Kestävä kehitys pyrkii tasapainottamaan taloudellisen kasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kestävyyden tarpeita varmistaen samalla tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Artikkeli esittelee tapausesimerkkinä Laurean opiskelijoiden osallistumista palvelumuotoilun opintojaksolle, jossa kehitettiin ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen ja integroitiin näin kestävyysnäkökulmaa opetukseen. Opiskelijoiden osaamisen kehittäminen kestävyysajattelussa on olennaista, jotta voimme säilyttää planeettamme elinkelpoisena tuleville sukupolville.
Kuva Outi Loikkanen (Adobe Fireflyn avulla)
Kestävyysajattelu on tulevaisuuden taito
Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisen toiminnan ja yhteiskunnan kehityksen suunnittelua ja toteuttamista siten, että nykyisten tarpeiden täyttämisen ohella turvataan myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään. Se pyrkii tasapainottamaan taloudellisen kasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kestävyyden tarpeita, varmistaen että nykyiset toimet eivät vaaranna tulevien sukupolvien hyvinvointia. Tämä tarkoittaa resurssien kestävää käyttöä, ympäristönsuojelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja taloudellista vakautta. (YK.)
Kestävän kehityksen pitäisi liittyä kaikkeen päätöksentekoon, mutta usein sitä ei osata huomioida arkisena tekemisenä (Sitra 2018). Siksi olisikin tärkeää ottaa kestävän kehityksen näkökulmia mukaan eri opintojaksojen sisältöihin, jotta kestävää kehitystä ei nähtäisi erillisenä, päälle liimattuna asiana.
Opetushallituksen (2024) mukaan kestävän kehityksen kasvatus tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisiksi. Tavoitteena on tukea opiskelijoita tekemään perusteltuja ja valintoja ympäristön, talouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suhteen. (Opetushallitus 2024.)
Kestävyysajattelua tarvitaan, jotta voimme luoda kestävän yhteiskunnan ja säilyttää planeettamme elinkelpoisena paikkana myös tuleville sukupolville.
Kestävyysajattelun integrointi palvelumuotoiluopintojaksoon
Laureassa opiskellaan palvelumuotoilua eri opinto-ohjelmissa ja kyseinen opintojakso on hyvä mahdollisuus ottaa kestään kehityksen näkökulmia mukaan opetukseen.
Maaliskuussa 2024 Laurean IT tradenomi -opiskelijat ratkoivat palvelumuotoilun opintojaksolla ruokahävikin vähentämiseen liittyviä kehittämishaasteita Food waste ecosystem -hankkeelle. Mukana oli neljä eri ruokahävikkiin liittyvää yritystä, yli 60 opiskelijaa ja kaksi lehtoria.
Foodwaste ecosystem -hankkeen tavoitteena on löytää käytännön ratkaisuja ravitsemispalveluiden hävikin vähentämiseen ja kykyyn hyödyntää hävikkiä entistä tehokkaammin (Foodwaste ecosystem -hanke 2024). Opiskelijoiden tehtävänä olikin tuottaa projektiryhmissä kehittämisehdotuksia mm. leipähävikin hyödyntämiseen, ruokatuotannon sivuvirtojen kuten kahvinpurujen tehokkaaseen kuljettamiseen sekä smoothieiden tekemisestä syntyvän hedelmänkuorijätteen tehokkaaseen kierrättämiseen ja uudelleen käyttöön.
Nämä aiheet olivat erityisen ajankohtaisia ja kestävän kehityksen näkökulman sisältäviä, sillä Kansainvälisen Luonnonvarapaneelin IRP:n maaliskuussa 2024 julkaiseman raportin mukaan luonnonvarojen lisääntyvä käyttö on merkittävin syy ilmastokriisin ja luontokadon taustalla, mutta resurssitehokkuudella ja laajemmin kiertotaloudella voidaan leikata luonnonvarojen käytön kasvua. Kyseisen raportin mukaan ruoka- ja energiajärjestelmät synnyttävät kolmanneksi eniten materiaalien kysyntää heti rakennetun ympäristön ja liikenteen jälkeen. Ruokahävikin ja ruokajätteen vähentäminen ovatkin keskeisiä keinoja pienentää luonnonvarojen käyttöä tällä alueella. (Kansainvälinen luonnonvarapaneeli IRP 2024.)
Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä opiskelijat kehittivät mm. prototyypin verkkopalvelulle, josta ruoka-apujärjestöt ja eläintilat voivat varata leipähävikkiä sekä prototyypin alustasta hedelmänkuorijätteen hyödyntäjäverkostolle.
Opiskelijapalautetta
Palvelumuotoilun opintojaksolla ei varsinaisesti opetettu kestävän kehityksen periaatteita, mutta teemat nousivat esille kehittämishaasteissa ja opiskelijaryhmien ideoimissa ratkaisuissa. Opiskelijat antoivat positiivista palautetta kehittämisaiheista ja kokivat oppineensa uutta:
”Opin kehittämään ja työskentelemään oikealle asiakkaalle ja luomaan heille uuden idean vähentämään ruokahävikin määrää.”
”Kun pääsi tekemään käytännössä, ymmärsin parhaiten mitä kaikki teoriaosuuden asiat tarkoittavat. Itse opin parhaiten, kun pääsen tekemään.”
”Aihe kiinnostaa kovasti, joten kävin materiaalin innolla läpi.”
Myös toteutustapa ja ryhmässä työskentely sai myönteistä palautetta:
”Oli kiva nähdä miten nopeasti ideat syntyi, kun kaikki panosti tekemiseen. Olen tehnyt paljon kurssitöitä yksin aikatauluongelmien vuoksi, mutta tässä näki ihan konkreettisesti, miten hyvä ryhmätyö on todella tehokasta ja avaa enemmän mahdollisuuksia/vaihtoehtoja.”
Parhaimmillaan opintojaksoilla opitaankin varsinaisten opintojakson oppimistavoitteiden lisäksi myös muita käytännön työelämätaitoja ja asenteita.
Lopuksi
Tulevaisuuden kestävä yhteiskunta tarvitsee monipuolista osaamisen kehittämistä nykyhetkessä. Ammattikorkeakouluopinnot ovat hyvä mahdollisuus YK:n kestävän kehityksen teemojen tuomiseen työelämälähtöisesti osaksi arkisia aiheita. Ammattikorkeakouluissa tehdään paljon niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin hankkeita ja yritysyhteistyötä, mikä kannattaa hyödyntää yhteistyömahdollisuuksina ja opintojaksointegraatoina.
Lähteet
