Maaliskuussa 2025 Italian Bolognassa järjestetyssä tehohoitotyön kansainvälisessä EfCCNa-kongressissa kestävyys ja tekoäly olivat vahvasti esillä. Artikkelissa esitetään kongressiin osallistuneiden laurealaisten nostoja ja pohdintoja keskeisistä teemoista.

Euroopan tehosairaanhoitajien keskusjärjestö EfCCNa

Euroopan tehosairaanhoitajien keskusjärjestö (European federation of Critical Care Nursing associations, EfCCNa 2025) on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka keskittyy tehohoitotyön kehittämiseen. EfCCNa:lla on 34 jäsenyhdistystä Euroopan maista ja Israelista, ja sen jäsenistöön kuuluu noin 25 000 sairaanhoitajaa. Suomen Tehohoitoyhdistyksen sairaanhoitajat ovat olleet EfCCNa:n jäseniä vuodesta 2002. EfCCNa on kehittynyt ja saavuttanut 25 vuoden olemassaolonsa aikana paljon.

Bolognassa järjestetty kongressi oli jo yhdistyksen kymmenes. Hoitotyön kehittämiseen tähtääviä hankkeita on ehtinyt olla useita esim. tehohoitotyön kompetensseista, kulttuurisesta hoitotyöstä sekä työhyvinvoinnista. Viimeisimpänä EfCCNa julkaisi kannanoton, jossa käsitellään sairaanhoitajien roolia kestävämmän tehohoidon edistämisessä. Kehittämistyön mahdollistaa EfCCNa:n valtuuston kokoontumiset kaksi kertaa vuodessa jäsenyhdistystensä kotimaissa, sekä työryhmien ja hallituksen kokoontumiset etänä näiden kokousten välissä. Suomen Tehohoitoyhdistys on järjestänyt yhdistyksen valtuuston kokouksen Oulussa vuonna 2007.

Kongressi pähkinänkuoressa

EfCCNa:n 10. kongressi järjestettiin 12.-15.3.2025 Italian Bolognassa. Kongressiin kokoontui yli 440 tehohoitotyön ammattilaista ja asiantuntijaa useista Euroopan maista ja Lähi-idästä.

Kongressin ohjelma oli varsin runsas: suullisia esityksiä oli 15 rinnakkaissessiossa ja kuudessa keynote-esittäjien sessiossa. Esillä oli myös runsaasti postereita ja ohjelmassa oli lisäksi työpajoja ja knowledge cafe-sessioita. Sessioissa oli sisältöä sekä tuoreimmista tutkimustuloksista että tehohoitotyön kliinisistä kysymyksistä. Osallistuja kokikin hienoista “runsaudenpulaa” pohtiessaan, mihin rinnakkaissessioon osallistua.

Laurealaiset esittivät kongressissa postereita kehittämistöistään. Mika Alastalo ja Lotta Tiikkainen esittelivät posterissaan teho-osastoilla työnsä aloittavien sairaanhoitajien osaamisen kehittymisen tukemiseen tarkoitetun MOOC:n kehittämisprosessia (Laurea Smart 2025). Anne Kokon posteri esitteli laiteosaamisen varmistamisen käytänteitä terveydenhuollon palveluyksikössä, kun kyseessä on korkean riskin lääkinnällinen laite.

Nostot kongressiohjelmasta

Kongressin pääteemana oli kestävyys ja sen eri ulottuvuudet. Erityisesti ekologinen kestävyys nostettiin taustalta taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rinnalle, seuraavaksi kehittämishaasteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toinen mielenkiintoinen ja tuore aihe oli tekoäly tehohoidossa, joka tarjoaa uusia ratkaisuja ja parantaa osaltaan myös kestävyyttä. Kongressin rinnakkaissessioissa käsiteltiin myös monia muita teemoja, kuten potilasturvallisuutta, johtamista, kliinisiä käytänteitä ja ohjeistuksia, potilas- ja perhekeskeistä tehohoitotyötä sekä elämän loppuvaiheen kysymyksiä. Esittelemme seuraavaksi joitakin merkityksellisiksi kokemiamme teemoja ohjelmasta.

Kestävyys kliinisessä hoitotyössä

Ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista, ja terveydenhuoltosektori on vastuussa 5 %:sta maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. EU-maat ovat yhdessä kolmen suurimman päästöjen tuottajan joukossa. (Bartoli 2025.) Bartolin mukaan muutama vuosi sitten kestävän kehityksen aiheet eivät saaneet juurikaan jalansijaa tieteellisissä julkaisuissa, eikä esimerkiksi sairaaloissa ollut yleisesti ”vihreitä vastuutiimejä” tai ”vihreää suunnitelmaa”. Olemme tottuneet tarkastelemaan kulutusta talouden ja esimerkiksi asiakasturvallisuuden näkökulmista, mutta kestävä kehitys on saattanut jäädä vähemmälle huomiolle, typistyen vain roskien lajitteluun. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja sairaanhoitajien rooli kestävien käytäntöjen edistämisessä tunnistetaan entistä paremmin.

Esmeijer (2025) toi esille, että ekologisuus ja potilasturvallisuus eivät sulje toisiaan pois, eikä yksittäisten tuotteiden tai toimintatapojen ekologisuudesta voi aina tehdä yksinkertaisia olettamuksia. Esimerkiksi kertakäyttöisillä tuotteilla voi olla monikäyttöisiä tuotteita vähemmän ympäristövaikutuksia, jos tarkastellaan niiden tuotantoon käytettyä energiaa ja materiaalikustannuksia. Toisaalta, kun huomioidaan tuotteen elinkaari ja yksittäisen tuotteen käyttömäärät sekä esimerkiksi kuljetuksiin käytetyt varat, voi monikäyttöinen tuote kuitenkin olla kestävämpi valinta.

Professori Heather Baidin puheenvuorossa esitettiin tiivistetysti, miten hoitotyössä voidaan toimia kestävämmän toimintatavan mukaisesti neljän pääperiaatteen kautta. Ennaltaehkäisy tarkoittaa terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä kiinnittämällä huomiota sairauden ja mahdollisen epätasa-arvoisuuden syihin. Potilaiden itsehoito on omaan hoitoonsa osallistumisen vahvistamista ja sekä oman terveytensä ylläpitämisen edistämistä. Hoito tulisi myös suunnitella järjestelmällisesti siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän tarpeettomia toimia ja resurssikuormitusta. Lisäksi priorisoidaan sellaisia hoitotoimia, joilla on vähemmän ympäristövaikutuksia.

Tekoälyn hyödyntäminen hoitotyössä

Professori Louise Rose tarkasteli keynote-puheenvuorossaan tekoälyä tehohoidossa. Yksi sovellus on ennakoiva analytiikka, jonka luomia ennustemalleja voidaan hyödyntää esimerkiksi sepsiksen, keuhkokuumeen ja painehaavojen ennustamisessa sekä hoidon tarpeen arvioinnissa. Tekoäly voi koostaa ja analysoida potilaan hoidosta dokumentoitua tietoa tehokkaasti vapauttaen siten hoitohenkilöstön aikaa muihin tehtäviin. Tekoälypohjaiset päätöksentekojärjestelmät voivat yhdistää tietoa erilaisista lähteistä, kuten monitoreista, hengityslaitteista ja hoitohenkilöstön kirjauksista ja tarjota suosituksia potilaskohtaisen kliinisen päätöksenteon tueksi. Tekoälyn laajamittaiseen hyödyntämiseen tehohoidossa liittyy kuitenkin rajoitteita, kuten tekoälyn käyttämän tiedon laatu ja oikeellisuus (esim. fysiologisten parametrien virhelähteet), sääntely ja eettiset kysymykset. Tekoälyn hyödyntämisessä on kuitenkin valtava potentiaali tehohoidossakin. (Rose 2025.)

Tekoälyn lisäksi esityksissä tarkasteltiin tehohoitotyöhön kehitettyjä digitaalisia ratkaisuja, kuten potilaan läheisten osallistumista tukevaa mobiilisovellusta (Pattison ym. 2025), puhumaan kykenemättömien trakeostomoitujen potilaiden huulilta lukemista helpottavaa sovellusta (McClintock ym. 2025) ja tehohoidosta toipuvien henkilöiden mielen hyvinvointia tukevaa sovellusta (van Mol ym. 2025). Yleisesti voidaan todeta, että digitaalisilla sovelluksilla on paikkansa tehohoitotyössäkin, mutta niiden käyttöön liittyy rajoitteita muun muassa potilaiden kriittisen tilan ja vaativan toimintaympäristön vuoksi. Sovellusten kehittäminen ja testaaminen vaatiikin useiden eri tekijöiden huomioimista ja soveltuvuus on lopulta aina arvioitava potilaskohtaisesti.

Pohdintaa kongressin teemoista

Kongressin kestävyysteemat sopivat hyvin myös Laurean strategiaan ja ovat varmasti yksi keskeinen osa uudistuvassa opetussuunnitelmassamme. Kestävyyden periaatteet eivät rajoitu vain hoitotyöhön, vaan ne tulisi huomioida laajasti eri alojen opetuksessa. Opetuksen kautta voidaan kasvattaa tulevia ammattilaisia ja asiantuntijoita, joilla on vahva ekologinen ajattelutapa ja kyky tehdä kestäviä valintoja työelämässä. Opiskeluryhmämme ovat monimuotoisia, ja opiskelijoiden taustatiedot kestävästä kehityksestä voivat erota muun muassa pohjakoulutuksesta riippuen. Opetusta kehittäessä on tärkeää muistaa, että huomioimme pyrkimyksen vähentää jätettä ja kehittää käytäntöjä jatkuvasti. Esimerkiksi tuotteiden ja toimintatapojen perusteellinen ekologinen elinkaarianalyysi onkin tulevaisuutta, johon meidän tulisi jo osata opiskelijoita valmistaa.

Tekoälyn rooli hoitotyössä haastaa hoitotyön opettajaa suunnittelemaan opetusta entistä teknologiapainotteisemmaksi. Tekoälyyn perustuvat sovellukset kehittyvät terveydenhuollossakin nopeasti, mikä haastaa hoitotyön opettajia pysymään tietoisina kehityskuluista. Tulevaisuudessa opiskelijoiden tulee ymmärtää, miten tekoäly tukee kliinistä päätöksentekoa, mutta myös osata kriittisesti arvioida sen tuottaman tiedon laatua ja eettisiä kysymyksiä. Opetuksen painopiste voikin siirtyä yhä enemmän tekoälyn ja muiden työkalujen tuottaman tiedon soveltamiseen.

Lähteet

• EfCCNa. 2025. European federation of Critical Care Nursing associations. Viitattu 5.5.2025. https://efccna.org/efccna-site
• Laurea Smart. 2025. Potilaan kliinisen tilan tarkkailu teho- ja valvontaosastolla. Viitattu 6.5.2025. https://smart.laurea.fi/tuote/tehohoito/
• Viitatut kongressiesitykset: 
• Baid, H. 2025.  ICU movement for sustainability.  
• Bartoli, D. 2025. In ICU I don’t have time to sort waste or implement sustainable behaviors: Qualitative content analysis. 
• Esmeijer, A. 2025. Open versus closed suctioning in invasively ventilated critically ill patients for sustainability of ICU care: A life-cycle assessment comparison. 
• McClintock, C., McAuley, D., Connolly, B. & Blackwood, B. 2025.  A speech recognition application as a communication aid for acute and critical care patients with tracheostomies    
• Pattison, N., Amarado, H., Rose, L., Haniffa, R., Cruz, C. & Beane, A. 2025. Connect My Care App: A feasibility Study of a Person-Centred Online Mobile Application for Family Communication in Critical Care 
• Rose, L. 2025. Artificial Intelligence in the ICU, how can it help us?  
• van Mol, M., van der Veer, M., Berger, E., Schoonis-Spapens, D., Ter Brake, T., van der Steen, M. & Vloet, L. 2025.  Recovery through support and engagement; development process of a digital application