Kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja keinot – Oppeja KauKo-hankkeen ekosysteemityöpajasarjasta

KauKo-hankkeen toinen ekosysteemityöpaja kokosi yhteen pääkaupunkiseudun toimijoita jatkamaan kaupunkiympäristöjen hyvinvointia edistävän ekosysteemin rakentamista. Työpajassa syvennyttiin hyvinvoinnin eri osa-alueisiin, tarkasteltiin yhteistä haastetta, sekä pohdittiin yhteistyön keinoja. Päivän aikana pienryhmät kartoittivat, millaisia muutostarpeita ja tavoitteita kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyy ja miten niitä voitaisiin yhdessä kehittää.

Kuvaaja: Siiri Jalo/Laurea-ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on toinen osa artikkelisarjasta, joka käsittelee osana pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimusta toteutettavan, Uudenmaan liiton ja EU:n osarahoittaman KauKo – Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille –hankkeen ekosysteemityön käytänteitä. Sarjan ensimmäisessä osassa pureuduttiin koko työpajasarjan tavoitteeseen ja ensimmäiseen, jaetun haasteen tunnistamista, käsitelleeseen työpajaan (Jalo ym. 2024). Artikkelisarjan keskiössä on hankkeessa tehtävän ekosysteemityön esittely ja ekosysteemityön varsinaiset tuotokset julkaistaan myöhemmin osana tulosjulkaisua.

Ekosysteemin käsitettä ei ole tarkasti määritelty, mutta se voidaan kuvata seuraavasti. Ekosysteemi on monien organisaatioiden muodostama, avoin ja muuttuva yhteistyön muoto. Se kokoaa organisaatioita, jotka pyrkivät ratkaisemaan yhteistä haastetta kehittämällä uusia ratkaisuja, teknologioita tai palveluita ja vahvistamalla ekosysteemin valmiuksia toimia yhdessä. Ekosysteemityön tavoitteena on luoda lisäarvoa ja mahdollisuuksia, joita yksittäinen organisaatio ei pystyisi saavuttamaan yksin, ja mahdollisesti synnyttää uusia markkinoita. Ekosysteemin toimijoita yhdistää jaettu toimintaympäristö, kuten yhteinen haaste, markkina tai toimiala, jonka puitteissa toimijat reagoivat toimintaympäristön muutoksiin. Ekosysteemit perustuvat vuorovaikutukseen yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkisen hallinnon ja kolmannen sektorin välillä sekä tarjoavat jaettua suuntaa ja toimintamallin, jonka puitteissa ekosysteemi toimii ja kehittyy pitkällä aikajänteellä. (Seppälä & Keränen 2023.)

Laurea-ammattikorkeakoulun ja Business Helsingin yhteistyössä järjestämän ekosysteemityöpajasarjan toinen työpaja järjestettiin 23.10.2024. Työpajassa pääkaupunkiseudun hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät toimijat kokoontuivat syventämään keskustelua kaupunkiympäristöjen kehittämisestä hyvinvoinnin ekosysteemityön kautta. Työpaja jatkoi ensimmäisessä työpajassa aloitettua ekosysteemityötä, jonka keskiössä on moniammatillinen ja poikkisektorinen kestävä yhteistyö. Työpajan tavoitteina oli muodostaa jaettua käsitystä kaupunkilaisen hyvinvoinnin osa-alueista sekä verkosto- ja ekosysteemityön keinoista.

Liikkumisen ja liikunnan ekosysteemityö Helsingin kaupungilla

Työpaja käynnistyi Helsingin kaupungin Liikkumisen edistäminen -yksikön päällikön Minna Paajasen avauspuheenvuorolla. Paajasen esityksessä Helsingin kaupungin liikuntapalvelujen ekosysteemityö korostui kokonaisvaltaisena lähestymistapana, joka yhdistää kaupungin, yritysten, järjestöjen ja yhteisöjen resurssit ikääntyneiden liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Paajanen painotti yhteistyön merkitystä palvelujen suunnittelussa ja saavutettavuudessa. Kaupungissa on esimerkiksi lisätty esteettömiä liikuntapaikkoja ja parannettu pyöräväylien talvihoitoa, jotta liikkuminen on turvallisempaa ja saavutettavampaa. Data-analytiikan avulla on myös tunnistettu kohderyhmän erityistarpeet, ja viestintää on kehitetty tavoittamaan ikääntyneet eri kanavien kautta perinteisiäkin viestintätapoja hyödyntäen.

Yhteisölliset liikuntapalvelut ja vertaistuki ovat keskeinen osa Helsingin liikunnan ekosysteemityötä. Kaupunki on kouluttanut liikunnan vertaisohjaajia ja järjestänyt kampanjoita, kuten yhteisiä kävelytapahtumia, jotka madaltavat ikääntyneiden osallistumiskynnystä. Näin ekosysteemityö rakentuu paitsi palveluista myös laajemmasta verkostosta, joka tarjoaa sosiaalista tukea ja rohkaisee ikääntyneitä aktiivisempaan arkeen, mikä lisää heidän hyvinvointiaan ja yhteiskunnallista osallistumistaan. Liikunnan edistäminen kuuluu kaikille, kuten Jan Vapaavuori ja Minna Paajanen esittävät kirjassaan (2023).

Hyvinvoinnin osa-alueet ryhmätyöskentelyssä

Paajasen puheenvuoron jälkeen käsiteltiin ensimmäisessä työpajassa työstettyä jaetun haasteen määritelmää, jota osallistujat pääsivät kommentoimaan jatkoa varten (Jalo ym. 2024). KauKo-hankkeen ekosysteemityöpajassa hyvinvoinnin osa-alueita ja niiden tunnistamista edistänyttä työtä esittelivät Laurea-ammattikorkeakoulun ekosysteemiasiantuntija Siiri Jalo ja Business Helsingin projektiasiantuntija Emilia Saarelainen.

Hyvinvoinnin osa-alueet tunnistettiin vaiheittain toteutetuissa ekosysteemityöpajoissa, joissa hyödynnettiin Stiglitzin komission määritelmää sekä Marika Kunnarin väitöskirjaa (Hakamäki ym. 2024; Kunnari 2017). Edellisten lähteiden lisäksi hyvinvoinnin osa-alueita tunnistettiin KauKo-hankkeen ekosysteemityöpajassa 4.9.2024, työpajassa 25.9.2024 THL Terve Kunta -verkoston kanssa sekä työpajassa 10.10.2024 Tampereen hyvinvoinnin kehitysohjelman toimijoiden kanssa. Näiden työpajojen ja taustalähteiden pohjalta osallistujat muodostivat viisi keskeistä hyvinvoinnin osa-aluetta, jotka tukevat ekosysteemisen hyvinvointityön kehittämistä ja ohjaavat kaupunkilaisten hyvinvointia tukevia toimenpiteitä.

Työpajan hyvinvoinnin alueet käsittivät viisi keskeistä osa-aluetta, jotka tukevat kokonaisvaltaista kaupunkilaisten hyvinvointia:

Henkilökohtainen hyvinvointi: Tämä alue keskittyi yksilön kokonaisvaltaiseen terveyteen, kuten riittävään lepoon, mielenterveyteen ja fyysiseen hyvinvointiin, joiden avulla asukkaat voivat kokea turvallisuutta ja merkityksellistä elämää.
Sosiaalinen hyvinvointi: Tähän osa-alueeseen kuului yhteisöllisyys ja ihmissuhteet, kuten yhteenkuuluvuuden tunne, luottamus ja läheiset suhteet, jotka ovat merkittäviä tekijöitä yhteisön hyvinvoinnin rakentamisessa.
Ympäristö ja kaupungin rakenteet: Tämä osa-alue keskittyi fyysiseen ympäristöön ja kaupungin tarjoamiin palveluihin, kuten puhtaaseen luontoon, julkiseen liikenteeseen ja turvallisiin liikkumisympäristöihin, jotka tukevat arjen sujuvuutta ja asukkaiden hyvinvointia.
Osallisuus ja toimijuus: Tällä alueella korostui asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä sekä kokemus osallisuudesta yhteisössä. Kulttuurinen ja sosiaalinen osallistuminen nähtiin tärkeänä osana hyvinvoinnin tunnetta.
Palvelut ja talous: Taloudelliset ja rakenteelliset tekijät, kuten toimeentulo, hoitopalvelut ja muut hyvinvointipalvelut, tarjoavat perustan hyvinvoinnille ja mahdollistavat yksilöiden ja yhteisön hyvinvoinnin ylläpidon ja kehittämisen.

Esittelyn jälkeen osallistujat jakautuivat pienryhmiin, joista kukin keskittyi yhteen hyvinvoinnin osa-alueeseen. Ryhmätyöskentelyn tavoitteena oli hahmottaa muutostarpeita ja tunnistaa keskeisiä tavoitteita, joiden avulla hyvinvointia voidaan parantaa kaupunkiympäristöissä. Ryhmien tuotoksia tullaan hyödyntämään myöhemmissä työpajoissa ja hankkeen loppuraportissa.

Verkosto- ja ekosysteemityön keinoja hyvinvointiyhteistyön edistämiseksi

Työpajan toisessa osassa osallistujat keskustelivat verkosto- ja ekosysteemiyhteistyön keinoista sekä priorisoivat niiden osa-alueita, joiden kehittäminen on hyvinvoinnin ekosysteemisen edistämisen kannalta olennaista. Tämän keskustelun ja työn pohjana hyödynnettiin Laurean koordinoiman CEGO – Circular Economy Goes East and West (2021-2023) – hankkeen oppeja ja kokemuksia, jotka tuotiin KauKo-hankkeeseen mukautettuna hyvinvointiekosysteemin kontekstiin. CEGO (2022) -hankkeessa kehitettiin viitekehys ja koulutuskokonaisuus verkosto- ja ekosysteemityössä hyödyllisistä kyvykkyyksistä ja taidoista. KauKo-hankkeen työpajassa niitä esitteli Laurean KauKo-hankkeen projektipäällikkönä toimiva Mikael Seppälä.

Työpajaosiossa osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa käsiteltiin CEGO-hankkeen viitekehyksen mukaisesti verkosto- ja ekosysteemiyhteistyön keinojen teemoja: kumppanussuhteiden hallintaa, jaettujen haasteiden tunnistamista ja yhdessäohjautuvuutta, moninaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämistä ja portfoliojohtamista, jaetun tiedon tuottamista sekä projektitoimintaa ja yhteiskehittämistä (Seppälä & Keränen 2023). Kussakin ryhmässä pohdittiin, mitkä keinot ovat olennaisia yhteistyöteemojen osaamisen ja resurssien kehittämisessä yhteistyön näkökulmasta. Lopuksi ryhmät priorisoivat mielestään keskeisiä keinoja, joiden avulla hyvinvointiyhteistyötä voidaan tehokkaasti edistää ekosysteemisessä ympäristössä.

Yhteistyön merkitys ja seuraavat askeleet

KauKo-hankkeen ekosysteemityön perusajatus on kestävän moniammatillisen ja poikkisektorisen yhteistyön vahvistaminen. Toisen ekosysteemityöpajan aikana osallistujat syvensivät keskustelua hyvinvoinnin teemoista sekä tunnistivat keinoja, joilla kaupunkilaisten hyvinvointia voidaan edistää tehokkaammin ekosysteemisessä toimintaympäristössä. Keskeistä on ymmärtää, miten kaupungin, yritysten ja järjestöjen yhteistyö voi tukea paikallisia hyvinvointipalveluita ja luoda innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat asukkaiden arkea.

Hofstetter & Daggers (2024, 1–2) systeemisen investoinnin tapaustutkimuksen mukaan ekosysteemityö, joka hyödyntää monimuotoista yhteistyötä ja strategista resurssien kohdentamista, voi merkittävästi edistää yhteiskunnallisia tavoitteita. KauKo-hankkeessa vastaavaa lähestymistapaa sovelletaan kaupunkien hyvinvoinnin edistämisessä, mikä vahvistaa hankkeen pitkän aikavälin vaikuttavuutta paikallisessa kontekstissa.

Työpajasarjan seuraava työpaja järjestetään marraskuussa 2024, jolloin keskiössä ovat jatkohankkeiden suunnittelu ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen. Tulevan työpajan tavoitteena on konkretisoida yhteistyöideoita, jotka ovat nousseet aikaisemmissa työpajoissa, ja suunnitella pitkäaikaisia ratkaisuja kaupunkilaisten hyvinvoinnin tueksi. Näin varmistetaan, että KauKo-hankkeen aikana rakennettu ekosysteemityö saa jatkoa ja tukee pääkaupunkiseudun hyvinvointi-innovaatioita myös hankekauden päätyttyä.

Kirjoittajatiedot

Mikael Seppälä, erityisasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu YTM, KM, KTM, MBA

Seppälä on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija ja työskentelee KauKo-hankkeen projektipäällikkönä. Hän koordinoi Laurean innovaatiojohtamisen ja ekosysteemien teematiimin toimintaa.

Siiri Jalo, TKI-asiantuntija, sosionomi (YAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu.

Jalo toimii asiantuntijana TKI-hankkeiden valmistelu- ja kehittämistehtävissä sekä kouluttajana. KauKo-hankkeessa hän toimii ekosysteemiasiantuntijana.

Roope Töllikkö, projektipäällikkö, Business Helsinki, LitM, BSc.

Töllikkö on Helsingin osahankkeen, että koko KauKo-hankkeen projektipäällikkö. Akateeminen tausta on liikuntatieteiden ja –johtamisen puolella, mutta viime vuosina hän on hairahtanut TKI-toiminnan ihmeelliseen maailmaan liikkumisen, terveyden ja hyvinvoinnin teema-alueella.

Emilia Saarelainen, projektiasiantuntija, Business Helsinki, M.Sc ja MBA.

Saarelainen on innovaatiojohtamisen asiantuntija, jolla on monipuolinen kokemus innovaatiotoiminnan edistämisestä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tällä hetkellä hän toimii KauKo-hankkeessa projektiasiantuntijana.