Valtakunnalliset AMK-päivät 2023 kokosivat Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampukselle ammattikorkeakoulujen henkilöstöä ja johtoa. Puheenvuorojen ja paneelien lisäksi ohjelmassa oli työpajatyöskentelyä eri aiheista. Laurean Kiertotalous Living Labin järjestämässä teematyöpajassa pohdittiin yhdessä sitä, miten kiertotaloutta ja kestävää kehitystä voitaisiin integroida merkityksellisellä ja hyvinvointia tuottavalla tavalla korkeakoulujen toimintaan. Aihe nostatti vilkasta keskustelua ja runsaasti uusia ideoita, joita esittelemme tässä artikkelissa.

Resurssiviisaudesta merkityksellisyyttä ja hyvinvointia työyhteisöille

Omia arvoja vastaavalla työllä on yhä suurempi vaikutus työhyvinvointiin asiantuntijatyössä. Kestävä kehitys ja kiertotalous koetaan merkityksellisiksi teemoiksi. Vastuullisuustutkimuksissa on tullut esiin, että kun organisaatio on sitoutunut kestävää kehitystä edistäviin toimiin, se edistää työntekijöiden kokemaa työn merkityksellisyyttä ja sitä kautta työhyvinvointia. (Loor-Zambrano, Santos-Roldan, Palacios-Florencio 2022; Nazir, Ul Islam, Rahman 2021.) Tämä käsitys vahvistui AMK-päivien työpajan keskusteluja seuratessa: kestävyys ja resurssiviisaus olennaisena osana kaikkea tekemistä koetaan tärkeänä, ja siihen halutaan panostaa.

Resurssiviisaudella tarkoitetaan toimintaa, jossa resurssien käytössä huomioidaan ympäristön näkökulman lisäksi taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma. Resursseja ovat kaikki tuotannon osa-alueet, mukaan lukien henkilöstöresurssit. Merkityksellisen työn ja arvoja vastaavien toimintatapojen edistämistä organisaatiossa voidaan pitää resurssiviisautena. Resurssiviisailla toimintatavoilla voidaan ympäristölle ja ihmisille haitallisten vaikutusten vähentämisen ohella parhaimmillaan edistää työntekijöiden hyvinvointia. Resurssiviisaus kytkeytyy siis myös työhyvinvoinnin johtamiseen, sekä työn ja työyhteisön kehittämiseen. Korkeakouluissa tulisikin pohtia sitä, miten työntekijöiden resurssiviisautta voidaan tehdä näkyväksi, ja miten työtapoja voitaisiin muotoilla sitä vahvistavaan suuntaan. (Puro 2022)

Nykytilaa ruotivissa keskusteluissa korostuivat arjen konkreettiset kestävyysteot ja tarve tiedon jakamiseen

Päivän teemaa lähestyttiin nykyisen toiminnan hyviä käytäntöjä pohtimalla: Mitkä ovat asioita, joita halutaan säilyttää? Mitä esteitä on havaittu ja mitkä ovat asioita, joista halutaan luopua, tai joita pitäisi kehittää?

Odotetusti konkreettiset kestävyysteot, kuten kampusten fasiliteettien ja toiminnan pyörittämiseen liittyviä arkiset asiat nousivat esille useammassa ryhmässä. Osallistujat keskustelivat esimerkiksi liikkumiseen liittyvistä kestävistä ratkaisuista, työ- ja kulkuvälineiden yhteiskäytöstä, tilojen optimaalisesta käytöstä ja hävikinhallinnasta. Oman arkisen ympäristön havainnointi kestävyyden linssin läpi tuntui olevan monelle luonnollinen lähtökohta pohtia teemaa.

Keskustelut etenivät työskentelyn myötä myös työyhteisön henkilökohtaisiin ja yhteisiin työn tekemisen tapoihin sekä vuorovaikutukseen. Avoin tiedonjako ja tiivis yhteistyö tulosten ja hyvien käytäntöjen jakamisessa oman organisaation sisällä ja korkeakoulujen välillä nähtiin sekä katalysaattorina että kehittämiskohteena. Päivän teemoista voimme oppia toinen toisiltamme yksilöinä ja yhteisöinä, sekä kirittää toisiamme.

Tulevaisuuden toivoa nähtiin kokonaisvaltaisessa yhteistyössä yhteisen vision saavuttamiseksi

Nykytilan mahdollisuuksien ja haasteiden pohtimisen jälkeen siirryttiin ideoimaan konkreettisia kehitysaskeleita kohti visiota, jossa kiertotalous on integroitunut merkityksellisellä ja hyvinvointia tuottavalla tavalla korkeakoulujen arkeen. Tilaisuuden lopuksi vaikuttavimmat ideat poimittiin teemoittain yhteiselle taululle.
Avaamme osallistujien poimintoja kehitysideoista ammattikorkeakoulun kolmen päätehtävän, opetuksen, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan, sekä aluekehittämisen kautta.

Opetus

Yhteisenä tahtotilana oli tuottaa opetuksen kautta uusia osaajia, joilla on hyvä osaaminen kiertotalouden ja kestävän kehityksen tematiikoista. Tätä ehdotetaan toteutettavaksi kytkemällä kestävä kehitys kaikkiin opintojaksoihin.
Kiertotalousosaamisen kasvattamista opiskelijoiden keskuudessa ei tule nähdä yksisuuntaisena, vaan suhtautua opiskelijoiden kehittämisideoihin avoimesti. Uusien sukupolvien haluun ja taitoon keksiä vaihtoehtoisia toimintatapoja kannattaa luottaa, ja luoda mahdollisuuksia opiskelijoiden ja amk-henkilöstön yhteiskehittämiselle. Tätä voidaan edistää mm. ottamalla opiskelijat tiiviimmin mukaan TKI-toimintaan ja eri innovaatioprojekteihin, kuten hackathoneihin. Opetuksen ja TKI:n integraatiota voidaan vahvistaa kehittämällä kommunikaatiokanavia eri toimijoiden välillä (opettajat, opiskelijat, TKI, hallinto) ja tiedotusta erilaisista mahdollisuuksista osallistua TKI-toimintaan.

TKI

TKI-sektorin rooliin kiertotalouden edistämisessä ja integroinnissa AMK-arkeen luotiin runsaasti toivoa: ”TKI-hankkeilla pelastetaan maailma”, julisti yhden ryhmän motto. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistäminen voisi toteutua jakamalla tietoa, kokemusta ja hyväksi koettuja toimintatapoja. TKI:n ja opetuksen paremman integraation ja yllä mainittujen asioiden lisäksi peräänkuulutettiin toimintaa tehostavia yhteisiä rakenteita ja toimintatapoja, sekä kokeiluja uusien mallien ympärillä.

Aluekehitys

Aluekehitys ja ammattikorkeakoulujen verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa koettiin tärkeäksi. Verkostojen kautta voitaisiin jakaa edelläkävijöiden ja ammattikorkeakouluissa kerättyä osaamista ja hiljaista tietoa ja sitä kautta oppia eri osapuolilta. Vaikuttavuuden todentaminen ja vaikutuksista viestiminen nousivat työpajassa esille. Erityisesti TKI-toiminnassa tulisi pohtia miten pidemmän aikavälin vaikutuksia aluekehitykseen voidaan mitata ja todentaa, olivat ne sitten suoria tai epäsuoria vaikutuksia.

Lopuksi

Työpaja osoitti, että ammattikorkeakouluissa halutaan elää kuten opetetaan: eli satsata arjen toiminnan kestävyyteen sen kaikilla osa-alueilla. Arvojen näkyminen käytännön arjessa esimerkiksi työpajassa mainituilla hävikin määrästä kertovalla infotaululla, sähköautojen latauspisteillä tai vaatteiden vaihto -tapahtumilla viestii siitä, että kestävyysteemat ovat korkeakoululle tärkeitä, ja niitä halutaan edistää kokonaisvaltaisesti.

Vaikuttavuus syntyy pienistä puroista ja kokonaisuudesta. Olennaisuuksien hahmottamiseen kestävyysasioissa liittyy kuitenkin paljon haasteita: esimerkiksi kuluttajien näkemykset pakkausten ja kuljetusten ympäristövaikutuksista suhteessa materiaalien hiilijalanjälkeen ovat vääristyneitä (Silvenius ym. 2012 1-2). Myös korkeakouluympäristössä on tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, mistä olennaisimmat vaikutukset niin sosiaaliseen, taloudelliseen, kuin ekologiseenkin kestävyyteen tulevat. Viherpesun välttämiseksi vastuullisuusponnistelut tulee kohdistaa ensisijaisesti niihin tekijöihin, joilla on kokonaisvastuullisuuden kannalta eniten merkitystä (Korva 2022).

Toimintatapojen ja kokonaisvaltaisuuden ohella korostui yksilön näkökulma. On tärkeää lisätä ymmärrystä siitä mitä kiertotalous ja kestävä kehitys on, mitä ne tarkoittavat eri aloilla ja eri asiantuntijoiden arjessa konkreettisesti? Mitkä ovat minun vastuuni ja asiat mitä voin tehdä kestävämmän huomisen varmistamiseksi?

Teemojen merkityksellinen kytkeytyminen osaksi eri alojen opetusta edellyttää kuitenkin alakohtaisesti oleellisten asioiden hahmottamista. Alakohtainen osaaminen puolestaan vaatii sitä, että henkilöstölle tarjotaan räätälöityä kiertotalouden ja kestävän kehityksen koulutusta. Kestävyysteemoja on edistettävä korkeakouluissa korkealla prioriteetilla ja kokonaisvaltaisesti.

Kirjoittajien huomio: TKI-asioihin ja opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan integrointiin liittyvät asiat saattoivat korostua erityisesti siksi, että osallistujat ilmoittautuvat osioon työnimellä TKI-työpaja, joten on oletettavaa, että osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita TKI-toiminnan kehittämisestä.

Kiertotalous Living Lab toimii Laurean kiertotaloustoiminnan ja tulosten näyteikkunana, ja tarjoaa kiertotalouden tekijöille avoimen oppimis-, tutkimus- ja kehittämisalusta kampuksella ja verkossa. Toiminnan kautta edistetään Uudenmaan yritysten ja organisaatioiden kiertotalouden mukaista toimintaa sekä Laurean opiskelijoiden ja henkilöstön kiertotalouden ja kestävän kehityksen osaamista.

Lähteet:

• Loor-Zambrano, H., Santos-Roldan L., Palacios-Florencio B. 2022. Relationship CSR and employee commitment: Mediating effects of internal motivation and trust. European Research on Management and Business Economics 28.
• Korva, H. 2022. Vastuullisuusviestinnän trendit 2022 – mitä tapahtuu seuraavaksi? Blogikirjoitus 25.1.2022. Viitattu 20.4.2022.
• Nazir, O., Ul Islam, J., Rahman, Z. 2021. Effect of CSR participation on employee sense of purpose and experienced meaningfulness: A self-determination theory perspective Journal of Hospitality and Tourism Management Vol. 46, 123-133.
• Puro, A., 2020. Resurssiviisaus ja kestävän työn kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjinä. Lumen-lehden teema-artikkeli 3/2020.
• Silvenius, F., Katajajuuri, J-M, Grönman, K., Soukka, R., Koivupuro, H., Virtanen, Y. 2012. Pakkausten ympäristövaikutukset elintarvikeketjussa. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote. 1-7.

Lisää aiheesta:

• Alonso-Nuez M-J., Cañete-Lairla, M-Á., García-Madurga, M-Á., Gil-Lacruz A-I., Gil-Lacruz M., Rosell-Martínez, J., ja Saz-Gil, I. 2022. Corporate social responsibility and workplace health promotion: A systematic review. Front. Psychol. 13:1011879. doi: 10.3389/fpsyg.2022.1011879
• Blanco-Gonzalez, A., Diéz-Martín, F., Cachón-Rodríguez, G., Prado-Román, C. 2020. Contribution of social responsibility to the work involvement of employees. Corp Soc Responsib Environ Manag. 27: 2588– 2598.
• Glavas, A., 2016. Corporate Social Responsibility and Employee Engagement: Enabling Employees to Employ More of Their Whole Selves at Work. Front. Psychol. 7:796. doi: 10.3389/fpsyg.2016.00796
• Hand, C., Komulainen, M. 2021. Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia. Tikissä-blogi 16.11.2021. Metropoli Ammattikorkeakoulu.