Laurean strategiassa nimetyt arvot ovat avoimesti, vaikuttavasti ja vastuullisesti. Organisaation arvojen tulisi heijastua kaikessa organisaation toiminnassa. Kestävä kehitys on määritelty Laurean strategiassa korkeakoulun valintoja ohjaavaksi teemaksi. Tässä artikkelissa tarkastelen kestävää kehitystä Vastuullisuuseminaarin herättämien ajatusten pohjalta muutamasta näkökulmasta osana Laurea-ammattikorkeakoulun koulutus- ja TKI-toimintaa.
Kohti kestävää tulevaisuutta
Kuvaaja Disha Sheta palvelusta Pexels
Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa järjestettiin maaliskuussa seminaari, joka oli otsikoitu Vastuullisuusseminaari: Kohti kestävää tulevaisuutta Georg Henrik von Wrightin jäljillä. von Wrightiä voidaan pitää yhtenä Suomen kuuluisimmista filosofeista (Lehtinen 2016). Hän oli näkyvä julkinen intellektuelli, kulttuurikriitikko ja aikalaisdiagnostikko (Pihlström 2022). von Wright otti aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Seminaarissa kysyttiin varovasti – anakronismin vaarat tunnistaen – mitä von Wright olisi saattanut ajatella kestävästä kehityksestä.
Kestävän kehityksen määritelmästä
Vakiintunut määritelmä kestävästä kehityksestä on Brundtland komissiosta vuodelta 1987: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” (Ympäristöministeriö). Kestävään kehitykseen kuuluu kolme ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen + kulttuurinen (Ympäristöministeriö).
Kieli ja käytetyt käsiteet ovat tärkeitä ajattelumme rakentumisessa. Kieli ja ajattelu ovat mutkikkaasti sidoksissa toisiinsa ja käytetyt käsitteet muokkaavat sosiaalista todellisuuttamme ja ymmärrystämme asioista ja ilmiöistä. On hyvä huomata, että kehitys on mikä tahansa prosessi, jossa asiat muuttuvat. Kehitys -sanaan itseensä ei sisälly arvoa. Kehitys voi tapahtua mihin suuntaan vaan, toisin kuin edistys (Pihlström 2022). Kestävä kehitys on melko vakiintunut ja usein nähtävä sanapari suomeksi. Englanniksi on yleistynyt myös sanan sustainable käyttö. Sustain+able: sehän tarkoittaa sananmukaisesti kyvykkyyden ylläpitämistä pohdittiin seminaarissakin.
Seminaarin paneelissa huomioitiin se, että termi ekososiaalinen sivistys taipuu vaikeasti suomeksi. Ekososiaalisen sivistyksen mukaisesti ekologisten arvojen tulee olla ensimmäisenä arvona, sitten sosiaaliset arvot ja vasta kolmantena tulee taloudelliset arvot. Taloudelliset arvot ovat ekososiaalisen sivistys -ajattelun mukaan väline, jolla toteutetaan kahta ensimmäistä arvoa. Taloudelliset arvot eivät siis sen mukaan ole itseisarvo. Tämä asettaa nämä arvot hierarkiaan, toisin kuin tavanomaisessa kestävän kehityksen puheessa. (kts. lisää myös Salonen 2012.)
Arkisessa keskustelussa kestävästä kehityksestä korostuu ekologinen ulottuvuus: esimerkiksi kierrätys ja kulutuksen vähentäminen. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ihmisen toimintana ja valmiuksina ovat ratkaisevia sen osalta, miten ihminen esimerkiksi muuttaa omaa toimintaansa ekologisesti kestävämpään suuntaan.
Koulutuksen kestävä kehittäminen
Korkeakoulussa kurssien ja opintojen tulisi olla niin ketteriä, että niitä voidaan muokata nopeammin kuin kokonaista opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on tietysti vahvasti ohjaava, vaikka yksittäisen opintojakson toteutuksen suhteen yksittäisellä opettajalla onkin paljon liikkumatilaa, kunhan kurssin asetetut tavoitteet toteutuvat. Laureassa on käytössä LbD-menetelmä, joka myös antaa ketterästi mahdollisuuksia sitoa opintoja osaksi ajankohtaisia kestäviä ratkaisuja osana työelämää tai projekteja.
Professori Veli-Matti Värri toi seminaarissa esiin sen, että kasvattaja on aina ”tuomittu toivoon”. Kasvattajalla ei ole oikeutta viedä nuorelta – tai tässä tapauksessa opiskelijalta – toivoa (Värri 2022). Värri korosti, että kasvattajalla on oltava näkemys hyvästä elämästä, vaikka emme tietäisikään mitä se on.
Seminaarin paneelissa pohdittiin sitä, että emme niinkään opeta sitä, miten annetaan ääni arvoille, vaan keskitymme normatiiviseen puoleen, eli kerromme vain mitä pitäisi tehdä. Koulutuksen toteuttamisessa tulisi pohtia ja edistää myös sitä, että vahvistamme opiskelijoiden keinoja antaa ääni arvoille. Jotta opiskelijat voivat toimia Laurean strategian arvojen mukaisesti: avoimesti, vaikuttavasti ja vastuullisesti, tulee heille myös osana koulutusta tarjota valmiuksia osallistua arvokeskusteluun ja edistää arvojen mukaista hyvää elämää.
Tapausesimerkki korkeakoulutuksen kestävästä kehityksestä sosiaalisen ulottuvuuden saralla
Arene on laatinut kestävän kehityksen linjaukset. Niiden mukaan ammattikorkeakoulut sitoutuvat edistämään koulutuksen saavutettavuutta, ”jotta jokainen voi tavoitella koulutusta ja osaamista perhetaustasta, sukupuolesta, kielestä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, toimintarajoitteesta, asuinpaikasta tai muusta yksilöstä riippumattomasta tekijästä riippumatta.” (Arene 2020).
Aito saavutettavuus ja osallisuus ei ole vain mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan myös edellytysten tasa-arvoa ja toteutunutta tasa-arvoa. Suomessa tasa-arvo on usein korkeakoulupolitiikassakin merkittävä arvo, kuitenkin usein siinä on kyse juuri mahdollisuuksien tasa-arvosta, eikä toteutuneesta tai edellytysten tasa-arvosta.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on mm. ”Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.” (Agenda 2030, kohta 4). Tämä edellyttää sitä, että erilaisista taustoista ja erilaisilla lähtökohdilla tulevat ihmiset otetaan aidosti mukaan ja osallisiksi yhteiskunnan ja korkeakoulun toiminnasta.
Yksi esimerkki tällaisesta yhteenkuuluvuudesta ja osallisuuden vahvistamisesta on kokemusasiantuntijakoulutuksen toteuttaminen korkeakoulussa (ks. lisää Nikula ja Lindström 2021). Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke (kts. lisää Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen verkkosivu) ja sitä edeltänyt KEIJO-hanke ovat oivallisia esimerkkejä sosiaalisesta vastuullisuudesta vahvistaa osallisuutta. Tätä osallisuuden vahvistamista ja sosiaalisesti kestävämpää korkeakoulua ja yhteiskuntaa rakentaa myös Laurean VoimaProfi -hanke (kts. lisää VoimaProfi -hankkeen verkkosivu). VoimaProfissa kehitetään myös mm. henkilöstön osaamista liittyen eettisiin kysymyksiin kokemusasiantuntijuuden ja kokemustiedon hyödyntämisessä. Sosiaalista kestävyyttä ja osallisuutta vahvistetaan myös ottamalla kokemusasiantuntijat mukaan tutkimustyöhön: VoimaProfi -hankkeessa kokemusasiantuntijoiden on tarkoitus toimia myös kanssatutkijoina. Kokemusasiantuntijuudessa yksi toivoa luova seikka on se, että menneistä negatiivisistakin asioista ja tapahtumista voi ammentaa jotain hyvää paremman tulevaisuuden rakentamiseksi itselle ja muille.
Tavoitteena kestävä tulevaisuus
Seminaari päättyi toivon sanoihin. Päivän aikana professori Hannu L.T. Heikkinen toi esiin sitä, että jos meillä ei ole toivoa, meillä ei ole enää mitään. Kasvatus ja toivo on sidottu yhteen (Värri 2022). Kasvatus on turhaa, jos ei ole toivoa, toivo voidaan ymmärtää elämää ylläpitävänä periaatteena (Heikkinen 2022; Värri 2022). Seminaari oli ilahduttava ja raikas, hieman erilainen lähestymispata kestävä kehitys -ajatteluun: filosofisten perusteiden jäsentelyä, ollen kuitenkin samalla vahvasti kiinni koulutuksen käytännöllisissä näkökulmissa.
Erityisalojen eettisten kysymysten pohdiskelusta ei kovinkaan usein ole tullut luonnikasta osaa eri asiantuntijoiden arkista työtä ja koulutusta, vaan eettisiin kysymyksiin ovat paneutuneet lähinnä he, joita asia jostain erityisestä syystä kiinnostaa. (Hallamaa 2017, 9). On pidettävä huolta, ettei kestävyys ja vastuullisuusajattelulle käy kuten etiikalle on toisinaan meinannut käydä: yhtäältä se on läpileikkaava ja kuuluu kaikkeen ja samaan aikaan se meinaa hieman jäädä näkymättömäksi, koska sitä ei välttämättä ole eksplisiittisesti nimetty mihinkään. Jos opetussuunnitelmassa ei etiikka ja vastuullisuus näy, on vaarana, että ne jäävät vain heidän varaan, joita asia erityisesti kiinnostaa. Etiikan ja vastuullisuusajattelun on korkeakoulussa oltava aidosti läpileikkaava asia ja ajattelutapa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Suoraa vastausta siihen, mitä von Wright olisi saattanut ajatella kestävästä kehityksestä, ei (tietenkään) saatu. Etiikka ja filosofia ovatkin enemmän kysymysten kuin vastausten tiedettä. On hyvä kysyä myös niitä kysymyksiä, joihin kenelläkään ei ole vastauksia tai joita kukaan ei ehkä halua edes kuulla.
Lähteet ja lisälukemisto:
Hankkeiden verkkosivut:
Seminaarin luennot, joihin viitattu:
- Heikkinen, H. 2022. Kestävyyskasvatus: kohti planetaarista viisautta ja kestävää toivoa. Luento Vastuullisuus -seminaarissa.
- Pihlström, S. 2022. Kestävä kehitys ja G.H. von Wrightin humanismi. Luento Vastuullisuus -seminaarissa.
- Värri, V-M. 2022. Kasvatuksen metaetiikan peruskysymyksiä ekokriisin aikakaudella. Luento Vastuullisuus -seminaarissa.
