Kestävän maailman rakentaminen oppimistieteiden avulla

The International Society of the Learning Sciences (ISLS) on monitieteinen seura, joka keskittyy oppimisen tutkimiseen todellisissa ympäristöissä teknologia mukaan lukien. Helsingin yliopistossa järjestettiin kesäkuussa 2025 järjestyksessä jo 19. ISLS-konferenssi teemalla Educating for World-Making: Envisioning and Enacting Sustainable Solutions to Global Crises. Se oli suunnattu tutkijoille, opettajille ja ammattilaisille, joita kiinnostaa, miten oppiminen tapahtuu kouluissa, kodeissa, työpaikoilla ja yhteisöissä, sekä miten välineet, yhteistyö ja sosiaaliset rakenteet edistävät sitä. (ISLS Annual Meeting Helsinki 2025; The International Society of the Learning Sciences 2025.)

Vertaisarvioitu ISLS-konferenssi järjestetään joka toinen vuosi tutkijoille ja kehittäjille. Se tarjoaa heille myös verkostoitumismahdollisuuksia ja ammatillisen kehittämisen tapahtumia. Seura julkaisee tieteellisiä lehtiä, kuten The Journal of the Learning Sciences (JLS) ja The International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning (ijCSCL) sekä uutiskirjettä (ISLS Annual Meeting Helsinki 2025; The International Society of the Learning Sciences 2025).

Vuoden 2025 konferenssin teemana oli globaalien ympäristö- ja yhteiskunnallisten kriisien tunnistaminen korostaen samalla toiveikasta näkökulmaa kestävien ratkaisujen luomiseen. Opettajat, opiskelijat, kansalaiset ja tutkijat ovat aktiivisia tulevaisuuden muovaajia. Kasvatuksessa ja tutkimuksessa mielikuvitus, toimijuus ja tulevaisuusajattelu ovat keskeisiä osia. Ne auttavat pohtimaan maailmanrakentamisen henkilökohtaisia, sosiaalisia ja verkostoituneita ulottuvuuksia ja tukemaan oppimistieteiden yhteiskunnallista ja globaalia vaikuttavuutta. Teema keskittyi myös siihen, miten oppimista voidaan tukea kehittämällä välineitä, käytäntöjä ja oppimisympäristöjä, jotka perustuvat tiedon luomiseen. Konferenssin teema kannusti rakentamaan tutkimukseen ja käytännön työhön perustuvia kumppanuuksia. Tällaisissa kumppanuuksissa keskitytään todellisiin haasteisiin ja ammattilaisten tarpeisiin sen sijaan, että painopiste olisi vain akateemisissa tavoitteissa. Tapahtumassa oli noin 1000 osallistujaa ja saman verran oli myös artikkeleita, posteri- ja symposiumesityksiä vertaisarvioidussa konferenssijulkaisussa (ISLS Annual Meeting Helsinki 2025). ISLS-jäsenyys edistää oppimisen tutkimustieteiden vaikuttavuutta tarjoamalla mahdollisuuden tutkimuksen jakamiseen, ammatillisten yhteyksien luomiseen ja osallistumiseen oppimisen ja yhteistyön tulevaisuuden kehittämiseen (The International Society of the Learning Sciences 2025).

Tänä vuonna ISLS-konferenssissa oli neljä pääpuhujaa, joista kaksi esiintyi yhdessä:

Reimagining the Present and Future through Engaged Research: Confronting Ethical-Political Suffering for Transformative Change

Professori Fernanda Liberalin ja tohtori Mutizwa Mukuten keskustelu pohjautui konferenssin teemaan Maailman rakentaminen kasvatuksen keinoin. Se tarkasteli koulutuksen merkitystä välineenä vastata globaaleihin sosiaalisiin ja ekologisiin kriiseihin osallistavan ja dekolonisoivan tutkimuksen kautta (Liberali 2024). Professori Liberali esitteli osallistavaa tutkimusta demokraattisena, yhteistoiminnallisena prosessina, joka vahvistaa syrjäytettyjen yhteisöjen toimijuutta ja edistää kriittistä pedagogiikkaa. Tällainen on esimerkiksi kollektiivinen vastarinta eriarvoisuutta vastaan. Tohtori Mukute on tehnyt pitkää yhteistutkimusta afrikkalaisten viljelijäverkostojen kanssa (Mukute et al. 2018). Hän korosti solidaarisuutta, reflektiivisyyttä ja monitieteistä yhteistyötä systeemisten epäoikeudenmukaisuuksien purkamiseksi. Puheenvuoro pohjautui Ubuntu-filosofiaan ja Afrikan Agenda 2063 -tavoitteisiin. Yhdessä esitykset osoittivat, kuinka osallistava tutkimus voi toimia koulutuksen ja yhteiskunnan muutoksen moottorina.

Expanding the Realm of Possibilities in Education through Knowledge Building: Epistemic Agency, Collective Responsibility and Generative AI

Professori Marlene Scardamalian mukaan tiedonrakentaminen (Knowledge Building) on 40-vuotisen historiansa aikana tuonut esiin oppijoiden kyvykkyyksiä teoriaohjautuvien käytäntöjen ja teknologioiden avulla, jotka tukevat pitkäjänteistä luovaa ideatyöskentelyä (Scardamalia & Bereiter, 2022). Edistys perustuu ideoiden, haasteiden ja laajenevien ongelmien tutkimiseen, kuten köyhyyden ja ilmastonmuutoksen, ja ratkaisemiseksi. Tekoälyä hyödyntävä tiedonrakentaminen asemoi opettajat ja oppilaat tiedollisiksi toimijoiksi, jotka ottavat yhteisvastuun ideoiden edistämisestä kohti innovaatioita, opetussuunnitelman kehittämistä ja yhteisöllistä oppimista. Tämä poikkeaa taaksepäin suuntautuvasta lähestymistavasta, jossa tekoäly tuottaa valmiita ratkaisuja (esim. yksilöllinen ohjaus, tehtävät, arviointi) ja joka rajoittaa oppimisyhteisöjen toimijuutta. Tiedonrakentaminen pyrkii muuttamaan koulutuksen tulevaisuuteen suuntautuneeksi suunnitteluprosessiksi, jossa oppijat luovat uutta tietoa ja kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Teknologia tukee tätä työskentelytapaa kaikilla koulutusasteilla ja kansainvälisissä tiedonrakennusverkostoissa. Kun tekoälyyn pohjaustuvat ratkaisut yleistyvät opetuksessa, on entistä tärkeämpää säilyttää oppijoiden oma toimijuus ja käyttää tekoälyä yhteisöllisen tiedonluonnin vahvistamiseen, eikä ajattelun korvaamiseen.

Agentive Matter(s): The active role of materials in learning and design

Professori Anna Keune kertoi, että muotoilun, teknologian ja tekniikan alat vaikuttavat merkittävästi yhteiskuntien menestykseen, ja innovaation tarve kasvaa jatkuvasti. On tärkeää löytää uusia tapoja ja tietoa siitä, kuinka lapset ja nuoret oppivat muotoilun ja uusien teknologioiden avulla – erityisesti moninaisten näkökulmien kautta – jotta voidaan vastata aikamme globaaleihin haasteisiin. Esitys tarkasteli aihetta sosiomateriaalisesta näkökulmasta ja osoitti, kuinka digitaaliset ja konkreettiset materiaalit toimivat aktiivisina oppimisen ja suunnittelun mahdollistajina (Keune, 2022). Materiaalien aktiivinen rooli oppimisessa ja muotoilussa tulee esiin esimerkeissä, kuten robottiohjattu saven pursotus ja generatiivinen tekoäly. Materiaalit osallistuvat aktiivisena oppimisprosessiin ja toimijuutta omaavilla materiaaleilla on rooli oppimisen mahdollistajina ja muovaajina. Materiaalit tulisi huomioida muotoilussa, joiden kautta voidaan laajentaa osallistumisen muotoja.

Ammattikorkeakoulu voi toimia aktiivisena muutosvoimana globaalien, sosiaalisten ja ekologisten kriisien ratkaisemisessa koulutuksen ja tutkimuksen keinoin. Tavoitteena on vahvistaa osallistavaa tutkimusta, joka tukee kestävää kehitystä, oikeudenmukaisuutta ja yhteisöjen toimijuutta. Koulutuksen roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa voidaan vahvistaa sisällyttämällä opetukseen kriittistä pedagogiikkaa, ekososiaalista sivistystä ja globaalien haasteiden ymmärrystä. Kumppanuuksia ja yhteistutkimusta voidaan rakentaa pitkäjänteisillä yhteistyösuhteilla erityisesti globaalin etelän toimijoiden kanssa, edistäen solidaarisuutta ja monitieteistä lähestymistapaa. Kulttuurisesti kestävää kehitystä voidaan vaalia hyödyntämällä paikallisia ja alkuperäiskansojen tietojärjestelmiä. Tämä lähestymistapa vahvistaa ammattikorkeakoulun roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana koulutuksen keinoin.

Tiedonrakentamisen edistäminen ammattikorkeakoulussa edellyttää moninaisuuden vahvistamista arvostamalla monimuotoisten opiskelijaryhmien näkökulmia ja rakentamalla sellaisia oppimisympäristöjä, joissa digitaaliset ja fyysiset materiaalit toimivat aktiivisina oppimisen ja suunnittelun mahdollistajina. Tärkeää on ylläpitää luovaa ja kriittistä ajattelua, jossa teknologia ei ole vain väline vaan myös oppimisen ja yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaja.

Seuraava ISLS-konferenssi järjestetään kesällä 2027. Konferenssiin kirjoitetaan suoraan artikkeli, jonka kirjoittamiseen ja jättämiseen järjestetään seminaari ohjeineen jo puoli vuotta aikaisemmin. Vertaisarvioitu prosessi kestää neljä kuukautta. Lähetetyt artikkelit saavat kolmelta arviota ja ehdotukseen jatkosarjaan. On suotavaa osallistua vertaisarvioimaan myös muiden artikkeleita. Konferenssissa esitykset ovat lyhyitä ja tehokkaita, 10-15 minuuttia. Keskustelu esityksistä ja verkostoituminen voi jatkua Whova-alustalla vielä kolme kuukautta konferenssin jälkeen.