Yksi keskeinen traumainformoidusta työotteesta nouseva sosiaali- ja terveysalalle sovellettava ajatus on se, että ihmistä tulisi katsoa myös yksilön taustasta eikä pelkästään esillä olevista ongelmista tai oireista käsin. Jos moniammatilliset tiimit pyrkisivät tarkastelemaan asiakkaitaan tämän traumainformoidun kysymyksen kautta, he ehkä löytäisivät paremmin yhteisen asiakaslähtöisen kielen ja laaja-alaista hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin.

Traumainformoitu työote on lähestymistapa, jossa ennaltaehkäistään haavoittavien kokemusten syntymistä ja edistetään niistä toipumista traumatietoisuudella sekä ymmärryksellä resilienssitekijöistä ja luonnollisista korjaavista kokemuksista (Sarvela 2023, 28). Traumainformoidussa organisaatiossa tai järjestelmässä ymmärretään trauman laaja-alaiset vaikutukset asiakkaisiin, perheisiin, työntekijöihin ja muihin osallisiin, integroidaan traumatietoisuus käytänteisiin ja pyritään ehkäisemään uudelleentraumatisoitumista (SAMSHA 2023).

Maxine Harris ja Roger Fallot käyttivät jo vuonna 2001 ensimmäistä kertaa käsitettä traumainformoitu, “trauma informed”.  Ajatuksena oli, että traumainformoidumpi (traumatietoisempi) lähestymistapa mahdollistaisi hyväksikäyttöä kohdanneiden henkilöiden menneisyyden kokemusten nostamisen keskiöön, kun heidän tarpeitaan pyritään ymmärtämään ja heille järjestetään tukea. Haavoittuvuuksien ja vahvuuksien tunnistamisen ja tunnustamisen avulla olisi mahdollista edistää asiakkaiden osallisuutta. (Tucci, Michell, Porges & Tronic 2024, luku 1.)

Traumainformoituun työotteeseen liittyvä käsitteistö on kuitenkin yhä jossain määrin vakiintumatonta. Suomessa käsitteitä traumatietoinen (trauma-aware) ja traumainformoitu (trauma-informed) on käytetty lähes toistensa synonyymeina. Rinnakkain on puhuttu myös työotteesta (practice) ja lähestymistavasta (approach). Käypä hoito -suosituksissa käytetään käsitettä traumainformoitu lähestymistapa (Käypä hoito -suositus 2025). Aiemmin käytettyjä termejä kuten traumasensitiivisyys, traumatietoisuus, traumainformoitu ja traumaspesifi, on viime aikoina pyritty integroimaan traumatransformatiivisuus-käsitteen alle (Michell & Tucci 2024, luku 18). Käsitteistön selkeyttämiseksi traumainformoitua työotetta olisikin tarpeellista lähestyä myös käsiteanalyyttisen tutkimuksen näkökulmasta.

Kieli todellisuuden rakentajana

Kieli ei ole pelkkä viestinnän väline vaan tapa jäsentää maailmaa, rakentaa merkityksiä ja muovata todellisuutta. Esimerkiksi jokaisella ammattiryhmällä on oma erityinen sanastonsa, kielellinen koodisto, jolla alan sisällä kommunikoidaan sekä luodaan ja ymmärretään ala- tai ympäristökohtaista todellisuutta. Ammattiryhmät luovat omaa sosiaalista merkitysverkostoaan kielen avulla. Ilman kieltä ei ole merkityksiä.

Sosiologisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa kielen käyttö nähdään keskeisenä tapana todentaa maailmaa. Sosiaalinen konstruktionismi korostaa, että monet yhteiskunnalliset ilmiöt – kuten identiteetit, roolit ja instituutiot – ovat olemassa kielen kautta. Kieli ei vain todenna maailmaa, vaan myös toteuttaa sitä. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta tarkasteltuna todellisuuden voidaan ajatella rakentuvan kielellisessä vuorovaikutuksessa. Kielen käyttö nähdään suhteellisena, käyttäjistä riippuvaisena, tilannesidonnaisena ja seurauksia tuottavana sosiaalisen elämämme kannalta merkityksellisenä tekijänä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).

Käsitteiden runsaus ja erilaiset merkitysverkostot sosiaali- ja terveysalalla voivat aiheuttaa riskin, että ilmiöt pirstaloituvat ja menettävät ydinmerkityksensä. Liiallinen käsitteellinen hajanaisuus voi myös hämärtää asiakastyötä ja vaikeuttaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toisaalta moninaisuus voi olla mahdollisuus, jos se ymmärretään joustavuutena ja kykynä soveltaa traumainformoitua ajattelua erilaisiin konteksteihin. Tällöin olennaista on, että ydinarvot ja -periaatteet säilyvät yhtenäisinä, vaikka käsitteet vaihtelevat.

Traumainformoidun työotteen koulutuksilla kohti yhteistä ymmärrystä

Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteisessä Traumainformoitu työote -hankkeessa (2023-2026) järjestettiin traumainformoituun työotteeseen liittyviä monialaisia koulutuksia hyvinvointialueiden henkilöstölle. Moniammatillinen hanketiimi koostui fysioterapeuteista, toimintaterapeutista, sairaanhoitajista ja sosiaalityöntekijöistä. Koulutusten osallistujat edustivat myös monipuolisesti erilaisia sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmiä ja työskentelivät monenlaisissa ympäristöissä sairaaloista sosiaalitoimistoihin ja kouluihin.

Yhteisen kielen ja käsitteistön tarve nousi esille jo hankkeen alkumetreillä. Hanketyöskentelyn aluksi hankeasiantuntijoille järjestettiin yhteisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena oli mm. muodostaa jaettu käsitys traumainformoidusta työotteesta. Eri tieteenalojen ammattikäsitteet ja painotukset eroavat toisistaan, joten traumainformoitua työotetta lähestyttiin monista eri tulokulmista ja monin eri termein. Alussa hankeasiantuntijat avasivat toisilleen myös traumainformoidun työotteen ymmärrykseen liittyviä ammattiryhmäkohtaisia eroja.

Koulutukset toteutettiin mahdollisimman dialogisesti ja reflektoivasti, joten koulutuksiin osallistujien keskinäinen kommunikaatio ja asiakastyöhön liittyvät kokemukset olivat suuressa roolissa. Koulutusten kuluessa havaittiin, että yhteisen kielen puute hankaloitti ajoittain keskustelua. Yhteinen kieli on tärkeää myös moniammatillisessa asiakastyössä. Muun muassa osapuolten keskinäisen tuttuuden sekä yhteisen kielen onkin todettu edesauttavan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyötä (Sinkkonen, Taskinen & Rissanen 2017, 119-120). Erilaiset tulokulmat ja jaetun ymmärryksen tavoittelu moniammatillisessa keskustelussa saattaa johtaa myös yhteisen kielen rikastumiseen. Moniammatillisesti toteutettu koulutus voikin mahdollistaa myös kieleen ja käsitteisiin liittyvän yhteisen kehittämisen ja uuden luomisen.

Traumainformoitu työote asiakasymmärryksen ja turvan tuojana

Traumainformoidussa työotteessa korostetaan kuutta pääperiaatetta: (1) Turvallisuutta, (2) Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä, (3) Vertaistukea, (4) Yhteistyötä ja vastavuoroisuutta, (5) Voimaannuttamista ja (6) Sukupuoleen, kulttuuriin ja historiaan liittyvien tekijöiden huomioimista (SAMSHA 2023).  Nämä periaatteet muistuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä asiakkaiden turvallisuuden ja tasavertaisuuden ylläpitämisen, vaikeiden kokemusten lieventämisen ja hyvän yhteistyösuhteen merkityksestä.  Samalla näiden periaatteiden soveltaminen estää asiakkaan mahdollista uudelleentraumatisoitumista.

Traumainformoidussa työotteessa turvan tunteen tuottaminen ja ylläpitäminen on keskiössä. Vuorovaikutuksella ja kielellä on merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa (Tatebe, Thomas, Regan, Ston & Dicker 2022).  Yksi tapa estää tai lieventää asiakkaan turvattomuuden kokemusta on asiakaslähtöisen kielten käyttö. Epäkunnioittava, leimaava tai sarkastinen kielenkäyttö siirtää henkilöstön huomion pois tärkeimmästä eli potilaan tai asiakkaan subjektiivisista tarpeista. Leimaavalla tai epäkunnioittavalla kielenkäytöllä on huonoja seurauksia asiakkaan turvan ja voimaantumisen kokemusten kannalta huolimatta siitä puhutaanko asiakkaalle itselleen suoraan rumasti vai ei. Joskus kulisseissa tapahtuva asiakasta leimaava tai loukkaava kieli voidaan nähdä henkilöstön negatiivisena selviytymiskeinona.  Ammattiryhmien käyttämän stigmatisoivan kielen taustalla voi vaikuttaa myös systeeminen rasismi. (Hart, Bliton, Castater, Bear & Smith 2024.) Näkökulmaa tulisi siirtää pois kysymyksestä “mitä sinussa on vikana?” kohti kysymystä “mitä sinulle, perheellesi tai suvullesi on tapahtunut?” (Fallot & Harris 2009).

Lähteet

• Fallot, R.D. & Harris, M. 2009. Creating cultures of Trauma-informed care(CCTIC): A self-assesment and planning protocol. Community Connections, Washington, D.C. Viitattu 25.9.2025
• Hart, LD., Bliton, JN., Castater, C., Beard, JH. & Smith RN. 2024. Trauma-informed language as a tool for health equity. Trauma Surgery & Acute Care Open. doi: 10.1136/tsaco-2024-001558. PMID: 39737145; PMCID: PMC11683881.
• Käypä hoito -suositus 2025. Traumainformoitu lähestymistapa.  Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 26.10.2025.
• Michell, J. & Tucci, J. 2024 From Trauma Informed to Trauma Transformative: Core Dimensions for Practice, Organization and Community Change. Teoksessa J. Tucci, J. Michell,  S.W. Porges & E. Tronic (toim.) The Handbook of Trauma-Transformating practice. Emerging Therapeutic Frameworks for Supporting Individuals, Families or Communities Impacted by Abuse and Violence. Jessica Kingsley Publishers. London and Philadelphia. 
• Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 10.9.2025
• SAMSHA 2023. Practical Guide for Implementing a Trauma-Informed Approach.
• Sarvela, K. 2023. Traumainformoitu lähestymistapa – Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. Jyväskylä: PS-kustannus, 28-45.
• Sinkkonen, S, Taskinen, H. & Rissanen, S. 2017. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integrointi ja johtaminen. Teoksessa S. Rissanen & J. Lammintakanen (toim.) Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Helsinki: Sanoma Pro Oy,  105-128.
• Tatebe, L., Thomas, A., Regan, S., Stone, L. & Dicker, R. 2022. Language of violence: do words matter more than we think? Trauma Surgery & Acute Care Open.  Viitattu 26.10.2025
• Tucci, J., Michell, J., Porges, S.W. & Tronic, E. 2024. Looking beyong. Examining the Contribution and the Future of the Trauma-Informed Approach. Teoksessa J. Tucci, J. Michell,  S.W. Porges & E. Tronic (toim.) The Handbook of Trauma-Transformating practice. Emerging Therapeutic Frameworks for Supporting Individuals, Families or Communities Impacted by Abuse and Violence. Jessica Kingsley Publishers. London and Philadelphia.