Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman korkeakoulujen laatujärjestelmän kolmannen kierroksen auditoinnin (2018–2024) yksi neljästä arviointialueesta on Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu. Laurea-ammattikorkeakoulu saavutti tänä vuonna toteutetussa auditoinnissa tässä arviointialueessa tason hyvä. Syvennyn seuraavaksi tähän arviointiraportin arviointialueeseen hieman tarkemmin. Arviointialueessa (Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu) on kolme osiota: (1) Laatujärjestelmän hyödyntäminen strategisessa johtamisessa, (2) Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä (3) Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen.
Arviointialueen ensimmäisen osion (Laatujärjestelmän hyödyntäminen strategisessa johtamisessa) osalta auditointiryhmä toteaa, että laatujärjestelmä auttaa korkeakoulua toiminnan kehittämisessä ja tähän on rehtorina myös helppo yhtyä. Auditointiryhmä kertoo, että auditointihaastatteluissa henkilökunta kiitteli laatujärjestelmää ja piti sitä päivittäisenä toimintaa ohjaavana toimintatapana. Auditointiryhmän mukaan myös Laurean johto on sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen ja piti laatujärjestelmää johtamisen välineenä sekä sen tuottamaa tietoa tärkeänä strategian toteuttamisessa. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että auditointihaastattelujen perusteella myös uudet työntekijät tuntevat laatujärjestelmän ja kokevat sen olevan osa päivittäistä toimintaa. Korkeakoulussa on käytössä menettelytapaohjeet, joissa on määritelty eri henkilöstöryhmien tehtäviä ja rooleja eri toimiryhmissä. Auditointiryhmä pitää tätä hyvänä käytäntönä, sillä ohjeet konkretisoivat eri työryhmien tehtäviä ja suhteita toisiinsa sekä niihin kuuluvia eri rooleja. Auditointiryhmä kehottaa kuitenkin Laureaa etsimään keinoja, joilla varmistetaan, että oikeat henkilöt toimivat oikeissa työryhmissä ja miten työryhmistä nousseet asiat tuodaan korkeakouluyhteisölle tietoon. Näin varmistetaan se, ettei asioita jää huomioimatta ja työryhmien rajapinnoissa ei tehdä toisiinsa nähden ristiriitaisia tavoitteita, toimintaa tai päätöksiä. Tässä on varmasti mahdollista korkeakouluyhteisöllä suoriutua vielä paremmin, kun se tiedostetaan paremmin mahdollisuutena kehittää toimintaa.
Vaikka osallistava ja iteratiivinen strategiaprosessi toimii auditointiryhmän mukaan hyvin johdon apuna kehittämisessä, ryhmä suosittelee, että strategiaprosessia voitaisiin tarkastella jatkossa 2–3 vuoden välein. Strategian lisäksi auditointiryhmän näkemyksen mukaan tarvitaan muita nopeampia välineitä muutosten havaitsemiseen ja niihin reagoimiseen. Auditointiryhmän mukaan tämä mahdollistaisi paremmin ulkoisten sidosryhmien kuulemisen sekä hallituksen osallistamisen strategiatyöhön. Vuodesta 2019 lähtien uusi strategiaprosessi on toteutettu ns. yhden vuoden kierrolla ja korkeakoulun hallitus on päättänyt strategiasta vuosittain. On todettava, että iteratiivinen ja vuosittain toteutuva strategiaprosessi on ollut oivalluttava, mutta myös hyvin tiivistahtinen. Jos strategiaprosessin kiertonopeus olisi hieman hitaampi, se avaisi uusia mahdollisuuksia sidosryhmien kanssa tehtävään strategiatyöhön. Nopeiden muutosten havainnointiin ja reagointiin on varmasti auditointiryhmän ehdotuksen mukaisesti myös muita mahdollisuuksia kytkien ne esimerkiksi korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitteluprosessiin (TTS-prosessi). TTS-prosessi kuitenkin toteutuu rullaavana vuosittain. Strategiaprosessin uudistamisen valmistelutyön olemmekin jo käynnistäneet saadun auditointipalautteen perusteella.
Arviointialueen (Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu) toisessa osiossa (Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvoinnin tukeminen) auditointiryhmä kertoo, että korkeakoulun strategia ohjaa osaltaan henkilöstön osaamisen kehittämistä. Auditointiaineiston sekä auditointivierailun perusteella tarjotut koulutukset tukevat strategisia osaamisalueita ja korkeakoulun toimintakulttuuri mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen. Auditointiryhmä toteaa, että sisäisiä valmennuksia on korkeakoulussa tarjolla erityisesti pedagogiikan alueelta. Auditointihaastattelujen perusteella pedagogisen osaamisen kehittämisen rinnalle kaivattiin myös mahdollisuuksia kehittää alakohtaista sisältöosaamista antamalla siihen nykyistä enemmän työaikaa sekä esimerkiksi osallistumalla nykyistä enemmän konferensseihin, koulutuksiin ja alan verkostotapaamisiin sekä lisäämällä opettajien työnkiertoa ja työelämäjaksoja. Vaikka auditointiryhmän mukaan Laureassa opetushenkilöstö on hyvin integroitunut TKI-työhön, mikä antaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää hanke- ja tutkimusosaamistaan, se esittää tärkeän kysymyksen, että onko opettajien alakohtaisen sisältöosaamisen päivitys liiaksi heidän omalla vastuullaan? Auditointiryhmä suosittelee, että Laureassa kehitettäisiin toimintapa, jolla henkilökunnan osaamista kartoitetaan nykyistä systemaattisemmin. Sen mukaan myös opetushenkilöstön sisältöosaamisen ajantasaisuuteen tulee kehittää systemaattinen järjestelmä. Nämä ovat molemmat asioita, joihin tulemme auditointipalautteen perusteella reagoimaan jämäkästi.
Auditointiryhmä toteaa, että korkeakouluopiskelijoiden ja opetushenkilöstön jaksaminen on ollut valtakunnallisesti koronapandemian aikana haasteellista. Näin on ollut myös korkeakouluyhteisössämme. Auditointiryhmä suositteleekin laajapohjaisia ja säännöllisiä tapaamisia, joissa tulisi käsitellä myös työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Vaikka laaja toiminta-alueeseen kiinnittynyt kampusrakenne (kuusi kampusta) mahdollistaa paljon korkeakoulun toiminnassa, se luo myös samalla haasteita mm. saavutettavuus- ja yhdenvertaisuusasioissa. Auditointiryhmä kannustaa korkeakoulua paneutumaan eri kampuksien välisiin eroihin, erityisesti silloin, kun samoja koulutuksia toteutetaan eri kampuksilla, ja miettimään tapoja, joiden avulla yhdenmukaistetaan toimintatapoja ja parannetaan sekä henkilöstön että opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Lisäksi auditointiryhmä suosittelee, että johdon tulee erityisesti kiinnittää huomioita henkilöstön hyvinvointiin, jaksamiseen, sairauspoissaolojen määriin sekä henkilöstön vaihtuvuuteen ja sen syihin. Näin myös aiomme toimia.
Arviointialueen (Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu) kolmannessa osiossa (Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen) auditointiryhmä toteaa korkeakoululla olevan toimiva ja sen perustehtävät kattava laatujärjestelmä. Auditointiryhmän mukaan laatujärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä sekä järjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on näyttöä eli korkeakoulu pystyy laatujärjestelmänsä ja johtamisen avulla tunnistamaan kriittiset muutostarpeet, joiden kehittämistä seurataan aktiivisesti. Auditointiryhmä kuvaa korkeakoulun laatujärjestelmän kehittämisen pohjautuvan selkeään tavoitteiden asettamiseen, jolloin systemaattinen toiminta tähtää tavoitteiden saavuttamiseen ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Vaikka auditointiryhmä kuvailee korkeakoulun palaute- ja työryhmäkulttuuria vahvaksi ja osallistavaksi, se suosittelee, että jatkossa sidosryhmien ja avainkumppaneiden näkemykset huomioidaan nykyistä enemmän eri toimintoja kehitettäessä. Se on arvokas huomio, jonka tunnistamme tarpeelliseksi kehittämistoimenpiteenä toteuttaa.
Auditointiryhmä kuvaa korkeakoulun toimivan esimerkillisesti siinä, kuinka suuressa organisaatiossa henkilöstölle viestitään sisäisesti. Se on rohkaiseva viesti korkeakoulullemme siitä, että pystymme kehittämään asioita ja toimintaamme myös toimintaympäristön merkittävissä muutostilanteessa, sillä niin paljon on tapahtunut muutoksia viime vuosina pandemiasta puhumattakaan. Uskon, että vaalimalla hyvää sisäistä viestintää ja yhteisön vuorovaikutusta myös tulevaisuudessa, se tekee korkeakouluyhteisöstämme yhä vahvemman muutostilanteissa ja lisää yhteisömme resilienssiä entisestään. Siis etenemme tulevaan edelleen yhdessä kehittäen hyödyntäen aktiivisesti auditoinnissa saamaamme arvokasta palautetta!
Lähteet:
