Tässä artikkelissa tarkastellaan kiertotalouden ajureita ,eli tekijöitä, jotka edesauttavat kiertotalouteen siirtymistä, pk-yrityksen perspektiivistä. Kiertotaloutta edistävät tekijät voidaan jaotella lainsäädäntöön, resurssihaasteisiin, kysyntäpuolen muutoksiin sekä uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Osa ajureista on luonteeltaan enemmän pakottavia, osa taas liittyy kuluttajien prioriteettien muutoksiin. Uusi teknologia tuo mahdollisuuksia tuotekehitykseen, uudelleenkäyttöön valmisteluun, että myyntipuoleen. Siirtymä kohti kiertotaloutta tarjoaa mahdollisuuksia pioneeriyrityksille.
Kuva. Satori Studio / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Lainsäädäntö
Lainsäädäntö on kautta aikojen vaikuttanut taloudelliseen toimintaan, eikä nykyaika muodosta poikkeusta. Euroopassa Euroopan Unioni on tärkein kiertotaloutta koskevan lainsäädännön tuottaja.
Euroopan Unioni on tuottanut kunnianhimoista ja monitasoista säätelyä koskien kiertotaloutta. Näistä korkeimman tason lainsäädäntöä edustaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, joka muodostaa laajan raamin, jonka sisällä on monia pienempiä aloitteita, direktiivejä ja lakiehdotuksia. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali, vauras ja oikeudenmukainen yhteiskunta, jonka talous on nykyaikainen ja kilpailukykyinen. (Euroopan Unionin Neuvosto 2025)
Euroopan uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvistä toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmassa esitetään kattava kehys toimille, joilla pyritään nopeuttamaan siirtymistä kohti ilmastoneutraalia ja mahdollisimman vähän resursseja kuluttavaa talousjärjestelmää. Aloitteita on kohdistettu keskeisten tuotteiden arvoketjuihin, joita ovat mm. elektroniikka, akut, pakkaukset, muovit, tekstiilit ja rakentaminen. (Euroopan Unionin Neuvosto 2025)
Eräs keskeinen kiertotaloutta edistävä direktiivi on uusi ESPR (Ecodesign for Sustainable Products Regulation) eli ekosuunnitteluasetus. Se laajentaa nykyiset energiatehokkuussäädökset lähes kaikkiin tuotteisiin, kuten elektroniikkaan, tekstiileihin ja huonekaluihin sekä laajentaa ekosuunnittelussa käytettävien kriteerien määrää pelkän energiatehokkuuden ulkopuolelle. Tavoitteena on vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan sekä edistää korjattavuutta, kierrätettävyyttä ja kierrätysmateriaalien käyttöä. Lisäksi pyritään estämään myymättömien tuotteiden turhaa hävittämistä. (Ekosuunnittelu.info 2025)
Uusi EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) laajentaa vastuullisuusraportoinnin velvoitteita merkittävästi. Vuodesta 2024 alkaen raportointivelvollisuus koskee kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, yli 40 miljoonan euron liikevaihto tai yli 20 miljoonan euron tase. Tämä kasvattaa raportoinnin piirissä olevien yritysten määrää merkittävästi. Yritysten tulee raportoida sekä omista vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan että ulkoisten muutosten vaikutuksista liiketoimintaansa. (Greenstep 2023.) Direktiivin ympäristöpuolella onkin potentiaalia toimia kiertotalouskehityksen kirittäjänä.
Resurssihaasteet
Tämänhetkinen vaikea geopoliittinen tilanne s ekä ilmastonmuutoksen ja näistä johtuvien lisääntyvien levottomuuksien ja tuotantoketjukatkosten tuomat haasteet muodostavat toisen kiertotalouden ajurien ryhmän.
Esimerkkinä materiaaleista, joiden toimituksessa on geopoliittisia haasteita, ovat niin sanotut kriittiset materiaalit. Näitä ovat esimerkiksi koboltti, litium ja harvinaiset maametallit. Nämä materiaalit olennaisia esimerkiksi uusiutuvan energian, sähköisen liikkuvuuden sekä digitaaliteknologioiden kehittämisessä. (Teknologiateollisuus 2025). EU:n heikko omavaraisuus näiden materiaalien osalta aiheuttaa toimitusriskejä, joita pahentavat geopoliittiset jännitteet ja globaali kilpailu. Globaali tuotanto keskittyy vahvasti Kiinaan, mikä luo riippuvuuksia. Yksittäisiä materiaaleja saadaan myös Venäjältä. (Zhu, Eskola & Rännäli 2022).
Koska uusiutuvan energian, sähköajoneuvojen ja elektroniikan kysynnän ja tarpeen oletetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa, näiden materiaalien tarpeen arvioidaan jopa kuusinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. (Nayar 2021). Tämä pakottaa yritykset ja maat miettimään toimitusriskien hallitsemista ja toimitusketjujen resilienssin lisäämistä. Kriittisen materiaalien keräyksen ja kierrätyksen edistäminen sekä niitä käyttävien laitteiden eliniän pidentäminen ja korjaaminen edistävät näitä tavoitteita. (Zhu, Eskola & Rännäli 2022).
Myös muihin materiaaleihin voi sisältyä erilaisia saatavuus- ja hintariskejä. Esimerkiksi öljyn, jota tarvitaan polttoaineen lisäksi myös monissa muissa teollisissa sovelluksissa sekä muovin ja tekstiilien valmistuksessa, hinta on historiallisesti ollut varsin volatiilia, eli sen arvo on vaihdellut paljon. Öljyn hintaan ovat vaikuttaneet mm. erilaiset geopoliittiset kriisit ja sodat, joiden osapuolet ovat olleet öljyn tuottajamaita (EIA 2025). Jotkut raaka-aine ja tuoteryhmät, jotka ovat olleet historialliseesti helposti saatavilla ja vakaita hinnoiltaan, saattavat muuttua volatiileiksi. Esimerkiksi tekstiilien hintaan on tullut paineita öljyn ja energian hinnan nousun sekä kuumuudesta ja kuivuudesta johtuvien heikkojen puuvillasatojen vuoksi (TextileToday 2025, FarmProgress 2025).
Kysyntä
Lainsäädännön ja resurssihaasteiden aiheuttamien pakottavien ajurien lisäksi kuluttajatottumusten muutokset toimivat pehmeämpänä edesauttavana tekijänä. Viime vuosina on ollut havaittavissa trendejä, joiden perusteella ihmiset ovat entistä valmiimpia maksamaan myös käytetyistä tuotteista.
Esimerkiksi käytetyn elektroniikan kysyntä on kasvanut ja sen odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Tämän kehityksen taustalla on toive löytää kustannustehokkaampia laitteita, ympäristötietoisuus sekä parantunut uudelleentuotantoteknologia. Käytetyn elektroniikan kysynnän oletetaan kasvavan 10 % per vuosi vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi maailmanlaajuisten markkinoiden lähes kaksinkertaistumista 48,3 miljardista dollarista 94,1 miljardiin euroon. (Heponiemi & Merenheimo 2024)
Second hand-vaatteet ovat toinen tuoteryhmä, jonka suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana, ja jonka kasvun odotetaan jatkuvan. Muotialan tekemien tutkimusten mukaan käytetyt tuotteet ohittaisivat uudistuotannon myynnissä vuoteen 2030 mennessä. Globaalit käytettyjen vaatteiden markkinat kasvavat kolme kertaa nopeammin kuin uustuotannon vaatemarkkinat. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuonna 2026 pelkästään Euroopassa myytäisiin second hand -vaatteita 150 miljardilla eurolla vuodessa. Kehityksen taustalla on samat kustannustehokkuutta ja vastuullisuutta painottavat kehityskulut. (LUT 2023.)
Uudet teknologiat
Osa kiertotalouden ajureista liittyy teknologiseen kehitykseen. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia oli kyse sitten kiertotalousystävällisempien tuotteiden tuottamisesta, käytettyjen tuotteiden lajittelusta tai käsittelystä, uudenlaisista digitaalisista tuotetietoratkaisuista tai kaupankäynnin alustoista.
ESPR-direktiiviin liittyvä digitaalinen tuotepassi on esimerkki kiertotalouden ajurina toimivasta uudesta teknologiasta. Digitaalisuuden mahdollistama helppo tietojen kerääminen, yhdistäminen ja analysointi on helpottanut tuotteiden seurantaa ja optimointia sekä tehostanut logistiikkaa. Uusi digitaalinen tuotepassi tulee sisältämään kiertotaloudelle relevantteja tietoja koskien tuotteen alkuperää, ekologisuutta ja materiaaleja. Tuotepassit tulevat myös parantamaan tuotteiden ja materiaalien jäljitettävyyttä. (Sitra 2024)
Remanufacturing eli uusinta- tai uudelleenvalmistusteknologian kehitys on toinen kiertotalouden teknologinen ajuri. Uudelleenvalmistus tarkoittaa käytetyn tuotteen palauttamista vähintään alkuperäiseen suorituskykyyn siten, että sille myönnetään yhtä hyvä tai parempi takuu kuin uudelle tuotteelle. Prosessi sisältää tuotteen purkamisen, komponenttien kunnostamisen ja vaihtamisen sekä kokoamisen ja testauksen alkuperäisten suunnitteluvaatimusten mukaisesti. Asiakkaan näkökulmasta uudelleenvalmistettu tuote vastaa uutta tuotetta. (European Remanufacturing Network 2025)
Sekä digitaaliset tuotepassit että uudelleenvalmistusteknologia tarjoavat mahdollisuuksia sekä soveltaa olemassa olevia teknologioita, että kehittää uusia. Esimerkiksi digitaalisen tuotepassien sisältämät tiedot ja rajapinnat saattavat mahdollistaa aivan uudenlaisten digitaalisten kauppapaikkojen kehittämisen. Myös tekoälyn soveltamisessa kiertotaloudessa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, vaikka esimerkiksi materiaalien lajitteluun erikoistuvia tekoälyjä on jo alettu kehittää ja soveltaa (Forbes 2024). Uudet kiertotalouden teknologiat tarjoavat siis paljon mahdollisuuksia pioneeriyrityksille.
Yhteenveto
Kiertotaloussiirtymä tarjoaa sekä haasteita, että mahdollisuuksia pk-yrityksille. Pk-yritysten resurssit ovat suuryrityksiä rajallisemmat, mutta toisaalta pk-yritykset ovat suuria yrityksiä ketterämpiä. Pk-yritykset muodostavat noin 41 % kaikista yritysten liikevaihdosta, joten niiden merkitys Suomen taloudelle on merkittävä (Suomen Yrittäjät 2020).
Pk-yritysten kiertotalouskehitystä voidaan tukea erilaisten hankkeiden kautta. Koska Laurean strategiassa ja käytännön toimissa kiertotalous on keskeinen painopistealue mm. Kiertotalous Living Labin toiminnan kautta, Laurea pystyy toimimaan kumppanina tässä kehityksessä. Esimerkkejä kiertotaloushankkeista edustavat mm. SERkut – Sähkö- ja EletroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla-, WeCircle-, CEGO, VISu- ja Mission Positive Handprint-hankkeet. Lisäksi Laurealla on myös merkittävää osaamista liiketalouden ekosysteemeistä, kehityksestä ja johtamisesta.
Uusia kiertotaloushankkeita mietittäessä olisi hyödyllistä pitää mielessä se, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yritykset kohtaavat kiertotalouskehityksen myötä j a pyrkiä tukemaan yrityksiä näissä mahdollisimman tehokkaasti. On myös tärkeää kuunnella yrityskenttää muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Näin saadaan kehitettyä mahdollisimman hyödyllisiä ja vetovoimaisia TKI-hankkeita.
Kirjoittaja työskentelee SERkut-hankkeessa viestintäasiantuntijana.
Lähteet
