Kenelle kiitos kuuluu ja kuka kantaa vastuun? Tekijyys TKI-julkaisuissa

Teksti | Maija Merimaa

Onko tutkimuksen suunnitteluun sekä aineiston keruuseen ja analysointiin merkittävästi osallistuneen henkilön oikeutta kieltää muita tutkimusryhmän jäseniä julkaisemasta ilman häntä kirjoitettu, hänen tuottamaansa tietoa hänen mielestään virheellisesti tulkitseva julkaisu? Tätä mietimme tekijyytttä pohtivassa pienryhmässämme Metropolian Arabian kampuksella 27.2.2019 järjestetyssä työpajassa. Laurean ja Metropolian henkilökunnille suunnatun työpajan oli järjestänyt Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettinen toimikunta yhdessä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiede -hankkeen kanssa.

Ensikuulemalta tekijyys kuulostaa selkeältä: kysehän on yksinkertaisesti siitä, kuka on tehnyt jonkin asian. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) suosituksen mukaan ”tekijä on henkilö, joka on osallistunut julkaisun tekoon niin merkittävällä panoksella, että hänet tulee mainita julkaisun kirjoittajaluettelossa” (TENK 2018). Tekijyys on kuitenkin altis kiistoille, sillä samalla kun julkaisut ovat tutkijoille keskeinen meriitti, on tekijyyteen oikeuttavan ”merkittävän panoksen” määritelmä kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Tekijyyteen liittyvät kiistat ovatkin olleet kasvussa niin Suomessa kuin maailmallakin (TENK 2018, Osborne & Holland 2009).

Yksi syy lisääntyneille erimielisyyksille on kansainvälisten ja monitieteisten tutkimushankkeiden yleistyminen, sillä eri tieteenalojen – suuri rajalinja kulkee luonnon- ja ihmistieteiden välillä – ja maiden tekijyyskäytännöt poikkeavat toisistaan. Kiistoja saattavat aiheuttaa paitsi oikeus tekijyyteen, niin myös julkaisun tekijäjärjestyksen periaatteet. Lisäksi tekijyyden kohdalla tulisi miettiä, miten huomioida esimerkiksi merkittävä osallistuminen tutkimuksen suunnitteluun ja ideointiin, tutkimusaineiston tuottamiseen tai aineiston analysoitiin.

Kysymystä tekijyydestä monimutkaistaa entisestään tekijyyden kytkeytyminen vastuuseen: ellei toisin ole erikseen kirjattu, ovat kaikki julkaisun tekijöiksi merkityt henkilöt lähtökohtaisesti vastuussa julkaisun koko sisällöstä ja sitoutuvat siten kantamaan vastuun julkaisussa mahdollisesti esiintyvistä virheistä tai hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista. Tosin etenkin laajoissa ja/tai monitieteellisissä julkaisuissa voi olla kohtuutonta vaatia jokaista kirjoittajaa kantamaan vastuu koko julkaisusta kokonaisuudesta. Tällöin tekijyys ja siihen liittyvät vastuut ja oikeudet voidaan tarvittaessa määritellä tarkemmin. Tässäkin tapauksessa jokaisella julkaisulla tulisi silti olla ainakin yksi henkilö, joka kantaa vastuun kokonaisuudesta.

Tekijyyskiistojen ehkäisemiseksi monet julkaisijat ovat laatineet tekijyydestä omia ohjeitaan. Näistä tunnetuimpia on lääketieteellisten tiedelehtien päätoimittajien laatima niin sanottu Vancouver-ohje. Ensi kertaa vuonna 1985 laadittua ohjetta on päivitetty vuosien varrella useasti, ja sen nykyisessä versiossa suositellaan neljää kriteeriä tekijyyden määrittelemiseen:

1.       Merkittävä osallistuminen tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan.

2.       Artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkastaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön.

3.       Lopullisen julkaistavan version hyväksyminen.

4.       Vastuun ottaminen työn jokaisesta vaiheesta varmistaen, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.

(Suomennos TENK 2018, nykyinen suositus ICMJE 2019)

Vancouver-ohjeen mukaan julkaisun kirjoittajia ovat ne henkilöt, joiden kohdalla kaikki neljä kriteeriä täyttyvät. Niitä julkaisun tekemiseen osallistuneita henkilöitä, jotka eivät täytä kaikkia neljää kriteeriä, tulisi puolestaan muistaa julkaisun kiitoksissa. Kiitoksissa voidaan kiittää osallistumisesta esimerkiksi julkaisun kommentointiin tai aineiston keruuseen. Ohjeistuksen ei kuitenkaan ole tarkoitus riistää tekijyyttä julkaisun laatimiseen osallistuneilta henkilöiltä, vaan sen mukaan kaikille kohdassa yksi mainittuihin asioihin kontribuoineille henkilöille tulisi suosituksen mukaan antaa mahdollisuus osallistua julkaisun kohtiin 2, 3, ja 4.

TENK puolestaan julkaisi vuoden 2018 alussa oman ohjeistuksensa tekijyydestä sopimiseen. Ohjeistus ei ota suoraan kantaa tekijyydeen määrittelyyn, vaan suosittelee tekijyyssopimuksien laatimista kaikkien julkaisun tekemiseen osallistuneiden henkilöiden kesken. Esimerkiksi Åbo Akademissa onkin otettu käyttöön erillinen sopimuslomake tekijyyden määrittämiseksi. Sopimusta laadittaessa on kuitenkin huolehdittava, että se noudattaa kyseessä olevan tieteenalan yleisesti hyväksymää käytäntöä. Siten sopimusta ei voi käyttää tekijyyden kriteerien venyttämiseen.

Sopimusta laadittaessa tulee muistaa, että olennaista tekijyydessä ei ole asema vaan kontribuutio. Kaikki julkaisun tekijyyden kriteerit täyttävät henkilöt tulee merkitä julkaisun tekijöiksi asemasta tai työsuhteesta riippumatta, eikä kenellekään  – edes tutkimusryhmän johtajalle –  tule antaa tekijyyttä lahjaksi aseman perusteella. Aseman ei myöskään tule automaattisesti olla julkaisun kirjoittajajärjestyksen perusteena, vaan kirjoittajajärjestyksen syntymisperiaatteesta on sovittava tekijyyssopimuksessa erikseen.

Palataan takaisin Arabiassa helmikuussa pidettyyn työpajaan. Visaisessa ongelmassamme ei ollut yksiselitteistä ratkaisua. Yhtäältä työryhmän muilla tutkijoilla ei ole oikeutta käyttää yhden tutkijan tuottamaa materiaalia omassa julkaisussaan ilman asianomaisen suostumusta. Oikeus tekijyyteen on luovuttamaton eikä sitä voi sivuuttaa kiitoksilla ilman asianomaisen suostumusta, eikä julkaisua myöskään voi julkaista ilman kaikkien tekijöiden hyväksyntää. Toisaalta, voi kysyä onko eettisesti perusteltua, jos yhden henkilön suostumuksen puuttuminen riistää muilta oikeuden heidän tekemäänsä – mahdollisesti hyvinkin pitkäjänteiseen – työhön. Onneksi tällaiset tilanteet ovat hyvin poikkeuksellisia, ja useimmat tekijyyskiistat olisivat ehkäistävissä sopimalla tekijyydestä etukäteen.

TENKin (2012, 9) ohjeistuksen mukaan muiden tutkijoiden osuuden vähätteleminen julkaisussa sekä tekijyyden manipulointi sisällyttämällä tutkimukseen osallistumattomia henkilöitä tekijäluetteloon loukkaavat kumpikin hyvää tieteellistä käytäntöä. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset puolestaan ovat ”epäeettistä ja epärehellistä toimintaa, joka vahingoittaa tieteellistä tutkimusta ja pahimmillaan mitätöi sen tulokset” (TENK 2012, 8). Siten tekijyyden kysymykset ovat pohjimmiltaan kysymyksiä tieteen etiikasta ja uskottavuudesta.

Lähteet:

ICMJE (2019). Defining the Role of Authors and Contributors. http://www.icmje.org/recommendations/browse/roles-and-responsibilities/defining-the-role-of-authors-and-contributors.html Haettu 15.3.2019.

Osborne, Jason W. & Holland, Abigail (2009). hat is authorship p, and what should it be? A survey of prominent guidelines for determining authorship in scientific publications.” Practical Assessment, Research & Evaluation. 2009;14 (15). http://pareonline.net/pdf/v14n15.pd

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki: tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2018). Tieteellisen julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_suositus_tekijyys.pdf

Jaa sivu