Yhä kasvavasta kulutuksesta johtuen maapallon kestokyky horjuu. Resurssit vähenevät uhkaavaa vauhtia, luonnon monimuotoisuus pienenee ja ilmastonmuutos kiihtyy. Raaka-ainepula ja siitä seuraavat saatavuuden ongelmat ja taloudelliset ongelmat sekä kasvihuoneilmiön myötä lisääntyvät luonnonkatastrofit, ovat pakottaneet ihmiskunnan etsimään ratkaisuja nykyiseen lineaariseen ”käytä ja hävitä” talousmalliin. Kiertotaloutta pidetään ensimmäisenä systeemisenä järjestelmänä, joka mahdollistaa luonnon ja ihmisen tasapainon jatkossakin. Kiertotalous tuo mukanaan taloudelliset hyödyt, jolloin toimijoilla on luontoarvojen lisäksi myös aito taloudellinen kannustin siirtyä kiertotalouteen. Tämä on luonut tutkijoihin toivoa, ja kiertotaloudesta ennustetaankin seuraavaa talouden megatrendiä. (Simons ym. 2018; Arponen ym. 2014)

Mitä on kiertotalous ja kiertotalouden transformaatio?

Rogers, Deutz ja Ramos (2021) kuvaavat kiertotaloutta talousjärjestelmäksi, jossa materiaalin arvo pyritään säilyttämään ja hyödyntämään tarkasti läpi sen elinkaaren useissa eri käyttösykleissä. Tuotannon ylijäämät sekä elinkaarensa loppuun tulleet tuotteet pyritään hyödyntämään raaka-aineena uusiotuotannossa tai energiana. Muutos lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen on monivaiheinen, kestoltaan pitkä ja vaatii hyvää suunnittelua ja johtamista. Muutoksia tarvitaan niin taloudellisissa, teknologisissa, kulttuurisissa kuin sosiaalisissa tavoissa ja käytännöissä, sekä siinä, miten arvotamme valintojamme (Galle ym. 2021). Kiertotaloustransformaatio, kuten muutkin systeemiset muutokset, vaikuttavat yhteiskuntaan laajasti. Siirtymä vaatii tuekseen voimakasta poliittista tahtoa, kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä, rakenteellisia ratkaisuja, houkuttelevia uusia liiketoimintamalleja sekä uudenlaista ajattelua aina yksilötasolla asti. (Lacy 2020 & Larsson 2018)

Laurea Kiertotalous Living Lab kasvattamassa kiertotalousosaamista ja -toimintaa

Siirtymä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen vaatii uudenlaista osaamista. Laurea on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä, ja toimii muiden korkeakoulujen ohella aktiivisena alueellisena yhteistyökumppanina ja osatekijänä tiedon tuottamisessa, asenteiden muokkaamisessa ja yritysyhteistyössä osana eri ekosysteemejä. Strategiassaan Laurea on määritellyt kestävän kehityksen korkeakoulun valintoja ohjaavaksi teemaksi ja julkaissut Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelman 2030, jossa on määritelty tavoitteet strategiakaudelle 2021-2024. Ohjelman lähtökohtina ovat olleet tavoitteet kestävästä, vastuullisesta ja hiilineutraalista ammattikorkeakoulusta vuoteen 2030 mennessä, jotka Arene (2020) on määritellyt ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmassaan. (Laurea 2021) Osana strategiatyönsä ja kestävän kehityksen ohjelmansa toteuttamista, Laurea on koonnut kiertotalouteen liittyvän koulutuksen ja tutkimus-, innovaatio- ja kehitystyön (TKI) Kiertotalous Living Labiin. Kiertotalous Living Lab toimii yhteistyöalustana, kohtaamispaikkana ja kehittämisympäristönä, joka kokoaa yhteen kiertotaloudesta kiinnostuneita toimijoita. Samalla se toimii Laurean kiertotaloustoiminnan- ja osaamisen näyteikkunana verkossa ja Leppävaaran kampuksella (Kuva 1.).

Living Labillä tarkoitetaan yhdessä loppukäyttäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa toteutettavaa käyttäjälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Toiminta sijoittuu aitoon ympäristöön, ja toiminnassa sovelletaan avoimen innovaation periaatteita. Living Lab -toiminta soveltuu hyvin ammattikorkeakouluun, sillä se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää ammattikorkeakoulun opetuksen, tutkimuksen ja aluekehityksen perustehtävät. (Heikkanen ym. 2012) Keskeinen osa aluekehityksen tehtävän toteuttamista Kiertotalous Living Labissä tulee olemaan Laurean avainkumppaneiden kanssa yhteiskehitetty palvelukonsepti (Kuvio 1.). Laurean avainkumppanit ovat yrityksiä ja organisaatioita, jotka toimivat Laurean kanssa systemaattisessa ja laaja-alaisessa yhteistyössä. Kiertotalous Living Labin palvelut tulevat jatkossa olemaan osa Laurean avainkumppanuuden tarjoamaa yhteistyöratkaisua, jonka avulla kumppani voi kehittää liiketoimintaansa, sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa. (Laurea 2021)

Avainkumppanikonseptin kehittäminen eteni palvelumuotoiluprosessissa

Työ Kiertotalous Living Labin avainkumppanien palvelukonseptin luomiseksi alkoi tammikuussa 2022. Työhön tarttui Kiertotalous Living Labin toimeksiannosta Laurean opiskelijoiden kolmihenkinen ryhmä. Kehittämisen prosessimalliksi valittiin palvelumuotoilun tuplatimanttimalli (Design Council UK 2005). Palvelumuotoilun iteratiivinen ja holistinen prosessi (Stickdorn ym. 2010, 124-127) ja ihmislähtöiset menetelmät loivat matalan kynnyksen kehittämisympäristön palvelukonseptin kehittämistyölle yhdessä avainkumppanien kanssa. Aluksi tehtiin taustatutkimusta, jossa perehdyttiin kiertotalouden living labeihin sekä kiertotalouspalveluita tarjoaviin yrityksiin. Taustatutkimuksen perusteella havaittiin, että vaikka saatavilla on paljon tietoa kiertotalouteen liittyen, vain harva taho tarjosi yrityslähtöistä käytännön tukea transformaatioon. Laurean avainkumppaniorganisaatioita rekrytoitiin yhteiskehittämiseen mukaan neljä: Lindström Group, Kalatukku E. Eriksson, Helsingin Seniorisäätiö sekä Kierrätyskeskus. Kaikki edellä mainitut organisaatiot olivat eri toimialoilta ja eri vaiheissa kiertotaloustransformaatiossaan, mikä oli kehittämisen kannalta hyödyllistä erilaisten näkökulmien saavuttamiseksi. Avainkumppaneiden edustajien kanssa tehtiin teemahaastattelut, joissa selvitettiin missä vaiheessa yritykset olivat kiertotaloustoiminnassaan, mikä merkitys kiertotaloudella heille oli, sekä mitä haasteita ja mahdollisuuksia he näkivät Kiertotalous Living Labin toiminnassa. Avainkumppaneiden lisäksi haastateltiin Hitachi Hightech Finlandin sekä 3E-Energyn edustajia. Haastatteluissa selvitettiin myös motivaatiota käynnistää kiertotaloustransformaatio, sillä ekologiset arvot eivät yksin riitä kannustamaan mukaan muutokseen. Kiertotalouteen siirtymisen tiedetään tuovan esimerkiksi uudenlaisten tulovirtojen, pienempien tuotantokustannusten, riskien vähentymisen ja sen myötä parempien rahoitusratkaisujen, sekä vahvemman brändin ja asiakasymmärryksen mukana merkittäviä pitkän aikavälin taloudellisia hyötyjä. (Sitra 2019 & Tonelli ym. 2019) Haastateltavat näkivät kannustimina myös positiivisen työnantajamielikuvan, ja halun olla osaltaan vastuullinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Kiertotalouteen siirtymiseen liittyy kuitenkin myös esteitä. Esteet voivat olla teknisiä tai taloudellisia esteitä tai säännöksellisiä pullonkauloja. De Jesus ja Mendoca (2018) ovat jakaneet esteet pehmeisiin; sosiaalisiin ja säädöksellisiin, ja koviin; taloudellisiin ja teknisiin esteisiin. Taloudelliset esteet kiertotaloussiirtymässä voivat liittyä esimerkiksi korkeisiin investointikuluihin ja epävarmuuteen tuotoista. Tekniset esteet taas liittyvät lähinnä puutteellisiin teknologioihin tai osaamiseen niiden käytössä. Sosiaaliset ja säädökselliset esteet voivat olla kankeita säädöksiä tai jäykkyyksiä yritysrutiineissa ja kuluttajakäyttäytymisessä. Näitä haasteita toivat esiin myös haastateltavat. Haastattelujen tulokset analysoitiin ja teemoiteltiin yhdistävien keskeisten tekijöiden havaitsemiseksi (kuva 2.). Vastauksissa korostuivat kiertotalousosaaminen, sopivien kumppanien löytyminen sekä erilaisten tutkimus- ja kehitysprojektien mahdollisuudet.

Yksilön tieto ja taidot eivät voi vetää vertoja monialaisen työryhmän osaamiselle. Tämän vuoksi palvelukonseptin ideoimiseksi järjestettiin yhteiskehittämisen työpaja (kuva 3, joka pohjautui haastatteluissa esiin nousseisiin tarpeisiin. Avainkumppanien edustajien lisäksi paikalla oli myös Kiertotalous Living Labin kehittämiseen osallistuvia asiantuntijoita ja opiskelijoita. Yhteiskehittämisessä pyritään kaikkien osapuolten väliseen hyvään ryhmädynamiikkaan ja tasapuoliseen, innostavaan tavoitteelliseen vuorovaikutukseen (Sipponen-Damonte 2020). Ryhmäläisten kokemus ja osaaminen hyödynnettiin työpajan luottamuksellisessa ja luovassa ilmapiirissä yhteisen ennalta määritetyn päämäärän saavuttamiseksi. Työpajassa Kiertotalous Living Labin tärkeimmiksi hyödyiksi nousi yhdessä verkostoituminen, innovointi ja ongelmanratkaisu, sekä oppilaitosyhteistyö. Työpajan tulosten perusteella muotoiltiin ehdotus tulevaksi avainkumppanien palvelukonseptiksi. Avainkumppaneiden toiveiden mukaisesti muotoiltu palvelukonsepti (Kuvio 1) vastaa tarjonnaltaan käyttäjien tarpeeseen sisältäen toimintamuotoja verkostoitumisen edistämiseksi ja kiertotalousosaamisen kasvattamiseksi. Konsepti käsittää toimenpiteitä innovaatioiden syntymiseksi ja ongelmanratkaisuun, sekä havainnollistaa opiskelijoiden ja avainkumppaneiden yhteistyön mahdollisuuksia kiertotaloustransformaation eri vaiheissa. Esimerkkejä konseptin palveluista ovat mm. erilaiset teemalliset vertaistukiryhmät, tutkimus- ja kehityshankkeet sekä ajankohtaisen kiertotaloustiedon tarjoaminen. Avainkumppanit kokivat tärkeäksi myös selkeän kuvauksen Living Labin pitkän ja lyhyen aikavälin toimintatarjonnasta.

Opiskelijaryhmä kiteytti onnistuneesti toimeksiantajan ja avainkumppanien tarpeet kattavaksi palvelukonseptiksi

Toimeksiantajan näkökulmasta avainkumppanien palvelukonseptia kehittänyt opiskelijaryhmä teki erinomaisen kattavan työn selvittäessään syvällisesti sekä avainkumppanien että Kiertotalous Living Labin tarpeet, ja loi onnistuneesti niiden pohjalta yhtenäisen ja moniulotteisen konseptin. Konsepti sisälsi sekä lyhyen että pitkän välin toimenpiteitä, joita lähdetään seuraavaksi viemään eteenpäin. Avainkumppanien palvelukonsepti julkaistiin Kiertotalous Living Labin avajaisissa toukokuussa 2022 ja sen osia pilotoidaan syksystä 2022 alkaen. Vaikka konsepti on suunniteltu erityisesti avainkumppaneiden tarpeita kuunnellen, siitä johdettuun toimintaan ovat tervetulleita osallistumaan myös muut Uudenmaan alueen yritykset ja organisaatiot. Kiertotalous Living Lab on avoinna kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille toimijoille. Tutustu Kiertotalous Living Labin toimintaan verkkosivuilla https://www.laurea.fi/kiertotalouslivinglab Lisätietoja antaa palvelumuotoilija Saara Gröhn, etunimi.sukunimi@laurea.fi

Lähteet:

• Arponen, J., Granskog, A., Pantsar-Kallio, M., Stuchtey, M., Törmänen, A. & Vanthournot, H. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. 2014. Sitra. Sitran selvityksiä 84. 11/2014.
• de Jesus, A. & Mendonça, S. 2018. Lost in Transition? Drivers and Barriers in the Eco-innovation Road to the Circular Economy. Ecological economics, 145, pp. 75-89. doi:10.1016/j.ecolecon.2017.08.001
• Design Council UK 2005. The ‘Double Diamond’ Design Process Model.
• Galle, W., Debacker, W. & De Weerdt, Y. 2021. Co-creating systemic changes for a circular economy in/under construction, preliminary lessons from the Flemish Living Lab on Circular Construction. IOP Conference Series. Earth and Environmental Science. Vol. 855, Iss. 1. Oct. 2021.
• Heikkanen, S. Ö. & ammattikorkeakoulu, H. 2012. Living Lab ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulujen neloskierre -hanke / HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu.
• Lacy, P., Long, J., & Spindler, W. 2020. The Circular Economy Handbook. Realizing the Circular Advantage. Lontoo, Yhdistyneet Kuningaskunnat: Springer Nature.
• Larsson, M. 2018. Circular Business Models. Developing a Sustainable Future. Cham, Sveitsi: Springer Nature Publishing.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. Avainkumppanuus Laurean kanssa. Viitattu 4.6.2020. https://www.laurea.fi/avainkumppanuus/
• Laurea-ammattikorkeakoulu, 2021. Kestävän kehityksen ohjelma 2030. https://www.laurea.fi/globalassets/laurea/documents/kestavan-kehityksen-ohjelma-2030_a4.pdf
• Rogers, H. A., Deutz, P. & Ramos, T. B. 2021. Repairing te circular economy: Public perception and participant profile of the repair economy in Hull. Resources, conservation and recycling 5/2021 Vol. 168.
• Simons, M., Honkatukia, J., Antikainen, R., Hippinen, I., Merenheimo, T., Lehtomaa, J., Kautto, P., Mikkola, M., Tikkanen, S. & Salmenperä, H. 2018. Taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden arvoketjuissa. 2018. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnanjulkaisusarja 54/2018.
• Sitra, Sorasahi, H. 2019. Yritysten kassavirrat pulppuavat jatkossa kiertotaloudesta. 16.5.2019. Viitattu 29.5.2022.  https://www.sitra.fi/artikkelit/yritysten-kassavirrat-pulppuavat-jatkossa-kiertotaloudesta/
• Stickdorn, M. & Schneider J. 2010. This is service design thinking. Basics-tools-cases. Amsterdam: BIS Publishers.