Viime viikkojen ajan olen pohtinut omaa keskittymiskykyäni ja sen merkitystä työnteossa ja oppimisessa. Kuukausi sitten osallistuin tapahtumaan, jossa käsiteltiin kadonnutta keskittymiskykyä työntekijöiden ja työnantajien näkökulmasta. Tämä herätti ajatuksia siitä, miten opettajana voisin tukea opiskelijoita löytämään keskittymiskykynsä ja mitkä keinot voisivat auttaa siinä. Keskittymiskyvystä puhutaan usein jopa kilpailuetuna työmarkkinoilla, joten tämän taidon omaksuminen on erittäin tärkeää meille kaikille.

Keskittymiskyvyn rooli oppimisessa

Ihmisten keskittymiskyky on heikentynyt maailmanlaajuisesti. Professori Gloria Markin (2023) mukaan tutkimukset osoittavat, että ihmisten keskittymiskyky on heikentynyt merkittävästi. Yliopisto-opiskelijat pystyvät keskittymään yhteen tehtävään keskimäärin vain 65 sekuntia, ennen kuin heidän huomionsa siirtyy muualle, ja toimistotyöntekijät vaihtavat tehtävää keskimäärin kolmen minuutin välein. Tämä lasku keskittymisajassa johtuu pitkälti digitaalisista keskeytyksistä ja monen asian yhtäaikaisesta tekemisestä, mikä kuormittaa aivoja ja vähentää tuottavuutta.

Keskittyminen on olennainen edellytys laadukkaalle työlle ja oppimiselle, sillä ilman sitä emme pysty omaksumaan uutta tietoa tai suoriutumaan tehokkaasti vaativista tehtävistä. Oppimisen kannalta keskittymiskyky on keskeistä tiedon siirtymisessä lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin. Tämä siirtyminen on välttämätöntä tiedon käsittelyssä, muistamisessa ja päätöksenteossa. Jos keskittyminen puuttuu, tiedon tallentuminen pitkäkestoiseen muistiin jää harvinaisemmaksi.

Keskittymiskyky auttaa suodattamaan tiedon virrasta olennaiset asiat ja jättämään vähemmän tärkeän tiedon syrjään. Kun keskitytään, aivot prosessoivat tietoa syvällisemmin, mikä parantaa muistamista ja tiedon tallentumista. Useat tekijät, kuten monien asioiden samanaikainen tekeminen (multitasking), kuormittavat työmuistia ja heikentävät oppimisprosessia. Vaikka multitasking onkin joskus hyödyllistä, se lopulta vähentää tuottavuutta ja lisää virheiden todennäköisyyttä (Forbes 2023). Aivot pystyvät käsittelemään vain rajallisen määrän toimintoja ja tietoa kerrallaan. Harin (2023) mukaan asiasta toiseen hyppimisen vaikutukset tarkkaavaisuuteen voivat vastata jopa humalatilan vaikutuksia.

Miten parantaa tai opettaa keskittymiskykyä?

Keskittymiskykyyn vaikuttavat monet tekijät, jotka voidaan jakaa fyysisiin, psykologisiin ja ympäristötekijöihin (YTHS 2024). Fyysisten tekijöiden, kuten unen, ravinnon ja liikunnan, merkitys on keskeinen. Erityisesti uni on tärkeä, sillä oppiminen tapahtuu unen aikana muistijälkien vahvistuessa. Unen aikana jo tallennettuja muistikuvia muokataan ja yhdistetään uuteen tietoon (Duodecim 2021). Koronapandemian aikana uniongelmat yleistyivät, ja joka kolmas korkeakouluopiskelija raportoi uniongelmia koronapandemian aikana (Parikka ym. 2021). Unihäiriöt ovat lisääntyneet myös Suomessa yhteiskunnallisten ja teknologisten muutosten sekä työelämän uusien vaatimusten myötä (Duodecim 2021). Unenpuute on yksi merkittävimmistä keskittymiskyvyn heikentävistä tekijöistä.

Miten vastata unenpuutteeseen? Pitäisikö taukoja lisätä opetustilanteissa? Ehdottomasti. Muistan omasta lapsuudestani, kuinka opettaja määräsi viiden minuutin tauon, jolloin laitoimme silmät kiinni ja nojasimme pulpetteihin. Mihin nämä ”huilitauot” ovat kadonneet? Oppimisympäristöissä tulisi korostaa keskittynyttä työskentelyä ja rauhoitettuja hetkiä, jotka auttavat opiskelijoita löytämään uudelleen keskittymiskykynsä. Esimerkiksi viiden minuutin tuumaustauot tai reflektointitehtävät, joissa opiskelijat voivat sulkea silmänsä ja pohtia oppitunnin aihetta, voivat olla hyödyllisiä. Itse olen näitä opetuksessa käyttänyt.

Psykologiset tekijät, kuten stressi, ahdistus ja motivaation puute, voivat myös heikentää keskittymiskykyä (YTHS 2024). Motivaatiota voidaan lisätä antamalla opiskelijoille mielekkäitä ja sopivan haastavia tehtäviä sekä tuomalla opetuksen tavoitteet läpinäkyviksi (Salmela-Aro 2018). Myös turvallisuuden tunne oppimisympäristössä vahvistaa motivaatiota. Opiskelijan tunne siitä, että hän voi selviytyä kurssista, vähentää stressiä ja lisää keskittymiskykyä. On tärkeää luoda keskeytyksistä vapaa ympäristö, joka tukee syvällistä oppimista (Lonka 2015).

Seuraan psykologi Adam Grantia LinkedInissä, ja hän tarkastelee usein podcasteissa ja kirjoituksissaan motivaation ja keskittymiskyvyn merkitystä työelämässä. Grant on todennut, ettemme ole kadottaneet kykyämme keskittyä; jos todella haluamme keskittyä, pystymme siihen. Tarvitsemme kuitenkin motivaatiota ja kykyä poistaa häiriötekijöitä ympäriltämme. Nyky-yhteiskunnan suurimpia haasteita ovat ympäristöstä tulevat häiriötekijät, kuten jatkuva kiire ja teknologian vaatima tavoitettavuus.

Miten näitä häiriötekijöitä voisi estää opetuksessa? Grant suosittelee tekemään enemmän To-Don’t-listoja kuin To-Do-listoja (Grant 2021). Tämä voi myös auttaa poistamaan häiriötekijöitä. Oppitunnin alussa voisi tehdä To-Don’t-listat häiriöiden vähentämiseksi (esim. en katso älylaitteita tunnin aikana) tai hyödyntää keskittymistä tukevia sovelluksia. Näitä ajanhallintasovelluksia, kuten Pomodoro, on kehitetty tukemaan ajanhallintaa, mutta myös tukemaan keskittymistä. Pomororon ideana on keskittyä yhteen tehtävään tietyn aikaa, jonka jälkeen pidetään lyhyt tauko ennen seuraavaa. Yksi suosittu sovellus nuorten keskuudessa on Forest. Siinä asetetaan keskittymisjakson pituus. Määritellyn keskittymisjakson aikana kello käy ja samalla ruudulle kasvaa puu. Mitä pidempi jakso, sitä suurempi puu. Jos puhelinta käyttää kesken jakson, puuntaimi kuolee (Forest-sovellus). Vaikka Hari (2023) on todennut, että monet älypuhelimien sovellukset on suunniteltu hajottamaan keskittymistä, teknologia voi siis olla myös keskittymiskykyä tukeva väline varsinkin, jos siihen liitetään pelillisiä elementtejä.

Keskittymiskyky on kriittinen taito, jonka puute heikentää työn laatua, oppimistuloksia ja lisää stressin riskiä. Kyky keskittyä ei ole kadonnut, mutta ympäristötekijät, kuten häiriötekijät ja kiire, haastavat sen.

Lähteet

• Duodecim. 2021. Uni, muisti ja oppiminen. Viitattu 21.9.2024.  Uni, muisti ja oppiminen (duodecimlehti.fi)
• Forbes. 2023. How To Multitask At Work Without Losing Productivity. Viitattu 21.9.2024.
• Grant, A. 2021. ”How to stop languishing and start finding flow“. Esiintyminen. YouTube-video. Julkaisija Ted Talk 28.9.2021. Viitattu 10.10.2024.
• Hari, J. 2023. Kadonnut keskittymiskyky. Helsinki: Bazar.
• Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava.
• Mark, G. 2023. Speaking of Psychology: Why our attention spans are shrinking, with Gloria Mark, PhD. Viitattu 10.10.2024. Why our attention spans are shrinking, with Gloria Mark, PhD (apa.org)
• Parikka, S., Holm, N., Koskela, T., Ikonen, J & Kilpeläinen, H. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022.
• Salmela-Aro, K. 2018. Motivaatio ja oppiminen kulkee käsi kädessä. Esipuhe kirjaan Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus
• YTHS .2024. Keskittyminen. Viitattu 21.9.2024.