Toukokuun lopussa 2024 suuntasimme benchmarking-matkalle Kööpenhaminaan Tanskaan. Mukana olivat Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille eli KauKo-hankkeen toteuttajien Business Helsingin, Forum Viriumin ja Laurea-ammattikorkeakoulun edustajat.

Suunnittelun keskiössä ihmiset ja elämä rakennusten välissä

Tapasimme paikallisia kaupunkikehittäjiä, jotka kertoivat minkälaisia ratkaisuja Kööpenhamina on tehnyt edistääkseen ihmisislähtöistä kaupunkisuunnittelua. Kööpenhaminan teknisen ja ympäristöyksikön yhteyshenkilö kertoi, että avainasemassa kaupunkisuunnittelussa on ihmiset ja se mitä tapahtuu rakennusten välissä ei niinkään itse rakennukset. Kaupunkia rakennetaan niin, että ihmiset viihtyvät ulkona eri aktiviteettien parissa, jolloin yhteisöllisyys myös lisääntyy.

Viime vuosina Kööpenhaminassa on otettu käyttöön entisiä satama-alueita ja tehty niistä houkuttelevia vesikeitaita, joissa voi viettää aikaa ja pulahtaa uimaan puhtaaseen veteen. Jututin paikallista naista, joka oli tullut uimaan lounastunnin yhteydessä. Hän kertoi käyvänsä uimassa toimistorakennuksen lähellä olevassa kaikille avoimessa uimapaikassa päivittäin lähes ympäri vuoden. Ja toimiston ja kodin välin hän sanoi taittavansa pyörällä, kuinkas muuten.

Pyöräilyyn ja sen toimivuuteen kaupunki on panostanut jo kauan. Pyöräily on helpoin tapa liikkua ympäri kaupunkia. Kaikki liikkuvat pyörillä, jopa lapsiperheet, joissa on useampia lapsia. Katukuvassa vilisi erilaisia laatikkopyöriä, joiden kyydissä oli kolmekin lasta. Pyörä on suosituin menopeli myös businessmaailmassa ja se ei ole sidottu statusajatteluun. Yksinkertaisesti pyöräily on vain kätevin tapa liikkua kaupungissa. Matkan aikana meidän hanketiimillemme kertyi useita kymmeniä pyöräilykilometrejä. Pyöräillen kaupungin vesistö- ja viheralueet ja kauniit rakennukset kokee ihan eri tavalla kuin autolla liikkuen.

Yhteinen olohuone yhdistää ihmisiä eri kulttuureista

Ensimmäinen vierailukohde oli Superkilen park, joka sijaitsee Nørrebron kaupunginosassa. Moderni kaupunkipuisto valmistui vuonna 2012 ja sillä on ollut suuri merkitys alueen oloihin. Aiemmin alueella oli eri taustaisten jengien välisiä koviakin yhteenottoja ja alue oli rauhaton. Paikkaa esitteli meille puistoprojektissa alkumetreiltä mukana ollut Bjørnstjerne Christiansen Superflexiltä.

Puisto koostuu kolmesta alueesta. Punainen tori tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia urheiluun ja esimerkiksi konserttien järjestämiseen. Vihreän puiston puolella on lasten leikkipaikkoja ja piknik-alueita. Kolmatta aluetta on kutsuttu Mustaksi pörssiksi, mutta nykyisin sitä ei kuulemma enää kutsuta sillä nimellä. Tällä alueella on aktiviteetteja, jotka yhdistävät alueen ihmisiä esimerkiksi shakkipöydän ääreen.

Puistossa on useita kymmeniä eri elementtejä yli 50 eri maasta esimerkiksi Helsingistä polkupyörätelineet, katuvalaisimet Italiasta ja mustekalaa jäljittelevä lasten kiipeilyteline Japanista.

CopenHill yllättää upeilla oivalluksilla ja maisemilla

CopenHill voimalaitos ja sen yhteyteen rakennettu aktiviteettipuisto on hieman syrjemmässä, mutta kuitenkin pyöräilymatkan päässä ydinkeskustasta. Sinne kannattaa ehdottomasti polkaista, sillä perillä odottaa upeat näkymät, kahvila ja laskettelurinne. Vihreää mäkeä alas liukuvat laskettelijat ja lautailijat ovat yllättävä näky alkukesästä, mutta täällä laskettelun ystävät pääsevät rinteeseen ympäri vuoden. CopenHill on myös pidetty lenkkeilypaikka, ylös ja alas voi kulkea portaita tai polkua pitkin. Hissi löytyy myös, joten upeista näkymistä pääsee nauttimaan myös esteettömästi.

Matkan parasta antia olivat keskustelut paikallisten kaupunkikehittäjien kanssa ja vierailut eri kohteissa. Ajatus yhteisöllisyydestä ohjaavana tekijänä kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkiympäristöjen luova käyttö antoi paljon inspiraatiota ja innostusta hankkeen kehittämistyöhön.

Mikä KauKo?

KauKo-hankkeen (Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille) päätavoitteena on kehittää ja parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä ja liikkumista innovatiivisten ratkaisujen avulla. Hankkeessa perustetaan kokeilualustoja, joilla kehitetään ja testataan uusia teknologioita ja ratkaisuja, kuten IoT, AR/VR/XR, tekoäly ja robotiikka. Tavoitteena on luoda uusia markkinoita yrityksille ja vahvistaa niiden kilpailukykyä samalla, kun tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Kööpenhaminassa näimme kuinka kaupunkisuunnittelun keinoin liikkuminen ja hyvinvointi on tuotu osaksi ihmisten arkea. Kaupungissa on mainio pyörätieverkosto ja meri- ja viheralueet on myös suunniteltu liikkumisen kannalta kannustavasti. Suomessa pk-seudulla päätöksiä tehdään usein vielä autoilijat ensin -ajatuksella, mutta voisiko siihen rinnalle tai ensimmäiseksi vaihtoehdoksi ottaa pyöräilyn liikkumistapana. Myös yleisiä uimapaikkoja voisi kehittää niin, että ne houkuttelisivat käyttäjiä ympäri vuoden.

Hankkeen benchmark-matkat jatkuvat keväällä 2025 ja seuraavana kohteena suunnitelmissa on ollut Amsterdam. Saa nähdä mitä oppeja ja innovaatioita sieltä tarttuu mukaan.