Me kaikki olemme yksilöitä, jotka haluamme tulla kohdatuksi. Ja meillä kaikilla on oma elämäntarinamme ja historiamme, joka ansaitsee tulla kerrotuksi. Näihin tarpeisiin voidaan vastata vanhustyössä monin eri tavoin ja keinoin. Tähän voisi tiivistää viidettä kertaa järjestetyn Happy Golden Days – vanhustyön webinaarin sanoman. Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2024 järjestetty webinaari keräsi linjoille vanhustyöstä kiinnostuneita kuulijoita ja päivän esityksissä tuotiin esille vanhustyön tekemisen monipuolisuutta. Tällä kertaa teemat painottuivat vanhustyön yrittäjyyteen, muistisairaisiin sekä lääkkeettömiin ja luoviin menetelmiin.

Ihmislähtöisyyttä, lempeää hoivaa ja luottamuksellista vuorovaikutusta

Webinaarissa käsiteltiin muistisairaiden hoitoa monipuolisesti, ja erityisesti keskityttiin ihmislähtöiseen ja lääkkeettömään hoivaan. GeroArtist Taina Semi nosti esille hoivan kulttuurin ja sen, miten tärkeää on siirtyä tehtäväkeskeisyydestä ihmislähtöiseen hoivaan. Hoitotyön rutiinitehtävissä on huomioitava emotionaaliset tarpeet, sillä muistisairaat ihmiset ansaitsevat kohdata arjessaan empatiaa ja luovuutta, jotka tukevat heidän elämänlaatuaan.

”Ihmisyys on taitoa kävellä samaan suuntaan ihmisten kanssa, joiden elämänlaadun avaimet ovat käsissämme. On myös muututtava itse kokemuksen lähteeksi ja nähtävä itsensä osana siinä, millaista kulttuuria ollaan luomassa.” – Taina Semi

Ihmislähtöistä, lempeää hoivaa ovat myös lääkkeettömät menetelmät, joissa keskiössä ovat asiakkaan kuuleminen, kohtaaminen ja vuorovaikutus. Lääkkeettömiä menetelmiä ovat esimerkiksi kosketus, asuinympäristön, tilojen ja valaistuksen ratkaisut, taidelähtöiset menetelmät sekä tunteiden, tuntemusten ja kokemusten tunnistaminen ja sanoittaminen. Lääkkeettömien menetelmien ja lempeän hoivan vahvistumista muistisairaiden hoivakodeissa edistää Lempeä hoiva -hanke. Lempeä hoiva ei ole pelkkä haavekuva, vaan se on todellisuutta jo monissa hoivakodeissa, joissa sitä käytetään osana päivittäistä hoitoa muistisairaiden parissa. Työtä riittää kuitenkin edelleen, jotta lempeä hoiva saadaan osaksi kaikkien työtä ja hoivakulttuuria.

Semi puhui muistisairaan ihmisen kohtaamisesta, joka vaatii kykyä sopeuttaa oma toiminta yksilöllisiin tarpeisiin ja rakentaa vuorovaikutusta, jossa luottamus on keskiössä. Muistiliiton Omin sanoin -hankkeen Nina Kalliomäki ja Anna Heino nostivat esiin erilaisia kommunikoinnin tukemisen menetelmiä, jotka auttavat säilyttämään yhteyden muistisairaiden kanssa. Kommunikoinnin tuen menetelmiä ovat kosketus ja sanaton viestintä, kuvallisen tuen keinot sekä tekstimuotoinen tuki. Erilaiset menetelmät ja keinot ovat tärkeitä, sillä tarve vuorovaikutukselle ei katoa, vaikka sanoja ei enää löytyisi.

Luovaa toimintaa ja kohtaamisia

Luovuus avaa mahdollisuuksia tuoda merkityksellisyyttä ja elämänmakua ikääntyneiden arkeen. Luovaa toimintaa voi toteuttaa monella eri tavalla ja se voi lähteä liikkeelle niin kohderyhmän tarpeista kuin omista kiinnostuksen kohteista.

Valokuvaaja ja Voimauttavan valokuvan toteuttaja Hannele Räty kertoo rakastavansa valokuvia ja tarinoita, joita yhdistämällä syntyi hänen pitämänsä elämäntarinaryhmät. Rädyn mukaan elämäntarinoiden hyödyntäminen vanhustyössä ei tarkoita vain tarinoiden kirjoittamista ja keräämistä, vaan myös tuomista osaksi hoitotyötä ja kohtaamista. Näin onnistuu ikääntyneen oman näköisen elämän eläminen.

”Voimauttavassa valokuvassa erityisen kaunista on se, että siinä pysähdytään ihmisen äärelle ja annetaan hänen kertoa omaa tarinaansa.” – Hannele Räty

Kaikki alkaa kohtaamisesta. Näin totesivat niin Hannele Räty kuin Muistelmakirjuri Natalia Kisnanen, joka toimii myös elämäntarinoiden ja muistelmien esiin tuojana omassa yrityksessään. Tässä työssä empaattisuus ja kiireettömyys ovat tärkeitä elementtejä. Muistelmakirjuri tekee kotikäynnin, jonka aikana hän haastattelee ikääntyneen ja kirjoittaa sen pohjalta eheän, kronologisen henkilökuva-elämänkerran. Kisnasen mukaan muistelu on tärkeää paitsi elämäntarinoiden tallentamisen ja sukuhistorian säilyttämisen, myös kuulluksi tulemisen vuoksi. Lisäksi oman elämäntarinan jäsentely on vahva ikäkausitarve.

Tarinoista on kyse myös Turun Museokeskuksen Wäinö Senior -toiminnassa, jossa taide ja historia kohtaavat. Johanna Seppä on ideoinut ja toteuttanut työpajoja, joissa seniorit ovat päässeet käsittelemään taiteilija Wäinö Aaltosen elämää ja työtä muun muassa keskustelemalla, katselemalla kuvia, itse maalaamalla ja tarinoita jakamalla. Toiminnalla on ollut merkitystä niin museotoiminnan kehittämisen näkökulmasta kuin ikääntyneille itselleen. Sen lisäksi, että toiminta on tehnyt tutummaksi Wäinö Aaltosen tarinaa, se on myös kehittänyt ikääntyneiden kuvanlukutaitoa sekä mahdollistanut jaettua asiantuntijuutta. Seppä korosti luovan ikääntymisen merkitystä ja sen vaikutuksia osallistujien henkiseen hyvinvointiin, mikä näkyi innostuksena, uteliaisuutena ja tiedonjanona sekä merkityksellisinä kohtaamisina.

Merkityksellisiä kohtaamisia tarjoilee myös luova keikauttaja Kaisa Isomäki, joka kertoi Pohjanmaalla toimivan Kulttuurihyvinvointikeskus KykyDesignin friskaantumisen ideologiasta ja toiminnasta. KykyDesignissa tehdään kukonkeikkoja eli keikautetaan näkökulmaa ja friskaannutaan eli pysähdytään, löydetään kykyjä, parannetaan toimintakykyä ja tuodaan ilon pilkahduksia arkeen. Toimintamuotoja ikääntyneille ovat muun muassa Taidesukellukset, Taidepulahdukset ja luovat liikuntahetket.

”Meillä jokaisella on mahdollisuus ”kotkottaa” omalla tavallaan ja kukoistaa omana itsenään.” – Kaisa Isomäki

Luova toiminta voi olla myös digitaalista. Helsingin kaupungin projektikoordinaattori Riikka Mäkinen kertoi Estradi-hankkeesta, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä taide- ja kulttuurikentän osaamista ikääntyneille suunnatuista etäkulttuuripalveluista sekä kehittää ikääntyneille innovatiivisia ja ammattimaisesti tuotettuja digikulttuuripalveluita. Hankkeessa hyödynnetään Lämpiö-alustaa, joka tarjoilee kulttuuria ja hyvinvointia ikääntyneille etänä. Lämpiö kehitettiin palvelemaan erityisesti kotona asuvia iäkkäitä, jotka eivät itse pääse kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden pariin. Lämpiön sisällöt ovat vuorovaikutuksellisia hetkiä, kuten jumppaa ja keskustelupiiriä, suoria lähetyksiä seurattaviksi sekä erilaisia tallenteita. Sisällöntuottajina toimivat kunnat, hyvinvointialueet, kulttuuritoimijat, taiteilijat sekä järjestöt ja seurat.

Vanhustyön yrittäjyys

Yrittäjyys vanhustyössä on monimuotoista ja tarjoaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. Webinaarissa AamuHoiva Oy:n yrittäjät Niina Ahola ja Pipsa Hannila jakoivat kokemuksiaan yrittäjyydestä vanhustyön kentällä. Heidän yrityksensä tarjoaa kotihoidon palveluja Keski-Uudenmaan alueella ja on kasvanut nopeasti jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Yrittäjät näkevät nopean kasvun yhtenä mahdollistajana olevan panostamisen monipuoliseen markkinointiin ja sekä verkostoitumiseen – mitä enemmän tekee, sitä paremmin jää ihmisten mieleen. Vinkkeinä yrittäjyyttä pohtiville Hannila ja Ahola antoivat kolme tärppiä, jotka ovat keskittyminen palvelulupaukseen, sijoittaminen henkilökuntaan sekä panostaminen asiakastyytyväisyyteen.

Jo pidemmän yrittäjätaipaleen tehnyt GeroArtist Taina Semi jakoi kokemuksiaan yrittäjyyden eri vaiheistaan ja sen ilmenemismuodoista. Semi on perustanut taide- ja ihmislähtöisen hoivakodin, uudistanut hoivatyön kulttuuria ihmislähtöisillä valmennuksillaan sekä luovuutta ja empatiaa kehittävillä taidelähtöisillä työpajoillaan. Semi on myös tutkinut taidepohjaisten menetelmien avulla muistisairaiden ihmislähtöistä hoivaa sekä kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, blogeja, artikkeleita ja muuta materiaalia.

Luovasta toiminnasta ja vanhustyön yrittäjyydestä toimii esimerkkinä myös Soivakoti, joka tuo elävää musiikkia hoivakoteihin. Hoivamuusikko Heikki Laaksonen ja haitaristi Samu-Markus Pyykkö loihtivat iloa ja virkistystä ikääntyneiden elämään heidän toivekappaleillaan. Yrityksen toiminta perustuu musiikin tunteita herättävään voimaan ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseen sekä pitkäaikaiseen yhteistyöhön niin hoivakotien kuin omaisten ja läheisten kanssa. Vierailuistaan muusikot ottavat kuvia sekä tekevät videoita vierailujensa kohokohdista ja musiikin vaikutuksista kuulijoihin. Laaksosen ja Pyykön mukaan laadukas markkinointimateriaali viestii ulospäin hoivakodin panostuksesta musiikilliseen hyvinvointiin, yhteisöllisyyden edistämiseen ja asukkaiden virkistystoimintaan. Toivekappaleiden soittamisessa muusikoiden pilke silmäkulmassa heitettynä mottona on ”Parempi hetken häpeä kuin ylimääräiset treenit”, mikä kielii paitsi huumorintajusta, myös hyvästä asenteesta ja ennen kaikkea oikeanlaisesta tekemisen meiningistä.

Vanhustyössä jokainen saa loistaa

Happy Golden Days – vanhustyön webinaarin esitykset toivat esille vanhustyön kentän laajan kirjon ja monipuoliset mahdollisuudet vastata ikääntyneiden tarpeisiin. Toisaalta webinaari antoi myös kattavaa kuvaa vanhustyön moninaisuudesta ja innostuksen kipinöitä yrittäjyydestä haaveileville. Webinaariin osallistuneiden palautteissa näkyy innostuksen tarttuminen:

”Webinaari oli inspiroiva ja innostava, sitä oli ilo kuunnella ja seurata.”
”Oli kiva nähdä innostus, jolla luennoitsijat sekä vetäjät lastaan puhuivat ja kehittivät toimintatapoja.”
”Voimaannuin. Sain uusia ideoita, vaikka alalla ollut 40 vuotta. Kiitos.”
”Mielenkiintoiset, itselle tähän hetkeen sopivat aiheet, hyvät luennoitsijat. Päivä nauratti, itketti, mietitytti, KOSKETTI. Iso kiitos!”

Olipa kyse sitten ihmislähtöisestä hoivasta, luovista menetelmistä, muistelusta tai vanhustyön yrittäjyydestä, keskiössä on aina ikääntyneen yksilöllinen kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen. Vanhustyössä ja palveluiden kehittämisessä korostuu taito nähdä jokainen ihminen omana itsenään, tuoda arkeen iloa, virikkeitä ja luovia hetkiä, rakentaa luottamuksellisia kohtaamisia sekä hyödyntää omia vahvuuksiaan ja taitojaan.

Vanhustyön kenttä tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia niin ammattilaisille kuin yrittäjille, jotka haluavat luoda uusia tapoja tukea ikääntyneiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Muistisairaiden hoivassa, luovassa toiminnassa, yrittäjyydessä ja teknologian hyödyntämisessä korostuvat ennen kaikkea empatia, avoimuus ja halu kehittää uusia ratkaisuja. Vanhustyössä jokainen saa loistaa!

Happy Golden Days – vanhustyön webinaarin esitykset:

• Kulttuurin kukoistus vanhustyössä: yrittäjänä luovien ratkaisujen äärellä – Taina Semi, GeroArtist, taideilmaisun ohjaaja, Sote-kulttuurin valmentaja, tietokirjailija
• Hoivaa sydämellä: Yrittäjyys vanhustyössä – Inspiroivia tekoja kotihoidon parissa – Niina Ahola ja Pipsa Hannila, AamuHoiva Oy
• Lempeä hoiva – haavekuva vai todellisuutta? – Anniina Honkonen, projektipäällikkö, Lempeä hoiva -hanke
• Kohtaamisia taiteen tarinoissa: museon senioritoiminta ja luova ikääntyminen – Johanna Seppä, Yleisötyön amanuenssi, Turun museokeskus
• Kommunikoinnin tukeminen muistisairauteen sairastuneen arjessa – Nina Kalliomäki ja Anna Heino, Omin sanoin -hanke, Muistiliitto
• ”Sydämen muistot” – elämäntarinoiden voima ja arvokas kohtaaminen vanhustyössä – Hannele Räty
• Mummo ansaitsee muistelmat! Muistelmakirjurina vastaamassa vanhusten sisimpiin toiveisiin – Natalia Kisnanen, Muistelmakirjuri
• Ikääntyneille suunnatut etäkulttuuripalvelut – Riikka Mäkinen, Estradi-hanke, Helsingin kaupunki
• KykyDesign – Luovan friskaantumisen asialla – Kaisa Isomäki, Kulttuurihyvinvointikeskus KykyDesign
• Mielimusiikista mielen hyvinvointia – Soivakoti, hoivamuusikko Heikki Laaksonen ja haitaristi Samu-Markus Pyykkö

Kirjoittaja on Lempeä hoiva -hankkeen projektipäällikkö ja yksi Happy Golden Days – vanhustyön webinaarin järjestäjistä. Webinaarin yhdeksi teemaksi nostettiin hankkeen teema lempeä hoiva ja lääkkeettömät menetelmät, sillä aihetta haluttiin tuoda laajemmin tietoisuuteen myös muualla kuin muistisairaiden hoidossa.