Kestävyyscanvas yritysten vastuullisuusajattelun edistäjänä – kokemuksia WeCircle-hankkeesta

Toimivat ja yrityksiä tukevat työkalut ovat tärkeässä roolissa vastuullisuuden edistämisessä. WeCircle – kestävää kasvua kiertotaloudesta -hankkeessa käytettiin CEGO – Circular Economy Goes East and West -hankkeessa kehitettyä kestävyyscanvas -työkalua ja testattiin, miten se toimii pk-yritysten vastuullisuustyön tukena. Lue lisää, mitä oppeja saimme ja miten työkalua voisi kehittää edelleen.

Business Model Canvas kestävyyscanvaksen pohjana

Business Model Canvas (BMC) liiketoiminnan suunnittelun työkalua käytetään laajasti ympäri maailmaa moneen eri tarkoitukseen (Mannila 2023). Mannila (2023) kokoaa artikkelissaan useita eri käyttötapoja ja muunnoksia laajasti käytettyyn työkaluun liittyen – näitä voivat olla esimerkiksi tiimityön ja innovaatioiden edistäminen. Monet eri tahot ovat hyödyntäneet canvas-työkalua ja jatkokehittäneet sitä.

Esimerkiksi Sitran Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista -käsikirjassa hyödynnetään Business Model Canvasta uuden liiketoimintamallin kehittämiseen (Sitra ja Deloitte 2022). Käsikirja pohjautuu kokonaisuudessaan canvas-työkalun hyödyntämiseen, jota täytetään osio kerrallaan niin, että koko käsikirjan läpikäytyään yritykselle muodostuu taulukkoon yrityksen kiertotalouden liiketoimintamalli. (Sitra ja Deloitte 2022, 6).

Kuva 1. Business Model Canvas -taulukko. Sitra & Deloitte 2022.

Myös monissa hankkeissa niin Laureassa kuin muualla on hyödynnetty BMC-työkalua. Esimerkiksi muutama vuosi sitten päättyneessä CEGO – Circular Economy Goes East and West -hankkeessa (EAKR 2021-2023), jossa edistettiin pk-yritysten matkaa kiertotaloudessa, hyödynnettiin BMC-työkalua. Yhtenä hanketoteuttajana ollut kehitysyhtiö Posintra Oy kehitti hankkeessa BMC:n pohjalta yritysneuvontansa tueksi kestävyyscanvas-työkalun, jonka avulla voidaan kartoittaa yrityksen vastuullisen liiketoiminnan tilannetta (Seppälä, Tawast, Anttonen, Koskinen, Nordström, Sani, Alihakkola ja Hokkanen 2023, 19).

CEGO-hankkeen kokemusten mukaan kestävyyscanvas-työkalun avulla yritys voi tunnistaa kehitystä tarvitsevia kohteita ja toisaalta myös yrityksen jo tekemät hyvät teot tulevat esille (Seppälä ym, 2023). Työkalu ohjaa keskustelua yrityksen positiivisiin vaikutuksiin ympäristövastuussa, sosiaalisessa vastuussa sekä hallinnollisessa ja taloudellisessa vastuussa, ja myös negatiivisia vaikutuksia näihin on mahdollista pohtia työkalun avulla. Kestävyyscanvas voi olla hyödyksi myös kiertotalouden tarkastelussa, sillä se auttaa nostamaan tarkasteluun kiertotalouteen liittyviä asioita muun muassa edistämällä tuotteen jatkohyödyntämistä sekä kiinnittämällä huomiota yrityksen energiankäyttöön. (Seppälä ym, 2023, 19).

Kuva 2. CEGO-hankkeessa käytetty kestävän kehityksen canvas. (Seppälä et al. 2023, 19.)

Miten kestävyyscanvasta hyödynnettiin WeCircle-hankkeessa

Halusimme WeCircle – kestävää kasvua kiertotaloudesta -hankkeessa hyödyntää jo olemassa olevaa ja CEGO-hankkeessa testattua kestävyyscanvasta. Työkalua hyödynnettiin, kun hankeyhteistyöhön osallistuville yrityksille haluttiin tehdä projektin alussa alkukartoitus – eli tutustua niihin paremmin ja monipuolisemmin. WeCircle-hankkeeseen saatiin mukaan aluksi 12 yritystä ja määrä kasvoi hankkeen edetessä vielä yhdellä. CEGO-hankkeessa pohja työskentelylle oli Miro-alustalla, mutta käytännön syistä WeCircle-hankkeessa pohja siirrettiin PowerPoint-muotoon. Jokainen canvas-laatikko siirrettiin ja käsiteltiin omalla PowerPoint-diallaan, mikä mahdollisti sen, että asiaa mahtui enemmän. Näin pystyttiin kirjaamaan yksityiskohtaisemmin asioita ylös monesta eri näkökulmasta.

CEGO-hankkeen pohjassa siirrettiin tulovirrat ylös ja vastuullisuusasiat alas – käytettävyyden kannalta huomattiin, että tämä jäsentely toimi paremmin. PowerPoint-esitys pyrittiin laittamaan yleensä yrityksen omissa tiloissa pidetyissä alkukartoitustilanteissa esille isolle näytölle, jotta sitä voitiin seurata yhdessä yrityksen kanssa ja tekstit kirjoitettiin palaverin aikana, jolloin kaikki tiedot saatiin varmasti oikein kirjattua talteen. Materiaali lähetettiin yrityksille palaverin jälkeen, jolloin kaikki materiaali on yrityksen käytössä.

Kuva 3. WeCircle-hankkeessa käytetty kestävyyscanvas-pohja. Yritystapaamisissa jokainen numeroitu osio erotettiin omaksi PowerPoint-diakseen, jolloin niitä voitiin käydä tarkemmin läpi ja tekstiä mahtui enemmän.

Kysymyksiä tai canvas-pohjaa ei lähetetty yrityksille ennakkoon, vaan koko materiaali käytiin läpi vasta yritystapaamisessa. Yksi pohdittava kehityskulma voisi olla miettiä, voisiko materiaalin lähettää ennakkoon, mikä voisi säästää aikaa ja helpottaa yrityksen valmistautumista tapaamiseen.

Alkukartoituksissa yrityksissä tunnistetut asiat ohjasivat myös hankkeen toimintaa, jota hankesuunnitelman mukaisesti pyrittiin muokkaamaan yritysten tarpeita vastaavaksi.
Pohjaa on kehitetty yritystapaamisten myötä ja pyritty tekemään siitä visuaalisempi ja selkeämpi.

Kehityskohteet

Kestävyyscanvas-työkalu toimii erittäin hyvänä työkaluna yritysyhteistyön alussa, kun halutaan kartoittaa yrityksen lähtötilanne niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisen kestävyyden osalta. Työkaluun saa kerättyä suuren tietomäärän, ja yhtenä haasteena voidaankin pitää sitä, miten yritys voisi hyödyntää sitä jatkossa osana strategista suunnitteluaan. Turhan helposti iso tietomäärä jää hyödyntämättä kiireisessä arjessa. Tässä olisimme hankkeena voineet tukea yrityksiä paremmin. Materiaaliin myöhemmin palatessa voisi myös nähdä yrityksen kehityksen vastuullisuusasioissa.

Jokaisen kohdan käsittely erikseen mahdollisti sen, että tekstiä tuli melko paljon, jolloin canvas-pohja saattaa tulla raskaaksi käydä läpi myöhemmin. Tekstiä tuli lopulta niin paljon, että paljon kirjoitettiin myös canvas-taulun sivuun lisätietoihin. Tässä on toki vaarana se, että tietoa saattaa myös hävitä, jos kaikki ei ole kirjattuna samaan tekstiosioon. Toisaalta laaja-alainen käsittely mahdollisti ja lisäsi myös keskustelua yrityksen kanssa asioita läpikäytäessä. Suureen tekstimäärään voisi auttaa se, että keskustelun jälkeen tehtäisi vielä yhteenveto ja tiivistelmä, jolloin kestävyyscanvakseen kirjattaisi tiivistelmänomaisesti vain keskeiset asiat ja kehityskohteet. Näin canvasta olisi helpompi käyttää myöhemmin.

Avuksi canvaksen läpikäyntiin voisivat olla apukysymykset jokaiseen osioon. Varsinkin jos kyseessä alkukartoitus, jos yritys tai sen ala on ennalta tuntematon ja mahdollisesti vihreä siirtymä ja vastuullisuusasiat ovat canvaksen käyttäjälle vielä tuntemattomia.

Lopuksi

Kestävyyscanvas todettiin toimivaksi erityisesti yritysten alkukartoitukseen ja tilannekuvan luontiin. Sen avulla on helppo tehdä tilannekuva yrityksen keskeisistä vastuullisuusasioista. Ja kuten CEGO-hankkeessa todettiin, sen avulla on mahdollista myös listata jo tehtyjä toimenpiteitä. Kestävyyscanvas toimii erityisesti yrityskehittäjille työvälineeksi. Lisäksi yrityksissä kestävyyscanvakseen kerättyä tietoa voidaan hyödyntää paitsi yrityksen kehittämisessä, myös henkilöstön perehdytyksessä.

Kirjoittaja Hanne Laasonen toimii projektipäällikkönä WeCircle – Kestävää kasvua kiertotaloudesta ja Kiertotalousvauhdittamo -hankkeissa. Tekstiä varten on haastateltu WeCircle-hanketiimin Jenni Juuvinmaata ja Tiina Hallia Posintrasta sekä Tero Hokkasta Laureasta.