Kiertotaloutta ei synny ilman kohtaamisia. Pitääkö väite paikkansa? Totta lienee ainakin se, että kiertotalouden ratkaisut ideoidaan ja toteutetaan harvoin yksin. Usein toimiva ekosysteemi on avain onnistuneisiin ratkaisuihin: toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. Kiertotalouden kaltaisessa kompleksisessa muutoksessa liiketoimintamahdollisuudet eivät synny yksinomaan strategioista ja toimenpiteistä, vaan myös eri toimijoiden vuorovaikutuksesta, joka rakentaa edellytyksiä yhteistyölle ja uusille ideoille.
Kuva yritysverkostotapaamisesta 2.12.2025 Martelalla. Kuvaaja: Julia Vierros
Kiertotalous tarvitsee yhteistyötä
Kiertotalouden tavoitteena on talouskasvu ilman rajallisten luonnonvarojen kulutusta. Kyse on kompleksisesta järjestelmämuutoksesta, johon ei ole yksiselitteistä ratkaisua eikä yksittäistä yritystä tai muuta toimijaa, joka voisi sen toteuttaa. Siksi kiertotalouden edistäminen edellyttää systeemistä ja rajat ylittävää yhteistyötä. (University of Oxford 2019.)
Elisabeth Millerin tutkimus osoittaa, että epävirallisissa keskusteluissa voi syntyä ratkaisuja kiertotalouden haasteisiin. Millerin mukaan haasteena on saada yritykset ajattelemaan uudella tavalla niin, että he havaitsevat piilevätkin mahdollisuudet. (Aalto-yliopisto 2018.) Epävirallisten keskustelujen lisäksi merkitystä voi olla myös sillä, kenen kanssa niitä käydään. Mark Granovetter (BBVA Foundation 2022) korostaa heikkojen siteiden merkitystä: kun tapaamme ihmisiä oman kuplamme ulkopuolelta, saamme uusia ideoita sekä sellaista tietoa, jota lähipiirimme ei voi tarjota.
Circular Economy Go -hankkeen 2024–2026 (CEGO) tarkoitus on tuoda yhteen eri toimialojen yrityksiä ja luoda siten edellytyksiä uusille kiertotalouden liiketoimintaratkaisuille. Hankkeen toiminnassa mukana olleista yrityksistä on muodostunut yritysverkosto, jonka toiminta on avointa kaikille Uudenmaan alueen yrityksille.
Läsnäkohtaamiset rakentamassa kiertotalouden yhteistyötä
CEGO-hanke tarjosi mahdollisuuden yritysverkoston läsnäkohtaamisiin, joista tuli varsin suosittuja. Tavoitteena oli tarjota mahdollisuus ”oppia, verkostoitua ja kehittää kiertotalousosaamista yhdessä muiden yritysten sekä kiertotalousliiketoiminnasta kiinnostuneiden asiantuntijoiden kanssa.” (CEGO 2026a)
Tätä artikkelia kirjoittaessa yritysverkostotapaamisia on järjestetty seitsemän kertaa. Osallistujamäärät vaihtelivat noin 20–30 välillä ja usein koolla on ollut yrityksiä hyvin erilaisilta toimialoilta. Verkostotapaamiset järjestettiin aina vuoron perään eri yritysten tiloissa. Tilaisuuksia ovat isännöineet Kierrätyskeskus, Inrego, Lumene, Fiskars, SATO ja Martela.
Verkostotapaamisissa kuultiin kiertotalousteemoja käsitteleviä lyhyitä yritysesimerkkejä ja alustuksia, kuten esimerkiksi kiertotalous kuluttajaliiketoiminnassa, digitaalinen tuotepassi, kiertotalouden onnistuneet yritysyhteistyöesimerkit pk-seudulla, korjauspalvelut, liiketoimintamallit ja innovaatiot, kiertotalouden kasvusuunta ja Euroopan trendit. Usein vierailijat pääsivät kierroksella tutustumaan isännöivän yrityksen kiertotaloustoimintaan, mikä konkretisoi yrityksen toimintaa ja toi uusia näkökulmia kiertotalouteen. Osa ajasta oli varattu keskusteluun ja sparrailuun muiden yritysten kanssa.
Alla oleva kuva (1) havainnollistaa CEGO-yritysverkoston läsnätapaamisten toimintaa. Tapaamisille oli selkeä tarve, sillä kiertotalouden haasteet ovat usein systeemisiä ja vaativat yhteistyötä. Verkostotapaamiset olivat avoimia eri toimialojen Uudenmaan alueen yrityksille. Näin mahdollistettiin kohtaamiset oman lähipiirin ulkopuolelta, mikä synnytti uusia ideoita ja kontakteja sekä loi maaperää yhteisille kiertotalousinnovaatioille. Tapaamisten kokonaisuus yhdisti vapaamuotoista seurustelua, puheenvuoroja, yrityskierroksia ja työpajatyöskentelyä.
Kuva 1: CEGO-hankkeen yritysverkostotapaamisten toiminta (Antola 2026, Copilot)
Työpajat avaamassa tietä yhteisille kiertotalousoivalluksille
Yritysverkostotapaamisia fasilitoitiin kevyesti. Fasilitointi-termiä voi määritellä monella eri tavalla ja usein näissä määritelmissä korostuu tavoitteellinen yhteistyö. CEGO-hankkeessa fasilitoinnin tarkoituksena oli ennen kaikkea luoda olosuhteet, joissa yhteinen työskentely sujuu vaivattomasti. Tavoitteena oli mahdollistaa osallistujille sellainen tila, aika, paikka ja ilmapiiri, jotka tukevat ryhmän ajattelua parhaalla mahdollisella tavalla. (Turku 2021.)
Verkostotapaamisten yhteydessä toteutetut työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden tarkastella kiertotaloutta useista käytännönläheisistä näkökulmista. Työpajat rakentuivat keskustelun, ideoinnin ja vertaisoppimisen varaan, mikä loi rennon ja avoimen ilmapiirin. Työpajaosio haluttiin pitää matalan kynnyksen aktiviteettina, jotta siihen pystyi osallistumaan kuka tahansa tietotasosta riippumatta.
Alla on esitelty muutamia esimerkkejä työpajoista.
Data kiertotalouden arvonluonnissa
Datan roolia kiertotaloudessa käsiteltiin työpajassa ”Kiertotalous kohtaa datan – missä syntyy arvo?”. Keskusteluissa tarkasteltiin, miten data voi tukea kiertotaloutta niin tuotteiden kuin palveluiden näkökulmasta. Pohdinnoissa nousivat esiin sekä datan tarjoamat mahdollisuudet että siihen liittyvät haasteet. Keskustelut toivat esiin datan merkityksen niin liiketoiminnan kehittämisen kuin arvonluonnin näkökulmasta.
Kiertotalous kuluttajan arjessa
Kiertotaloutta estäviin ja edistäviin tekijöihin paneuduttiin työpajassa ”Kiertotalous kuluttajan silmin – Sparraillaan yhdessä, mitä se tarkoittaa meille?”. Osallistujille jaettiin tiivistelmä Alice Labsin toteuttamasta Kuluttajakäyttäytymisen kestävyys –tutkimuksesta, joka julkistettiin 12.2.2025 webinaarin yhteydessä (ks. CEGO 2026b). Pienryhmissä keskusteltiin siitä, miten kiertotaloudesta voitaisiin tehdä kuluttajalle vaivattomampi ja houkuttelevampi vaihtoehto. Keskustelua vauhdittamaan oli tehty apukysymyksiä, joissa nostettiin esiin muun muassa ostokokemuksen sujuvuus, käytettyjen tuotteiden hinnan ja laadun viestintä sekä laadun näkyväksi tekeminen. Työpaja toi tutkimustiedon konkreettisesti osaksi arjen liiketoimintapohdintaa.
Yhteistyö muutoksen mahdollistajana
Yhteistyön merkitystä tarkasteltiin työpajassa ”Yhteistyö kiertotalouden mahdollistajana: Kepeä kiertotalousstartti”. Ryhmäkeskusteluissa pohdittiin, miten yritysten välinen yhteistyö voisi vauhdittaa kiertotaloutta esimerkiksi materiaalien kierron, yhteiskäytön, huollon, palvelullistamisen sekä datan ja läpinäkyvyyden näkökulmista. Keskustelua viritti kiertotalouden liiketoimintamalleja kuvaava viitekehys (ks. Lacy & Rutqvist 2015, Sitran n.d. mukaan). Työpaja auttoi hahmottamaan, kuinka kiertotalous ei synny yksittäisten toimijoiden ratkaisuista, vaan verkostoista ja uusista kumppanuuksista.
Entä jos jäte ei olisi vaihtoehto?
Materiaalivirtojen ja resurssitehokkuuden teemat puolestaan korostuivat työpajassa ”Ideariihi – Mitä jos jäte/ylijäämä ei olisi vaihtoehto?”. Osallistujat tunnistivat arjessa ja työssä syntyvää hukkaa ja tarkastelivat sitä materiaalien, tuotteiden, prosessien ja palveluiden näkökulmista. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa jätteiden hyödyntämistä resursseina, hävikin vähentämistä sekä näkymättömän prosessijätteen tunnistamista. Työpaja auttoi konkretisoimaan kiertotalousajattelua sekä fyysisten materiaalien että toimintamallien tasolla.
Palaute yritysverkostotapaamisista
Verkostotapaamisista kerättiin palautetta asteikolla 1–5 ja palaute vaihteli 4,7–4,9. Palautteissa toistui erityisesti mahdollisuus verkostoitua ja saada uusia näkemyksiä.
Palautteista huokuu läpi se, että kiertotalouden parissa toimivilla yrityksillä on tarve ja halu kohdata. Uudet näkökulmat oman välittömän lähipiirin ulkopuolelta tuovat uutta oppia ja uusia ideoita kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen. Osallistujien havainnot tukevat Mark Granovetterin (BBVA Foundation 2022) teoriaa heikoista siteistä: Kun kurkotamme oman kuplamme ulkopuolelle, näemme enemmän.
” Todella hyvä tapahtuma verkostoitua, jakaa mielipiteitä ja kuulla uusia ideoita. Lisäksi hyviä kontakteja tuli luotua, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa oman yrityksen kiertotalouden kehittämisessä sekä yhteistöitä.”
” Upeaa taas saada eri alojen osaajien ajatuksia kiertotaloudesta. Opimme uutta ja saamme ideoita tuleviin projekteihin!”
” Mielenkiintoiset puhujat, kivaa verkostoitumista, hauska lyhyt workshop”
”Tosi kiinnostavaa keskustelua. Sain paljon uusia näkemyksiä eri toimialoilta ja pari aihioita uudeksi yhteistyöksi. Esitykset olivat mielenkiintoisia.”
Yhteenveto ja pohdinta
Kiertotalouden ratkaisut vaativat usein systeemistä ja monitoimijaista lähestymistapaa, koska niihin liittyvät ongelmat ovat kompleksisia. Kohtaamiset yli toimialarajojen voivat mahdollistaa kiertotalousliiketoimintaa, sillä ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ovat usein yllättäviä. Omasta kuplasta irrottautuminen voi sysätä liikkeelle innovatiivisen kehityskulun ja avata uusia yhteistyömahdollisuuksia, joita ei edes tiennyt tarvitsevansa.
Artikkelissa on esitelty Circular Economy Go -yritysverkoston toimintaa ja kerrottu muutamia esimerkkejä tapaamisten työpajaosuuksista. Verkostotapaamisten suosion salaisuudet lienee moninaiset, kuten läsnätapaamiset mielenkiintoisissa verkostoyrityksissä, kiinnostavat puheenvuorot erilaisista teemoista sekä mahdollisuus tutustua eri toimialojen yritysten kiertotalousliiketoimintaan.
Tapaamisten keskiössä ovat puheenvuorojen lisäksi olleet avoimet keskustelut, joita työpajaosiot ovat tukeneet. Kompleksisissa haasteissa kevyt fasilitointi antaa tilaa luoville assosiaatioille, epävarmuudelle sekä myös yllättävien ratkaisujen kehittymiselle. Työpajaosiot ovat raamittaneet vuorovaikutusta kiertotalouden teemoihin, mutta itse keskustelu on ollut vapaamuotoista ja vailla suorituspaineita. Näin myös keskustelun lopputulos on ollut vapaa ennalta määritellyistä tavoitteista, mikä lienee poikkeuksellista nykyajan tavoiteorientoituneessa maailmassa.
Juuri tällaisissa kevyesti tuetuissa, mutta samalla avoimissa kohtaamisissa rakentuvat usein ne kontaktipinnat, joista uudet yhteistyöt ja kiertotalousliiketoiminta voivat kehittyä ja kukoistaa.
Circular Economy Go -hanke on ollut käynnissä 08/2024 to 8/2026. CEGO – Circular Economy Go on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn hanke, jossa edistämme Uudenmaan alueella toimivien yritysten siirtymistä kiertotalouteen. Lue lisää: cego.fi
Lähteet