Millaista voisi olla työpaikkalähtöinen TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, joka yhdistää liiketoiminnan kehittämisen, oppimisen ja tiivistää ammattikorkeakoulun yhteistyötä yritysten kanssa? Tähän kysymykseen Laurea- ja Metropolia-ammattikorkeakoulut ja yritykset lähtevät yhdessä etsimään vastausta uudessa kolmevuotisessa hankkeessa.
Kuva Raija Kaljunen, tehty Adobe Fireflyn avulla
Kiertotalouden TKI-boosteri -hanke tuo nimensä mukaisesti lisävoimia pk-yritysten TKI-toiminnan (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan) käynnistämiseen ja vahvistamiseen. Laurean koordinoima hanke (1.11.2024–31.8.2027) yhdistää liiketoiminnan kehittämisen ennakoinnin, uudenlaisen työpaikkalähtöisen TKI-toiminnan ja korkean teknologian tuotteistamiseen kehitetyn Biodesign-toimintamallin, josta muotoillaan pk-yritysten kiertotalouskysymyksiin soveltuva toteutus. Yrityksissä muotoillaan sen oman toimintaympäristön ennakointitiedosta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke keskittyy erityisesti kiertotalouden yrityslähtöisiin innovaatioihin ja palvelumuotoiluun.
Työpaikkalähtöisessä TKI-toiminnassa kehittämistyötä tekee yrityksen oma henkilöstö ammattikorkeakoulun johdolla. Samalla henkilöstö päivittää tai syventävää omaa osaamistaan ja sitoutumistaan työnantajaansa. Prosessiin yhdistetään jatkuva oppiminen ja Laurean Kiertotalous Living Lab, joka on kiertotalouteen liittyvä yhteistyöalusta sekä oppimis- ja kehittämisympäristö verkossa ja kampuksella (Laurea 2024). Hankkeessa työpaikkalähtöisen TKI-toiminnan kehittämisestä ja mallinnuksesta vastaa Laurea.
Työpaikkalähtöisellä TKI-toiminnalla haetaan kasvua yrityksen TKI-investointien asteelle ja vastataan Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteisiin kiertotalouden avulla. Kiertotalous ymmärretään hankkeessa laajasti sekä palvelu- että teollisten yritysten näkökulmasta.
Tulevaisuusmuotoilua ja biodesignia
Kiertotalouden TKI-boosterissa Laurean vastuulla on tulevaisuusmuotoilu, jonka avulla yritys tunnistaa TKI-kehittämistarpeitaan. Liiketoiminnan kehittämisen ennakoinnissa kartoitetaan yrityksen kiertotalousmahdollisuuksia. Yrityksille tarjotaan mahdollisuutta jatkaa tunnistettujen liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä Metropolian ohjaamassa biodesign-prosessissa.
Biodesign-ajattelu on Kiertotalouden TKI-boosterin yksi keskeinen elementti. Biodesign on alun perin biotieteiden innovaatio- ja tuotteistamisen prosessi (ks. esim. Biodesign Finland 2024), jonka kolme vaihetta (tunnista, keksi ja toteuta) heijastuvat myös hankkeen kehittämisajatteluun. Kiertotalouden TKI-boosterissa biodesign-ajattelua sovelletaan uuden ilmiön parissa, ja biodesigniin pohjautuen muotoillaan yritysten kiertotalouden kysymyksiin ja työelämälähtöiseen TKI-toimintaan soveltuva kehittämisprosessi.
Tavoitteena uusi yritysyhteistyön muoto
Hankkeen tavoitteena on kehittää johdonmukainen ja yhtenäinen tapa toteuttaa TKI-toimintaa yrityksessä. Työpaikkalähtöisen TKI-toiminnan mallin avulla yritysten ja korkeakoulun yhteistyö tiivistyy. Kiertotalousosaaminen, innovointi ja tuotteistaminen yrityksissä lisääntyvät.
Kielitoimiston sanakirjan ja Google-haun avulla löytyy boosteri-sanalle merkityksiä muun muassa akkujen apukäynnistäjänä, tekniikan alalla tehovahvistajana ja musiikkialalla sähköisesti vahvistetun äänen muotoilijana. Kiertotalouden TKI-boosterissa Laurea ja Metropolia lähtevätkin Kiertotalouden TKI-boosterissa omalla osaamisellaan ja asiantuntijuudellaan apukäynnistäjiksi, tehovahvistajiksi ja muotoilijoiksi:
- tukemaan ja vauhdittamaan innovaatiotoiminnan käynnistymistä ja syventämistä
- vahvistamaan jo olemassa olevaa TKI-toimintaa uudella osaamisella
- muotoilemaan uudenlaisen, yrityksen omaan strategiaan ja oman henkilöstön osaamisen kehittämiseen perustuvan TKI-yhteistyömallin.
Kiertotalouden TKI-boosterissa huomioidaan myös mahdollisuudet kansainväliseen kasvuun. Työpaikkalähtöisen TKI-toiminnan malli on tarkoitus ottaa käyttöön Laureassa ja Metropoliassa uudenlaisena yritysyhteistyön muotona.
Lisätietoa
Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto.
Laurean hanketiimiin kuuluvat projektipäällikkö Ilkka Vuorikuru ja asiantuntijoina Raija Kaljunen (palvelumuotoilija) ja Niklas Leppä (pedagoginen asiantuntija).
Lähteet
