Kelan ja Laurean avainkumppanuuden myötä Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksessa syyskuussa 2023 aloittaneet ”Keijot”, eli tulevat kokemusasiantuntijat pääsivät palvelumuotoilemaan Kelan palveluita lokakuussa Tikkurilan kampuksella.

Kelalle päivä tarjosi nimenomaan rikostaustaisiin liittyvää kokemustietoa, jonka avulla voidaan kehittää rikosseuraamusasiakkaiden palveluita Kelassa. Kela on iso organisaatio, ja siellä rikosseuraamusasiakkaiden palveluita hoidetaan monessa eri yksikössä. Tästä syystä palvelukokonaisuuden pitäminen sujuvana ja toimivana onkin osoittautunut välillä vaikeaksi. Sen vuoksi Kelassa on syksyllä 2023 koottu Rise-työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten eri palvelut olisi parasta järjestää, jotta Kela omalta osaltaan pystyisi tukemaan rikosseuraamusasiakkaiden irrottautumista rikollisesta elämäntavasta ja integroitumista takaisin yhteiskuntaan.

Laureassa työvoimakoulutuksena toteutuva Keijo-kokemusasiantuntijakoulutus on suunnattu rikos- ja päihdetaustaisille, joiden oma toipuminen ja rikollisuudesta irrottautuminen ovat edenneet. Koulutus sisältää kolme kuukautta kokopäiväistä opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa sekä kolmen kuukauden harjoittelujakson työelämässä. Koulutuksen tavoitteena on tukea rikos- ja päihdetaustaisten henkilöiden työllistymistä, ja heidän kokemusasiantuntijuutensa ammatillista hyödyntämistä. (Lindström, Mears & Rantanen 2021, 87.) Rikos- ja päihdetaustaisilla kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta rikollisuudesta irrottautumisesta ja toipumisesta sekä erilaisista palveluista. Palveluiden kehittämisen näkökulmasta asiakkaat muodostavat keskeisen kehittäjäryhmän. Heidät nähdään yksilöinä, joilla on merkittävää tietoa omasta asiakkuudestaan ja samalla syvällinen ymmärrys palveluista ja niiden rakenteista. Tässä kontekstissa he ovat myös keskeisiä ammattilaisten kumppaneita kehittämistyössä, ja heistä tulee kokemusasiantuntijoita. (Toikko 2012, 161.)

Mitä päivästä jäi käteen?

Kelassa käynnissä oleva Rise-työryhmän työskentelyyn liittyvä asiakasymmärrys täydentyi Laurean Keijojen kanssa työskentelyn ansiosta monin tavoin. Palvelumuotoilun tehtävät antoivat jo sellaisenaan paljon tietoa rikosseuraamusasiakkaiden moninaisista elämäntilanteista, mutta tehtävien ympärillä käyty keskustelu laajensi entisestään asiakasymmärrystä. Palvelumuotoilussa painotetaan asiakkaiden roolia oman elämänsä asiantuntijoina ja palvelun käyttäjinä. Tämä tarkoittaa, että asiakkaiden asiantuntemusta kunnioitetaan ja otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa. (Pohjola 2010, 73.) Päivän aikana saatiin paitsi erilaisista rikosseuraamusasiakkaista ja heidän arjestaan, myös siitä mitkä muut tahot ja toimijat tukevat rikostaustaisia ihmisiä eri vaiheissa ja seuraamuksissa. Kelan on erityisen tärkeää tiivistää yhteistyötä niiden toimijoiden kanssa, jotka usein ovat asiakkaan kannalta lähempänä hänen arkeaan kuin Kela. Tärkeitä yhteistyökumppaneita rikosseuraamusasiakkaiden palveluissa Kelalle ovat ainakin Rikosseuraamuslaitos, hyvinvointialueet, asumisen tukipalvelut ja erilaiset järjestötoimijat.

Työpajapäivän tulokset toivat esiin konkreettisia haasteita, joihin tulisi palvelunkokonaisuuden kehittämisellä saada korjausta. Olisi tärkeää ymmärtää elämäntilannetta pidemmältä ajalta ja näin voitaisiin estää tämän asiakasryhmän yksilöiden yhteiskunnasta syrjään jäämisen uhkaa ja rikosten uusimisriskiä. Kelan toiminnan kehittämisessä voidaan nyt tarkemmin ymmärtää, mitä seikkoja palveluiden eri vaiheissa tulisi kehittää, kun tavoitteena on rikosseuraamusasiakkaiden ohjaus rikoksettomaan elämäntapaan ja toimivaan arkeen.

Päivän aikana Kelan työntekijöillä heräsi syvä kiitollisuus Keijoja kohtaan heidän avoimuudestaan jakaa tarinoitaan ja antaa palautetta. Tämä yhteistyö on ollut arvokas ja tärkeä askel kohti parempia rikosseuraamusasiakkaille suunnattuja palveluita Kelassa.

Yhteistyötä tulevaisuudessa

Yhteistyö Kelan ja Keijojen välillä on ollut erinomainen esimerkki siitä, kuinka kokemusasiantuntijat voivat tuoda arvokasta tietoa ja näkökulmia palveluiden kehittämiseen. Tämä yhteistyö ei kuitenkaan pääty yhteiseen palvelumuotoilupäivään, vaan se avaa oven jatkuvalle yhteistyölle myös tulevaisuudessa. Keijot ovat osoittaneet, että heillä on merkittävä rooli rikos- ja päihdetaustaisten asiakkaiden tukemisessa, ja heidän panoksensa palveluiden kehittämisessä on arvokasta.

Tulevaisuudessa voimme odottaa entistä tiiviimpää yhteistyötä, jossa Keijot voivat toimia äänenä ja kokemuksen tuojina rikosseuraamusasiakkaiden hyväksi. Tämä yhteistyö auttaa varmistamaan, että Kelan tarjoamat palvelut ovat entistä paremmin räätälöityjä ja vastaavat asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Tämä hyödyttää niin asiakkaita itseään kuin koko yhteiskuntaa.

Yhteistyö Kelan ja Keijojen välillä osoittaa, kuinka tärkeää on ottaa asiakkaiden kokemukset ja näkemykset huomioon palveluiden kehittämisessä. Tämä yhteistyö edustaa askelta kohti inhimillisempiä ja paremmin toimivia palveluita, jotka tukevat rikosseuraamusasiakkaita heidän matkallaan kohti parempaa tulevaisuutta.

Lähteet:

• Lindström, J., Mears, M., & Rantanen, T. 2021. Katujen asiantuntijoiden tarinoita parityöstä ammattilaisten kanssa. Teoksessa: K. Günther & J. Kallio (toim.) Tutkiva sosiaalityö 2021, 84–98.
• Pohjola, A. 2010. Asiakas sosiaalityön subjektina. Teoksessa Asiakkuus sosiaalityössä. (toim.) M. Laitinen & A. Pohjola. Gaudeamus, 19–74.
• Toikko, T. 2012. Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampereen yliopisto.