Laurea- ja Haaga-Helia-ammattikorkeakoulujen EU-rahoitteinen ImpAct-hanke on tukenut pieniä ja keskisuuria yrityksiä kestävyyslainsäädännön seurannassa ja toteuttamisessa oikeusmuotoilun keinoin. Oikeusmuotoilussa oikeudellisista teksteistä, prosesseista ja palveluista tehdään toimivampia käyttäjäkeskeisen muotoilun keinoin. PK-yritysten käyttöön on tuotettu sekä toimintamallit kestävyyssääntelyn seurantaan ja muotoiluun että konkreettisempia työkaluja, kuten vapaaehtoisen kestävyysraportin pohja, yritysvastuukartoituksen malli ja ohje lainsäädännön selkeään sisäiseen viestintään. Työkalut löytyvät hankkeen verkkosivuilta.

Tiivistämme tässä artikkelissa hankkeen oppeja juridiikan, muotoilun ja kestävyystyön suhteista kolmeen, tarkoituksellisesti kärjistettyyn dilemmaan:

• Räätälöintiä vai horisontin laajentamista?
• Maailmanpelastusta vai sujuvampaa arkea?
• Muotoilla vai räjäyttää?

Dilemma 1: Räätälöintiä vai horisontin laajentamista?

Oikeudelliset kestävyysvaatimukset ovat yrityksille monasti riskienhallinnan edellyttämiä ulkopuolisia velvoitteita. Kestävyysvelvoitteiden sijaan liiketoiminnan ydintä ovat tuotteisiin ja palveluihin, tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin, henkilöstöön sekä rahoitukseen liittyvät prosessit. Tässä asetelmassa oikeusmuotoilija saattaa kohdata odotuksia juridisesta täsmäkonsultaatiosta eli räätälöidyistä ratkaisuista rajattuihin konkreettisiin pulmiin.

Oikeusmuotoilun ytimessä on kuitenkin käyttäjien ja sidosryhmien ymmärtäminen sekä ajattelun laajentaminen niin ongelmia tunnistettaessa kuin ratkaistessakin (Toivonen & Kovalainen 2023, 1198–1200). Siksi kestävyyssääntelyn muotoilu yhteistyössä yrityksen kanssa vaatii muotoilijan roolin määrittelyä ja yhdessä asetettuja tavoitteita eli eräänlaista odotustenhallintaa. Räätälöidyn avun sijaan luvassa on toimintamalleja, ajattelutapoja ja työkaluja sekä kutsu avaraan käyttäjäkeskeisyyteen. Selkeys on tässäkin valttia, jotta muotoiluprosessi erottuu oikeudellisesta konsultaatiosta ja muotoilijan rooli – sekä siihen sisältyvä vastuu – asianajajan roolista. Odotustenhallinta on aiemminkin tunnistettu osaksi oikeusmuotoiluprojekteja (Flechas ym. 2021, 303–304).

Samalla on hyvä tunnistaa muotoilun ja hanketyön kulloisetkin puitteet. Vaikuttavuudeltaan vahva muotoilu edellyttää organisaation ymmärrystä, ja tämä puolestaan aikaa sekä mahdollisuutta tutustua organisaation toimintatapoihin (Čaić 2025, 750–753). Kyse on myös muotoilijan ja hänen yhteistyökumppaninsa suhteen laadusta. Yu ja Sangiorgi (2018, 86–91) ovat erottaneet kolme mallia muotoilijan ja asiakkaan suhteesta. Tuottavassa tai toteuttavassa (delivering) mallissa korostuu yksisuuntainen, muotoilijan asiantuntemukseen perustuva tuotosten laatiminen asiakkaan käyttöön. Yhteistoiminnallinen (partnering) ja fasilitoiva muotoilumalli taas syventävät osapuolten yhteistoimintaa, vahvistaen asiakkaan omaa osaamista.

Dilemma 2: Maailmanpelastusta vai sujuvampaa arkea?

Oikeusmuotoilun kohteet ja päämäärät ovat moninaisia. Jo kokoomateosten pikainen silmäily paljastaa alan kirjon sopimusmuotoilusta tietosuojatyöhön, oikeudellisten palveluiden käyttäjäkokemuksen parantamisesta ennakoivaan oikeuteen sekä laajoihin yhteisöprojekteihin. Oikeusmuotoilun päämäärät ulottuvat vastaavasti sopimus- ja reklamaatioprosessien tehostamisesta parempaan kuluttajan- ja tietosuojaan, oikeuksien toteutumiseen, osallisuuden vahvistumiseen ja yksilöiden voimaantumiseen. (Compagnucci, Haapio & Hagan 2021; Ducato & Strowel 2021.)

Tavoitteiden moninaisuus on käsillä myös kestävyyssääntelyn muotoilussa. Se voi palvella esimerkiksi seuraavia tavoitteita:

• Tietoisempien ja yrityksen strategiaa paremmin tukevien raportointivalintojen tekeminen.
• Selkeiden argumenttien tuottaminen kestävyystyön perusteista yrityksen sisäisen päätöksenteon tueksi.
• Oikeudellinen riskienhallinta ja yrityksen sisäinen toimenpiteiden priorisointi.
• Ennakoiva varautuminen yrityskoon kasvaessa muuttuviin velvoitteisiin.
• Sujuvampi ja tehokkaampi lainsäädäntömuutosten seuranta toiminnan suunnittelun tueksi.

Luettelossa painottuvat yrityksen sujuvaan ja tehokkaaseen toimintaan liittyvät näkökohdat. Tämä ei tietenkään ole välttämättä ristiriidassa kestävyystavoitteiden kanssa, mutta havahduttaa jäsentämään oikeusmuotoilun roolia ESG-työssä: yritysten arjessa oikeusmuotoilu asettuu herkästi konkreettisten tekojen ja prosessien tasolle, josta on väistämättä matkaa strategisiin valintoihin ja yritystoiminnan kestävyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tämä johdattaa luonnostaan seuraavaan dilemmaan.

Dilemma 3: Muotoilla vai räjäyttää?

Käyttäjäkeskeisen muotoilun menetelmät ovat sovellettavissa mitä moninaisimpiin kohteisiin eivätkä sellaisenaan tee eroa näiden välille kestävyyskriteerien perusteella. Siksi oikeusmuotoilu edellyttää aina myös tietoista eettistä harkintaa siitä, millaisen laajemman prosessin osaksi muotoilu asettuu: haluanko muotoilijana selkeyttää ja tehostaa jotain sellaista, joka on kestävyysnäkökulmasta ongelmallista?

Kysymys niin sanotusta viherpesusta voi herätä esimerkiksi erilaisten standardien ja ympäristömerkkien yhteydessä, mikä on tunnistettu useasti tutkimuksessa (esim. Nygaard 2023). Kyse ei kuitenkaan ole vain yksittäisten toimialojen, sertifikaattien tai prosessien pulmista – myös oikeusjärjestelmän perusrakenteet ja ajattelutavat voivat vaikeuttaa ja hidastaa yhteiskunnan kestävyysmurrosta (Soininen ym. 2026).

Tällaisissa tilanteissa muotoilijan eettisesti kestävin teko voi olla myös, ehkä paradoksaalisesti, kieltäytyä muotoilusta ja vaatia askelta taaksepäin: ennen prosessien ja tiedon selkeyttämistä on syytä palata perusvalintoihin, itse toiminnan kriittiseen arviointiin ja mahdollisesti radikaaliinkin kehittämiseen. Näin toimiessaan muotoilija voi omalla konfrontaatiollaan välillisesti tukea kestävyystyötä.

Lopuksi

Laurean ja Haaga-Helian ImpAct-hankkeen tuottamat sääntelyn seurannan ja selkeyttämisen työkalut jäävät käyttöön jatkossakin, samoin yhteistyön tuottama osaaminen. Hanketyö on vahvistanut käsitystä yritysten haasteista hajanaisen ja nopeasti muuttuvan kestävyyslainsäädännön äärellä. Hallitusti, harkiten ja eettisesti toteutettu oikeusmuotoilu tarjoaa hyviä keinoja näiden haasteiden ratkomiseen ja samalla kestävämmän oikeusjärjestelmän rakentamiseen.

ImpAct – kestävyyssääntelystä kilpailukykyä -hankkeen (2024–2026) päätoteuttaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana hankkeessa on Laurea-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Uudenmaan liitto.

Lähteet

• Čaić, M., Solsona Caba, N. & Mattelmäki, T. 2025. Viewpoint: advancing service design with practitioners’ insights. Journal of Services Marketing 39 (7), 748–761.
• Compagnucci, M. C., Haapio, H. & Hagan, M. (toim.) 2021, Legal Design: Integrating Business, Design and Legal Thinking with Technology. Edward Elgar Publishing.
• Ducato, R. & Strowel, A. (toim.) 2021, Legal Design Perspectives: Theoretical and Practical Insights from the Field. Ledizioni.
• Flechas, A., Guío, N., Bretón, D., & García, J. 2021. Lawyers offer a service and this should be designed! An example of a choreographed legal service. Teoksessa Ducato, R. & Strowel, A. (toim.) Legal Design Perspectives: Theoretical and Practical Insights from the Field. Ledizioni, 303–318.
• Nygaard, A. 2023. Is sustainable certification’s ability to combat greenwashing trustworthy?. Frontiers in Sustainability 4:1188069. Doi: 10.3389/frsus.2023.1188069.
• Soininen, N., Kaisto, J., Nuotio, K., Similä, J., Tuominen, T., Linna, T., Mielityinen, S., Salminen, J. & Halonen, K-M. 2026. Kestävyys näkökulmana oikeusjärjestelmään – kohti kestävyysoikeutta? Lakimies 2/2026, 214–253 (ilmestyy huhtikuussa 2026).
• Toivonen, N. & Kovalainen, J. 2023. Kohti ihmislähtöisempää oikeutta muotoilun avulla. Lakimies 121 (7-8), 1179-1203.
• Yu, E. & Sangiorgi, D. 2018. Exploring the transformative impacts of service design: The role of designer–client relationships in the service development process. Design Studies 55, 79-111.