SER-jäte määritellään laitteiksi, jotka tarvitsevat toimiakseen sähkövirtaa, akkuja, paristoja tai aurinkoenergiaa. SER kattaa laajan valikoiman kodinkoneita, lamppuja, LED-valoja, aurinkopaneeleja sekä IT-laitteita. SER-elektroniikkajätteellä tarkoitetaan puolestaan erityisesti pienempiä IT-laitteita, kuten matkapuhelimia, kannettavia tietokoneita, erilaisia näyttöjä, televisioita, näppäimistöjä ja muita oheislaitteita. (Motiva Services Oy 2024.) Kiertoelektroniikka viittaa SER-elektroniikkajätteen kiertotalouteen.
Kuva: kora_sun/Adobe Stock Education Licence
Forum Virium Helsingin ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisen ”SERkut – Sähkö- ja ElektroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla” -hankkeen tavoitteena on kehittää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotaloutta pääkaupunkiseudulla ja laajemmin Uudellamaalla. Uudenmaan liiton ja EU:n osarahoittama hanke tilasi Motiva Services Oy:lta (2024) selvityksen, joka koostaa taustatietoa kaupunkilähtöisen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER-jäte) kiertotalouden mahdollisuuksista sekä haasteista. Hankkeessa pyritään näitä ymmärtämällä ruokkimaan aihetta koskevaa ekosysteemistä yhteistyötä, jossa keihäänkärkinä ovat yritysten kiertoelektroniikkaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen, Helsingin kaupungin käytöstä poistettujen SER-laitteiden prosessien kehittäminen sekä Uudenmaan SER-haasteen parissa toimivien sidosryhmien ekosysteemisen hankeyhteistyön lisääminen.
Minkälainen siis on kiertoelektroniikan markkinoiden potentiaali ja miten haastetta koskevaa tietoa voidaan hyödyntää ekosysteemisen hankeyhteistyön rakentamisessa? Tämä artikkeli esittelee Motivan tekemää selvitystä sekä tarjoaa yleiskuvan siitä, minkälaiset ajatukset ovat innoittaneet hankkeen ekosysteemityön suunnittelua jo hankesuunnitelmaa valmisteltaessa. Esittelemme SERkut-hankkeen varsinaista ekosysteemityötä ja sen tavoitteita tulevissa hankkeen ekosysteemityötä käsittelevissä artikkeleissa.
SER-kiertotalouden potentiaali
Motivan tekemän Kaupunkilähtöisen kiertoelektroniikan potentiaali -selvityksen (https://kiertoelektroniikka.fi/kaupunkilahtoisen-ser-kiertotalouden-potentiaali-2/) perusteella SER-kiertotalous voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1) käyttöiän pidentäminen, 2) uudelleenkäyttö ja 3) materiaalikierrätys. Käyttöiän pidentämisellä tarkoitetaan laitteiden säännöllistä huoltoa, korjausta ja päivittämistä, mikä vähentää uusien laitteiden hankintatarvetta ja pienentää elektroniikkajätteen määrää. Uudelleenkäytössä laitteet tai niiden osat hyödynnetään uudelleen, mikä säästää luonnonvaroja ja vähentää jätettä. Materiaalikierrätys pitää sisällään käytettyjen laitteiden keräämisen ja muokkaamisen uusiksi raaka-aineiksi, mikä vähentää uusien raaka-aineiden louhimisen ja jalostamisen tarvetta. Jos nämä eivät ole mahdollisia, jätettä voidaan polttaa ja loppusijoittaa. (Motiva Services Oy 2024).
Uudelleenkäytön liiketoiminta kasvaa jatkuvasti, sillä siinä piilee merkittäviä mahdollisuuksia laitteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi (ks. kuva 1). Suomessa uudelleenkäyttöön valmisteltujen laitteiden määrä on yli kolminkertaistunut vuosien 2019 ja 2021 välillä sekä määrä kasvaa. Kunnostetut laitteet tarjoavat merkittäviä ympäristöhyötyjä, sillä niiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin uusien laitteiden. Esimerkiksi kunnostetun älypuhelimen hiilijalanjälki on vain kolmasosa uuden puhelimen hiilijalanjäljestä. Kunnostettujen ja käytettyjen laitteiden markkinat tarjoavat kuluttajille ja yrityksille edullisempia vaihtoehtoja, vähentävät elektroniikkajätettä ja edistävät kestävää kehitystä. Kunnostetun puhelimen tai kannettavan tietokoneen hankkiminen voi myös olla 20-50 % edullisempaa kuin uuden laitteen. (Motiva Services Oy 2024.)
Kuva 1. Laitteiden kunnostamisessa uudelleenkäyttöön piilee merkittäviä mahdollisuuksia (Motiva Services Oy 2024.)
Elektroniikkalaitteiden tuotannon ja niiden elinkaaren lopussa syntyvän jätteen hallinta aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia. SER-jätteen määrä on maailmanlaajuisesti suuri, sillä merkittävä osa siitä päätyy kaatopaikoille tai sitä käsitellään epätarkoituksenmukaisesti erityisesti kehittyvissä maissa. Nämä johtavat haitallisten aineiden päätymiseen ympäristöön ja aiheuttavat terveysriskejä. Suomessa SER-jätteen keräysaste on yli 50 %, mutta EU:ssa keskimäärin vain noin 46 %. Vaikka kierrätysprosessi on tehokas, on tärkeää kehittää keräysjärjestelmiä ja kannustimia, jotta vielä enemmän laitteita voitaisiin saada keräyksen piiriin. (Motiva Services Oy 2024.)
Euroopan unionin alueella kotitalouksissa arvioidaan olevan noin 700 miljoonaa käytöstä poistettua matkapuhelinta, joista vain 5 % päätyy kierrätykseen. Tässä heijastuu se, että vaikka SER-jätteen keräys toimii EU:ssa yleisesti hyvin, erityisesti pienten elektronisten laitteiden keräys ja kierrätys on vähäistä. SER-elektroniikan kiertotalous olisikin mahdollisuus kaupungeille, sillä esimerkiksi Helsingin kaupungilla on tuhansia käytöstä poistettuja laitteita, jotka voitaisiin kunnostaa ja myydä uudelleen. Tämä auttaisi vähentämään elektroniikkajätettä ja säästämään luonnonvaroja (Motiva Services Oy 2024).
Kaupunkilähtöinen SER-kiertotalous voi myös toimia merkittävänä ajurina alalle. Helsingin kaupungin Uusix-verstas on hyvä esimerkki siitä, miten kiertotalous yhdistyy sosiaaliseen vastuuseen ja osaamisen lisäämiseen. Kiertotalousliiketoiminnan edistämisessä korostuu eri toimijoiden yhteistyö, tehokkaat keräysjärjestelmät, kannustimet laitteiden palautukselle sekä kustannustehokkaat kunnostusmenetelmät. Kiertoelektroniikalle ja SER-kiertotaloudelle on tulossa vauhtia myös kaupunkeja laajemmista konteksteista. EU:n aloitteet, kuten korjauttamisoikeuden parantaminen ja yleislaturin käyttöönotto, tukevat kiertotaloutta. Sääntelyn avulla voidaan luoda kannustimia ja poistaa esteitä, jotka liittyvät laitteiden kunnostamiseen ja korjaamiseen. (Motiva Services Oy 2024.)
Elektroniikkalaitteiden kiertotalouden edistämiseen vaikuttavat sekä ajurit että esteet. Ajureina toimivat lainsäädännölliset ja poliittiset toimenpiteet, kuten EU:n sitoutuminen kiertotalouteen, valmistuskustannusten aleneminen, uusien asiakassegmenttien löytyminen sekä kuluttajien kustannussäästöt ja ympäristöarvot. Esteitä ovat muun muassa kierrätyksen suosiminen kunnostuksen sijaan, valmistajien vastustus, osaavan työvoiman puute, logistiset haasteet, tiedon panttaus, teknologian nopea kehitys sekä kuluttajien ennakkoluulot ja käytännöllisyyden kysymykset, kuten takuu ja huolto. Motivan tunnistamat keskeiset elektroniikan kiertotalouden ajurit ja esteet ovat listattuina kuvassa 2. (Motiva Services Oy 2024.)
Kuva 2. Elektroniikkalaitteiden kiertotalouden ajurit ja esteet (Motiva Services Oy 2024).
Tiedon hyödyntäminen ekosysteemisen hankeyhteistyön kehittämisessä
Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön (2024) jo päättynyt ”Kaikki muovi kiertää” -kärkihanke toimi SERkut-hanketta suunniteltaessa inspiraationa tiedon hyödyntämisen ja ekosysteemin rakentamisen hyvänä käytäntönä, josta on kaikkien ekosysteemityöstä kiinnostuneiden kannattaa olla tietoisia. Tästä syystä hanketta esitellään seuraavassa kattavasti.
”Kaikki muovi kiertää” -hankkeessa luotiin ekosysteemisessä kontekstissa konkreettisia ratkaisuja muovin kierrätyksen tehostamiseksi. ”Kaikki muovi kiertää” -hanke osoitti, että laajamittainen ja monialainen yhteistyö eri toimijoiden kesken on avainasemassa kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa. ”Kaikki muovi kiertää” -hankkeen toimintamalli perustui viiteen keskeiseen vaiheeseen (Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö 2024):
- Haasteen ymmärtäminen
- Vaikuttavuustavoitteen määrittely
- Kokonaisuuden ymmärtäminen
- Ekosysteemin rakentaminen
- Vaikuttavien muutostekojen toteuttaminen
Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin ja analysoitiin muovin kierrätykseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Tämän jälkeen asetettiin selkeät ja mitattavat vaikuttavuustavoitteet, jotka ohjasivat hankkeen toimenpiteitä. Kokonaisuuden ymmärtämisellä pyrittiin hahmottamaan muovin kierrätyksen koko arvoketjua ja sen kompleksisuuden hahmottamista. Ekosysteemin rakentamisessa koottiin yhteen eri toimijat, kuten kaupungit, yritykset ja tutkimuslaitokset, jotka yhdessä kehittivät ja testasivat ratkaisuja erillisissä hankkeissa, joita koordinoitiin yhdessä toimintamallin puitteissa. Viimeisessä vaiheessa ekosysteemi toteutti konkreettisia muutostekoja, joiden vaikuttavuutta seurattiin ja arvioitiin jatkuvasti, jotta tehdyistä toimenpiteistä saatettiin oppia yhdessä. (Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö 2024.)
”Kaikki muovi kiertää” -hankkeen ensimmäisen vaiheen vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2025 mennessä keskittyivät muovin kierrätysasteen merkittävään nostamiseen. Tavoitteena oli saavuttaa 20 % kokonaiskierrätysaste, mikä sisälsi 50 % kierrätysasteen pakkausmuoville. (Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö 2024).
”Kaikki muovi kiertää” -hankkeen toimintamallin kokonaisuutta, ekosysteemiä ja muutostekoja kuvattiin kuvassa 3 näkyvällä ympyrädiagrammilla, jossa keskiössä on muovin kierrätyksen haaste. Tätä keskeistä haastetta ympäröivät haasteen osa-alueet, kuten muovin korvaaminen muilla materiaaleilla, materiaalien ja tuotteiden monikertainen kierrätettävyys, uusiomuovituotteiden tarjonta, teolliset prosessit, hankintaprosessit, materiaalista uusiomuovituotteiksi, kysynnän ja käytöksen muutos, lajittelu ja kierrätys kodeissa ja pk-yrityksissä sekä regulaatio ja kannustimet. Kuvan ulkokehällä on konkreettisia projekteja ja näiden projektien toteuttajia. Esimerkiksi Helsingin kaupunki keskittyy rakennusmateriaalien kierrätysasteen nostamiseen hankintakriteerinä, HSY vastaa kovamuovien keräyksestä, ja Orthex keskittyy uusiomuovituotteiden kehittämiseen. Toimintamallin avulla pyrittiin varmistamaan, että kaikki osa-alueet ovat katettuina ja että keskeiset toimijat ovat mukana muovin kierrätyksen kokonaisvaltaisessa edistämisessä (Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö 2024).
Kuva 3. Kaikki muovi kiertää -haasteen osa-alueet ja muutostekoja toteuttava ekosysteemi (Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö 2024).
SERkut-hankkeen ekosysteemityön erityinen painopiste on kaupunkilähtöisen SER-kiertotalouden potentiaalia koskevan tiedon hyödyntämisessä ja jakamisessa eri toimijoiden kesken. Tätä tehdään, jotta hankkeessa voidaan tukea yrityksiä ja muita toimijoita tehokkaampien ja kestävämpien kierrätysratkaisujen kehittämisessä. Tämän lisäksi tiedolla pyritään vahvistamaan hanketoimijoiden ymmärrystä SER-kokonaishaasteesta sekä edistämään sitä koskevaa hankeyhteistyötä, jossa kaikki toimijat tunnistavat oman lisäarvoa tuottavan roolinsa.
SERkut-hankkeessa pyritään SER-kiertotalouden kontekstissa tekemään 1) jaetun haasteen tunnistamista, 2) kokonaishaasteen osa-alueiden määrittelyä, 3) jatkohankkeiden rahoituksen kartoittamista ja ideointia sekä 4) keskustelemaan yhteistyön luonteesta ja jatkosta. Tämän työn tueksi hanke järjestää syksyllä 2024 ja keväällä 2025 Uudenmaan alueen hanketoimijoille suunnatun työpajasarjan sekä yrityksille suunnattua toimintaa, joissa edistetään Motiva Services Oy selvityksessä kuvatun kokonaishaasteen eri osa-alueiden taklaamista.
Kirjoittaja
YTM, KM, KTM, MBA Mikael Seppälä on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija ja työskentelee SERkut-hankkeen projektipäällikkönä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hän koordinoi Laurean innovaatiojohtamisen ja ekosysteemien teematiimin toimintaa.
Lähteet
