Kun verkkosivuston uudistamiseen ryhdytään ilman todellista käyttäjäymmärrystä, lopputulos voi jäädä lupauksen tasolle: tällöin yritys kilpailuttaa projektin organisaation oletusten perusteella, eikä käyttäjien todellisia tarpeita hyödynnetä riittävästi. Näin käyttäjänäkökulma huomioidaan usein vasta toteutusvaiheessa – jos silloinkaan. Projektin suunta on kuitenkin jo ’lukittu’, ja virheelliset oletukset näkyvät lisäkustannuksina, viivästyksinä tai epäonnistuneena käyttökokemuksena.

Lotta Isotalon opinnäytetyö, jonka tuloksia esitellään tässä keskustelunavaus-blogitekstissä, esittelee projektijohtamisen hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä. Tämä teksti on kirjoitettu Lotta Isotalon ja opinnäytetyön ohjaajana toimineen yliopettaja Taina Vuorelan yhteistyönä. Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen on Laurean ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelma, jossa opiskellaan projektijohtamisen teoriaa ja käytäntöä.

Investoijan rooli on ratkaiseva käyttäjäkeskeisyyden toteutumisessa

Useimmat verkkosivustouudistukset alkavat samalla kaavalla: todetaan, ettei nykyinen sivusto enää palvele käyttötarkoitustaan, joten päätetään uudistuksesta ja asetetaan projektille aikataulu sekä budjetti. Sitten laaditaan tarjouspyyntö, valitaan palveluntoimittaja ja käynnistetään projekti. Käyttäjistä kyllä keskustellaan, mutta usein luotetaan siihen, että heidän tarpeensa täsmentyvät projektin aikana, viimeistään palveluntoimittajan asiantuntijoiden toimesta.

Vaikka käyttökokemus on yksi keskeisimmistä kilpailutekijöistä digitaalisissa palveluissa (Filenius 2015, 29), moni sivusto päätyy teknisesti toimivaksi ja visuaalisesti moderniksi, mutta ei toimi tavalla, joka tukisi käyttäjien todellisia tarpeita. Tässä prosessissa on myös tärkeää huomioida kenelle arvoa tuotetaan: käyttäjälle vai asiakkaalle (Law & Lárusdóttir 2015). Kun kehityskohteena on verkkosivu-projekti, pelkkä aikataulussa ja budjetissa pysyminen ei kerro riittävästi projektin onnistumisesta — tärkeämpää on, millaista arvoa eri sidosryhmät, erityisesti loppukäyttäjät, kokevat projektin tuottavan (Serrador 2014, 21; Bugarčić & Slavković 2022, 321).

Verkkosivustonkehittämiseen investoivan yrityksen rooli on kriittinen käyttäjäkeskeisyyden toteutumisessa. Kun käyttäjäymmärrystä kerätään jo ennen kilpailutusta, se ohjaa projektia tavoitteista tarjouspyyntöihin, toimittajien arviointiin ja päätöksentekoon asti (Isotalo 2025). Käyttäjäkeskeisyys ei tällöin jää toimittajan vastuulle, vaan juurtuu projektin strategiseen ytimeen.

Projektinhallinta luo rakenteen käyttäjäymmärrykselle

Onnistunut projekti edellyttää, että keskeisten sidosryhmien näkökulmat tunnistetaan ja huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa (Mäntyneva 2025, 127). Tehokas projektinhallinta ei ainoastaan lisää kustannustehokkuutta ja onnistumisen todennäköisyyttä, vaan myös mahdollistaa käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden järjestelmällisen tunnistamisen (Association for Project Management 2025).

Isotalon (2025) opinnäytetyössä kehitetty projektinhallintamalli verkkosivustonkehitysprojekteille tukee tätä vaihetta. Malli yhdistää projektinhallinnan, käyttäjäkeskeisen ajattelun ja generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen synergiseksi toimintatavaksi organisaatiossa. Sen keskiössä ei ole yksittäinen työkalu, vaan se, että käyttäjäymmärrys kytketään systemaattisesti investoijan tavoitteisiin ja päätöksiin — jo ennen toimittajavalintaa. Näin käyttäjäkeskeisyys ohjaa konkreettisesti projektia jo varhaisessa vaiheessa.

Käyttäjäkeskeisyydelle ei ole yhtä oikeaa määritelmää

Käyttäjäkeskeisyys ei ole valmis lista ominaisuuksista, jotka voidaan liittää kaikkiin verkkosivustojen kehitysprojekteihin, vaan se on määriteltävä projektikohtaisesti. Käytettävyys riippuu sivuston tarkoituksesta, kontekstista ja organisaation tavoitteista (Holst 2025). Se syntyy prosessissa, jossa yhdistetään käyttäjädata, strategiset tavoitteet ja projektiin käytettävissä olevat resurssit. Näin muodostuvat organisaatiolle ominaiset käyttäjäkeskeiset kriteerit ja sisältöpainotukset, joiden avulla voidaan:

• ohjata päätöksentekoa,
• · rakentaa relevantti tarjouspyyntö,
• · sekä varmistaa, että toteutus vastaa aidosti käyttäjien tarpeisiin (Isotalo 2025).

Kun käyttäjäkeskeisyys tuodaan projektinhallintaan jo varhaisessa vaiheessa, verkkosivuston uudistus ei ole pelkkä tekninen projekti – siitä tulee investointi käyttäjäarvoon.

Kirjoittajat

• Lotta Isotalo valmistui Laurean Yamk-koulutuksesta Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen.
• Taina Vuorela ohjasi opinnäytetyön; hän toimii yliopettajana Laurea ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

• Association for Project Management 2025. What is project management? Viitattu 18.12.2025. https://www.apm.org.uk/resources/what-is-project-management
• Bugarčić, M. & Slavković, M. 2022. Assessing project value: End-user perspective. Proceedings of the 10th IPMA Research Conference: Value co-creation in the project society. IPMA International Project Management Association. Belgrade, Serbia. 319-329. Viitattu 18.12.2025. Assessing project value: End-user perspective
• Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus. Jyväskylä: Docendo Oy.
• Holst, C. 2025. Website Usability Best Practices (Backed By Research). Baymard Institute. Viitattu 18.12.2025. https://baymard.com/learn/website-usability Isotalo, L. 2025. Käyttäjäkeskeisyys ja projektinhallinta verkkosivustoprojektissa – Investoijan näkökulma. Yamk-opinnäytetyö. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.12.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034387
• Law, E. L. C. & Lárusdóttir, M. K. 2015. Whose Experience Do We Care About? Analysis of the Fitness of Scrum and Kanban to User Experience. International Journal of Human–Computer Interaction, 31(9), 584–602. https://doi.org/10.1080/10447318.2015.1065693
• Mäntyneva, M. 2025. Hallittu projekti. Jäntevästä suunnittelusta menestykselliseen toteutukseen. 3.painos. E-kirja. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari.
• Serrador, P. 2014. Project Planning and Project Success: The 25% Solution. E-kirja. Auerbach Publishers.

Co-Pilot kielimalli-ohjelmaa on hyödynnetty blogitekstin viimeistelyssä.