Kehittävä arviointi on tärkeä osa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden toimintaa, sillä se tukee kehitysprosessia ja edistää toivottujen muutosten ja tulosten aikaansaantia. Tässä kirjoituksessa kuvataan esimerkinomaisesti, miten kehittävää arviointia on hyödynnetty osana DIGISTI-hankkeen toimintaa ja portfoliopedagogiikan kehitystyötä.
Kuva Mimi Thian / Unsplash
Haaga-Helia toteutti DIGISTI – Digitaidot haltuun toisella asteella -hankkeessa sparrausta opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Sparrauksen tavoitteena oli vahvistaa henkilöstön digitaitoja sekä kehittää henkilöstön valmiuksia etsiä yksilöllisiä ratkaisuja opiskelijoiden haasteisiin digitaalisuutta hyödyntäen. Sparrausta toteutettiin muun muassa Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, jossa kehitettiin digitaalisen portfolion (ePortfolio) käyttöä ja erityisesti kuvien hyödyntämistä osana portfoliotyöskentelyä. Hankkeessa kehitetty digitaalinen portfolio on työpäiväkirjamainen digitaalinen työkalu, jossa oppimisessa ja ohjauksessa hyödynnetään opiskelijoiden työympäristöstään ottamia kuvia. Itse otetut kuvat auttavat konkretisoimaan opittavia asioita ja yhdistävät ne opiskelijan omiin havaintoihin ja kokemuksellisuuteen. Kuvien katsominen ja niistä nousevat havainnot ja kysymykset jäsentävät uutta tietoa osaksi kokonaisuutta ja luo yhteyksiä asioiden välille. (ks. Jalo & Vainio 2023; Torkkel 2023; Vainio 2023.) Digitaalisen portfolion käyttö perustuu pedagogisiin lähtökohtiin ja valintoihin, eli voidaan myös puhua portfoliopedagogiikasta.
Portfoliopedagogiikkaan liittyvässä sparrauksessa hyödynnettiin kehittävää arviointia (developmental evaluation). Kehittävän tai oppivan arvioinnin tarkoitus on sananmukaisesti oppiminen, eli arviointiprosessi tähtää toiminnan kehittämiseen ja oppimisen edistämiseen. Tämän vuoksi arviointi on tiiviisti sidoksissa muutoksen aikaansaamiseen. Kehittävä arviointi soveltuu erityisen hyvin tilanteisiin, joissa arvioinnin kohteena oleva toimintaympäristö on monimutkainen ja on tarve joustavuudelle ja tulosten nopeille, jopa reaaliaikaisille takaisinkytkennöille. (Thompson Coon, Vataja & Parkkonen 2021.)
Portfoliopedagogiikan kehitysprosessia arvioitiin monessa vaiheessa hankkeen aikana, ja eri vaiheissa kerättyä palautetta hyödynnettiin seuraavissa vaiheissa. Arvioinnin avulla tarkistettiin, että kehitysprosessi etenee oikeaan suuntaan ja siinä tehdään tarkoituksenmukaisia asioita. Arviointitietoa kerättiin opetus- ja ohjaushenkilökunnan kyselyllä, opiskelijoiden haastatteluilla sekä ohjaustilanteita havainnoimalla. Kyselyn, haastattelujen ja havainnoinnin avulla saatiin sisällytettyä käyttäjien näkökulma kehitystyöhön. Arvioinnin toteutti Laurea-ammattikorkeakoulu.
Opetus- ja ohjaushenkilökunnan kysely
Opetus- ja ohjaushenkilökunnan kysely toteutettiin kehitysprosessin alussa ja sillä pyrittiin kartoittamaan lähtötilannetta ja henkilökunnan tietoisuutta digitaalisesta portfoliosta. Kyselyllä selvitettiin, oliko portfoliomainen työskentely jo joillain opettajilla käytössä ja miten portfoliota hyödynnettiin ohjauksessa. Lisäksi kartoitettiin henkilökunnan näkemyksiä digitaalisen portfolion hyödyistä ja haasteista. Kysely koostui muutamasta Likert-asteikollisesta määrällisestä kysymyksestä sekä avoimista kysymyksistä. Aineisto kerättiin loka-marraskuussa 2022 ja siihen saatiin yhteensä 10 vastausta.
Vastanneista puolella oli jo digitaalinen portfolio käytössä ohjauksessaan, neljällä ei ollut ja yksi jätti vastaamatta kysymykseen. Kuitenkin myös osa niistä vastaajista, joilla digitaalinen portfolio ei ollut vielä käytössä, kertoi olevansa kiinnostunut kuulemaan lisää tai aikovansa opetella käyttämään portfoliota yhdessä ammattiopettajan kanssa. Suurin osa vastanneista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että heillä olisi vakiintunut tapa käyttää digitaalista portfoliota (Kuva 1).
Kuva 1. Kyselyyn vastanneiden vastaukset väittämään ”Minulla on vakiintunut tapa käyttää ePortfoliota ohjauksen välineenä”. N=10
Kyselyn perusteella kuvia ja videoita käytettiin osana portfoliotyöskentelyä vaihtelevasti: osa opettajista kertoi, ettei hyödynnä kuvia tai videoita portfoliotyöskentelyssä vielä mitenkään tai että niiden käyttö on opiskelijoille vapaaehtoinen lisä. Kuvien käytöllä kuitenkin nähtiin olevan paljon etuja ja hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi erilaisten opiskelijoiden erityistarpeiden huomioinnissa.
Kyselyssä kartoitettiin lisäksi opetus- ja ohjaushenkilökunnan näkemyksiä portfoliotyöskentelyn hyödyistä ja haasteista. Vastaajien mukaan portfolio auttaa opiskelijoita hahmottamaan kokonaisuuksia, reflektoimaan omaa tekemistä, seuraamaan oman osaamisen kehittymistä ja keräämään oman osaamisen ja opitut asiat yhteen paikkaan. Lisäksi vastaajat katsoivat portfoliotyöskentelyn aktivoivan opiskelijaa ja tukevan opiskelijan digitaitojen ja suomen kielen oppimista. Myös ammatillisten opettajien, yhteisten tutkinnon osien opettajien ja työpaikkaohjaajien katsottiin hyötyvän portfolion käytöstä, sillä se mahdollistaa opiskelijan osaamisen kehittymisen seuraamisen. Portfolio nähtiin potentiaalisena integroinnin ja yhteistyön välineenä. Portfoliotyöskentelyn haasteena korostui erityisesti opiskelijoiden puutteelliset digitaidot. Kaiken kaikkiaan opetus- ja ohjaushenkilökunnan kyselystä selvisi, että portfolion käytölle ei ole vielä vakiintuneita käytäntöjä, mutta sen kehittelylle nähtiin potentiaalia.
Opiskelijoiden haastattelut
Opetus- ja ohjaushenkilöstölle kohdistetun kyselyn lisäksi kehitysprosessin aikana haastateltiin digitaalista portfoliota käyttäneitä opiskelijoita. Haastattelujen tarkoitus oli selvittää opiskelijoiden näkemyksiä digitaalisen portfolion käytöstä ja sen hyödyistä ja haasteista. Haastatteluja toteutettiin marras-joulukuussa 2022 yhteensä kahdeksan ja niihin osallistui elintarvikealan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.
Opiskelijoiden mielestä portfolion tekeminen ei ollut liian haastavaa, mutta ei myöskään liian helppoa. Osalla opiskelijoista oli varattu koulupäivissä aikaa portfolion tekoon, suurin osa kertoi kuitenkin tehneensä portfoliota myös itsenäisesti omalla ajalla. Muutama opiskelija epäili, ettei portfoliota välttämättä tulisi tehtyä itseohjautuvasti ilman opettajan ohjausta ja sille varattua aikaa. Opiskelijat toivoivat mieluummin pienempiä kirjoitustehtäviä tai portfoliomerkintöjä useammin kuin isompia kirjoitustehtäviä harvemmin.
”Ne ohjeet, mitä opettaja anto meille siinä alussa, niin ne oli mulle ainakin selkeet. Mut eihän se ohje ollu mikään sellanen, et tehään just näin vaan et nyt saatte vapaasti kertoa, että mitä te ootte tehny siellä luokassa. Kertokaa tarkasti ja pistäkää tarpeeksi tekstiä ja kuvia.”
”Portfolio on tehokkaampi silloin kun sitä käyttää aktiivisesti, eikä sillein niiku harvoin ja paljon kerrallaan. Pitää tehä aktiivisesti niin sillee se hyöty on parempi omasta mielestä.”
Haastateltujen opiskelijoiden mukaan portfolioista ei juuri ollut keskusteltu yhteisesti koulussa tai näytetty muille. Opiskelijoiden mukaan jonkinlaisesta yhteisestä käsittelystä voisi kuitenkin olla hyötyä ja muiden opiskelijoiden näkökulmista voisi oppia. Muiden opiskelijoiden portfolioiden lukeminen ja vertaispalaute jakoi mielipiteitä. Toiset kokivat portfolion olevan henkilökohtainen ja halusivat vain opettajan lukevan sen. Toiset puolestaan olivat avoimia ajatukselle, että muut opiskelijat voisivat lukea heidän omaa portfoliotaan ja uskoivat toisten portfolioiden lukemisen olevan hyödyllistä omalle oppimiselle. Osa opiskelijoista kertoi kuitenkin haluavansa mieluummin opettajan palautteen omasta portfoliostaan henkilökohtaisesti.
”Tää ei oo mitään omaa tää on koulutehtävä, jos joku kaveri lukee ja ottaa ideoita, se on ihan normaalia, koska mä autan sua ja sä autat mua ja opettaja auttaa meitä. Se olisi hyödyllistä, koska mun idea on eri kuin sinulla. Ehkä minä käytän hyödyllisiä sanoja, joita et vielä tiedä ja saat siitä ideoita ja osaat kirjoittaa saman toisella tavalla, koska ymmärsin, että tämä asia on hyvä.”
”Ehkä se vois olla ihan kiva nähä, mitä muut on tehny, mutta vois tulla vähän paineita. Siinä vois tulla paineita, et toinen on kirjottanu enemmän ja toinen vähemmän.”
Haastateltavat opiskelijat ajattelivat, että portfoliota tehdään ensisijaisesti siksi, että opettaja pystyy seuraamaan opiskelijoiden oppimista. Opiskelijat kuitenkin tunnistivat portfolion olevan hyödyllinen myös itselleen, sillä se toimii muistin apuvälineenä ja sieltä voi myöhemmin tarkistaa asioita. Osa opiskelijoista toi esiin, että portfolion tekeminen auttaa prosessoimaan opittavaa asiaa ja auttaa oppimisessa. Haastatellut opiskelijat, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, nostivat kirjallisten tehtävien ja portfoliotyöskentelyn hyötynä useimmin suomen kielen ja ammattisanaston oppimisen. Osa opiskelijoista kertoi pohtineensa sitä, jääkö portfolio opintojen jälkeen omaan käyttöön. Portfolion katsottiin voivan olla hyödyllinen opintojen jälkeen muistiinpanona ja muistin apuna. Sen sijaan hyödyllisyyttä työnhaussa tai oman osaamisen sanoittamisessa ei juuri tunnistettu.
”Portfoliossahan näkyy, mitä kaikkee sä oot täällä tehny ja sitte siinä ku sä kirjotat portfoliota niin siinä sä myös kertaat niitä asioita, mitä sä oot tehny. Musta se ihan hyvin auttaa, se on vähän ittestä kiinni, että miten näkee portfolion hyödyn. Mä ainakin sitä mieltä, et se auttaa ja mä opin.”
”On paljon hyötyä. Auttaa muistamaan uusia sanoja, on paljon ammattisanoja, joita ei tiedä, mutta kun tekee portfoliota niin sitten oppii. YTO-aineissa paljon uusia sanoja ja vaikeeta. Portfolio voisi auttaa tässä.”
Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden haastatteluista selvisi, että opiskelijat suhtautuivat varsin myönteisesti portfolion tekemiseen. Lisäksi haastatteluista nousi käytännön huomioita ja ideoita siitä, miten opiskelijat toivoisivat, että portfolion käyttöä voisi kehittää ja millaisia tehtävien toivottiin olevan.
Oppiva arviointi kehitystyön tukena
Digitaalisen portfolion kehitystyössä hyödynnetty oppiva ja kehittävä arviointi auttoi varmistamaan, että kehitystyölle on tarvetta ja edellytyksiä, ja että se etenee oikeaan suuntaan. Kysely ja haastattelut vahvistivat käsitystä siitä, missä asioissa digitaalisen portfolion käyttö jo toimii ja missä asioissa on kehitettävää. Lisäksi kyselystä ja haastattelusta nousi konkreettisia ideoita jatkokehitykselle. Esimerkiksi opiskelijoiden haastatteluista noussut havainto, että suomen kielen oppimista helpottaa kuvien käyttäminen ja niiden yhdistäminen kirjoitusharjoituksiin, on herättänyt monia S2 kielen opettajia portfolion käytön mahdollisuuksiin kielen oppimisen välineenä. Hankkeen aikana saatiin hyviä kokemuksia siitä, miten ammattiaineiden tunneilla aloitetut portfoliot jalostuivat kielellisesti S2 opettajan ohjauksessa suomi toisena kielenä -tunneilla.
Lisäksi opiskelijoiden palaute siitä, että digitaalisen portfolion yhteisöllistä käsittelyä ei aikaisemmin juuri ollut hyödynnetty, on vaikuttanut siihen, että vertaisoppimisen mahdollisuuksiin on ryhdytty kiinnittämään enemmän huomiota. Palautteen perusteella järjestettiin ohjaustilanne, jossa tarkasteltiin, miten portfolio toimii opiskelijoiden vertaisoppimisen ja ohjaamisen välineenä. Ohjaustilannetta havainnoimalla tunnistettiin, että portfoliota voi ja kannattaa käyttää myös yhteisöllisesti. Opiskelijat kokivat kokeneempien opiskelijoiden ohjauksen ja heidän konkreettisina esimerkkeinä esittelemänsä omat digitaaliset portfoliot hyödyllisenä apuna oman digitaalisen portfolion aloittamisessa. Lisäksi kokeneemmat opiskelijat kertoivat saaneensa uutta energiaa ja inspiroituneensa uudestaan digitaalisen portfolion tekemiseen. Syksyllä 2023 aloittaneet opiskelijaryhmät ovatkin jo hyödyntäneet enemmän yhdessä tekemistä osana digitaalista portfoliota, ja erilaisia portfolioiden esittelytilanteita on suunniteltu.
Kaiken kaikkiaan DIGISTI-hankkeessa toteutettu digitaalisen portfolion sparraus- ja kehitysprosessi vaikuttaa varsin onnistuneelta. Sparraus auttoi portfoliopedagogiikan teoreettisen taustan kirkastamisessa ja opiskelijoiden parissa toteutettu pilottitoiminta edisti teorian yhdistämistä käytäntöön. Kehittävän arvioinnin hyödyntäminen antoi tukea, palautetta ja suuntaviivoja kehitysprosessin aikana. Myös digitaalisen portfolion kehitystyön jatkuvuus DIGISTI hankkeen jälkeen vaikuttaa lupaavalta. Useita ryhmiä ja opettajia on aloittanut digitaalisen portfolion kokeilun sekä ammattiaineissa että S2-kielen opetuksessa.
DIGISTI – Digitaidot haltuun toisella asteella on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke. Lue lisää hankkeen tai Laurean verkkosivuilta.
Lähteet
