Asukkaita kuuntelemalla ja osallistamalla mukaan kehittämiseen syntyy kestävämpiä ja käyttäjälähtöisempiä palveluja. Esimerkiksi liikenteen palveluissa käyttäjälähtöisesti suunnitellut ratkaisut vastaavat aitoihin tarpeisiin ja sitouttavat myös käyttäjät niiden aktiivisempaan käyttöön. Lopputuloksena voi parhaimmillaan olla yksityisautoilun tarpeen vähentyminen, joka tukee kestäviä ympäristötavoitteita.

Smart Countryside Mobility -hankkeen tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä älykkäämpien liikkumispalveluiden myötä, lisätä haja-asutusalueiden vetovoimaisuutta ja elinkelpoisuutta sekä edistää eri käyttäjäryhmien liikkumistasa-arvoa. Tavoitteena on myös kehittää Uudenmaan haja-asutusalueille uudenlaisia henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita ja tukea liikkumispalveluiden verkostomaisen ekosysteemin muodostumista. Lisäksi halutaan parantaa eri kohderyhmien liikkumismahdollisuuksia ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Smart Countryside Mobility -hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu vuosina 2021–2023. Hankkeen yhteistyökumppanikaupungit ovat Karkkila ja Raasepori. Hankkeen on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto.

Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu osallistavat eri sidosryhmiä

Yhteiskehittäminen on osallistava ja ketterä toimintatapa, jossa tähdätään käytännön haasteiden ja kehitystarpeiden tunnistamiseen sekä niiden ratkaisemiseen yhdessä eri toimijoiden kanssa (Haltia-Nurmi, Vainio & Keränen 2020, 14). Se on yksi innovoinnin tapa, jossa ihmiset kehittävät yhdessä jotain uutta, joka voi olla täysin uuden palvelun tai tuotteen kehittämistä tai jo olemassa olevan palvelun jatkokehittämistä.

Yhteiskehittämisen ensisijainen tavoite onkin kehittää palveluja, jotka vastaisivat entistä paremmin käyttäjiensä aitoja tarpeita, toiveita ja vaatimuksia. Onnistuakseen yhteiskehittämisen tulee olla aidosti osallistavaa, luovaa sekä kannustaa keskusteluun, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Smart Countryside Mobility -hankkeessa haja-asutusalueiden liikenteen palveluiden kehittäminen toteutettiin palvelumuotoilun keinoin. Yhteiskehittämisessä keskeisiä kumppaneita olivat asukkaat, kyläyhdistykset, yritykset ja kaupunkien edustajat.
Palvelumuotoilu on ihmislähtöistä ja aitoihin käyttäjätarpeisiin perustuvaa palveluiden ja tuotteiden kehittämistä. Palvelumuotoilussa tavoitteena on ymmärtää ihmisiä, heidän elämäänsä ja tarpeitaan paremmin, havaita uusia palvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksia ja suunnitella toimivia palveluita (Tuulaniemi 2011, 111). Taustalla on muotoiluajattelu, jonka keskeisiin periaatteisiin kuuluvat kokonaisvaltaisuus, empatia, luova ongelmanratkaisu, yhteiskehittäminen sekä visuaalisuus (Kaartti & Kytö 2022).

Asukkaiden tarpeisiin ja vaatimuksiin vastataan erilaisilla palveluilla. Julkisia palveluja suunnitellaan entistä enemmän osallistavasti, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan päättäjä tai viranomaistaho tekevät yhteistyötä asukkaiden tai muiden sidosryhmien kanssa (Lusenius 2017, 6). Asukkaiden ja muiden ryhmien osallistaminen yhteiskehittämiseen auttaa suunnittelemaan kaikille saavutettavia palveluita.
Kansainvälistymisen ja muuttoliikkeiden myötä kuntien asukasrakenne moninaistuu, jolloin myös tarpeet voivat muuttua entistä moninaisemmiksi. Smart Countryside Mobility -hankkeessa on opettajia ja YAMK-opiskelijoita osallistavilla toimintamalleilla huomioitu moniäänisyys ja moninaisuus liikkumispalveluiden kehittämisessä. (Tossavainen 2023; Tossavainen & Salmi 2022) Kun palvelut suunnitellaan ja kehitetään yhdessä eri kohderyhmien kanssa, voi se tukea parempaa yleistä hyväksyntää ja sitoutuneisuutta yhdessä määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta. Yhteiskehittäminen ruokkii myös innovatiivisuutta ja synnyttää luovempia ratkaisuja. (Lusenius 2018, 6.)

Alueen eri kohderyhmillä on usein tarkempaa tietoa suunniteltavasta palvelusta ja sen toimintaympäristöstä, jolloin osallistaminen palvelujen kehittämisen eri vaiheisiin helpottaa myös poliittista päätöksentekoa (Lusenius 2018, 6). Osallistavan kehittämisen etuna on myös se, että osalliset keskustelevat keskenään, jolloin jatkuva arviointi ja palaute ovat läsnä koko prosessin ajan. Näin yhteisymmärrys syntyy luontevasti prosessin aikana ja palveluista tulee käyttäjälähtöisiä ketterämmin ja lopputuloksena on onnistunut palvelu. (Lusenius 2018, 8.)

Miten yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu toteutuivat käytännössä? Tästä voit lukea lisää artikkelistamme ”Yhteiskehittäminen ja osallistaminen – Miksi näihin kannattaa panostaa?”.

Kirjoittajat:

• Miia Seppänen (MMM, lehtori, väitöskirjatutkija) toimii Smart Countryside Mobility -hankkeessa palvelumuotoiluasiantuntijana. Lisäksi mukana muissa TKI-hankkeissa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Tekee väitöskirjaa palvelumuotoilusta ja empatiasta Helsingin yliopistossa.
• Raija Kaljunen (FM, palvelumuotoilija) toimii Smart Countryside Mobility -hankkeessa palvelumuotoilun asiantuntijana.

Lähteet:

• Haltia-Nurmi M., Vainio M. & Keränen K. 2020. Työkirja: Yhteiskehittämisen ABC. Askeleet yhteiskehittämiseen Espoon oppimisympäristössä. Espoon kaupunki.
• Kaartti, V. ja Kytö, A. 2022. Muotoiluajattelu – design thinking. Viitattu 16.2.2023.
• Lusenius, H. 2017. Vuorovaikutteiset ja osallistavat menetelmät liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelussa. CIVITAS ECCENTRIC-hankkeen selvitys. Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 5.5.2023.
• Tossavainen P.J. 2023. Inkluusio tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen yhdistämisessä. Smart Countryside Mobility -hankkeen loppujulkaisu. Tulossa.
• Tossavainen, P.J. ja Salmi, A. (2022). Educating towards a more inclusive society. A case of an integration of service innovation research project and master’s studies in Finland. The 32nd International European Association for Research on Services (RESER) Conference. Paris 2022. Conference Proceedings (Forthcoming). Tuulaniemi J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum.