CEGO – Circular Economy Go -hankkeen Kiertotalouskiihdyttämössä yritykset etenivät kohti uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Fasilitoidun prosessin ja digitaalisen CELLL-työkalun (Circular Economy Laurea Living Lab) avulla yritykset ovat löytäneet innovatiivisia ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin.
Kuva: vectorgraphit / Freepik
Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista
Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat yrityksille mahdollisuuden tuottaa enemmän arvoa pienemmillä resursseilla. Ne mahdollistavat myös vastata asiakkaiden tarpeisiin paremmin ja muuttaa yrityksen liiketoimintaa kestävämmäksi.
Yritys voi saavuttaa kiertotalouden tarjoamia liiketoimintahyötyjä tunnistamalla arvoketjunsa tehottomuudet ja tarttumalla niihin kiertotalouden liiketoimintamallien avulla. Kiertotalouden liiketoimintamalleja on viisi:
1.Kiertävät raaka-aineet: Yritys voi hyödyntää tuotannossaan kierrätettyjä materiaaleja ja suunnitella kestäviä ja korjattavia tuotteita.
2.Jakamisalustat: Digitaaliset alustat mahdollistavat tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamisen mm. vuokrauksen, jakamisen ja yhteiskäytön kautta.
3.Tuote palveluna: Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä tuotteen omistamisen sijaan.Tuloja kertyy palvelu- tai vuokrasopimuksista.
4. Elinkaaren pidentäminen: Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään esim. korjauksen, huollon, päivittämisen,uudelleenmyynnin ja uudelleenvalmistuksen keinoin.
5. Resurssien talteenotto: Käyttökelpoisten ja arvoa sisältävien materiaalien tai energian talteenotto jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta. (Sitra & Deloitte 2022, 11).
Asiakas- ja markkinaymmärryksen kartuttaminen
Kiertotalouteen siirtyminen on systeeminen muutos, jossa yksittäisen yrityksen toimenpiteiden tarkastelun lisäksi tarvitaan laajemmin kiertotalouden arvoketjujen kuvaamista ja yksittäisten yritysten roolia niissä. Tätä kautta yksittäiset yritykset pystyvät löytämään heille sopivan kiertotalousstrategian ja tarvittavat toimenpiteet niiden toteuttamiseksi.
Markkinaymmärryksen lisäksi tarvitaan asiakasymmärrystä niistä tekijöistä, jotka toisaalta edistävät kuluttajien kestävää ostokäyttäytymistä ja toisaalta, mitkä ovat mahdollisia esteitä. Osana CEGO – Circular Economy Go -hankkeen toimenpiteitä tehtiin Kuluttajakäyttäytymisen kestävyys -tutkimus Alice Labsin toteuttamana, jonka tulokset julkaistiin helmikuussa 2025. Julkaistua tutkimustietoa hyödynnettiin CEGO Kiertotalouskiihdyttämöön osallistuneiden yritysten työskentelyn pohjana ja sen lisäksi tutkimusta esiteltiin laajemminkin Circular Economy Go -hankkeen kaikille avoimessa webinaarissa 11.2.2025.
Seuraavassa muutamia avainnostoja CEGO-hankkeen ja Alice Labsin toteuttaman Kuluttajakäyttäytymisen kestävyys -tutkimuksen tuloksista.
Käytetyn tavaran ostaminen
Second hand -kulttuuri on laajasti omaksuttu, koska se tarjoaa mahdollisuuden hankkia parempaa laatua edullisemmin. Tällä hetkellä perinteinen second hand -ostaminen houkuttelee erityisesti kuluttajia, jotka nauttivat ’shoppailusta’, ja ovat valmiita uhraamaan aikaa ja vaivaa sen eteen. Käytännönläheisemmille kuluttajille second hand on hyvä vaihtoehto tietyissä tilanteissa, mutta yleisenä kulutustapana se koetaan liian vaativaksi ja ”epäluotettavaksi”. (Alice Labs & (CEGO) Circular Economy Go –hanke 2025.)
Uudet ratkaisut, jotka sujuvoittavat ostamista ja lisäävät luottamusta, muuttavat markkinaa (esim. Vinted-verkkokauppa tai erikoisliikkeiden ’resell’-toiminta). Erityisesti elektroniikassa ja muussa erityisosaamista vaativassa tavarassa on tärkeää, että käytettyä myydään uuden rinnalla. (Alice Labs & (CEGO) Circular Economy Go –hanke 2025.)
Kierrätetyt materiaalit
Useimmat kuluttajat valitsisivat todennäköisesti kierrätetystä materiaalista valmistetun tuotteen, jos sen laatu ja hinta vastaisivat perinteistä vaihtoehtoa. Kierrätetyt materiaalit saatetaan kokea viherpesuna, sillä niiden käyttö ei automaattisesti tarkoita resurssien tehokkaampaa tai ympäristöystävällisempää hyödyntämistä. Läpinäkyvyyden puute ja heikko ymmärrys materiaalikierroista tekevät tästä vaikeaa. Monilla haastateltavilla olikin siksi neutraali suhtautuminen asiaan. (Alice Labs & (CEGO) Circular Economy Go –hanke. 2025.)
Tavara palveluna/jakamistalous
Tavaroita vuokrataan tyypillisesti erikoiskäyttötarpeisiin, kuten kalliit työkalut, joita käytetään vain satunnaisesti ja harvoin. Sen sijaan tuotteet, joille on useammin käyttöä, koetaan usein helpommaksi ostaa omaksi. Lainaaminen ystäviltä ja tutuilta on yleistä, ja myös kirjastojen työkalulainaamoja arvostetaan. Jakamisalustojen menestys riippuu pitkälti palvelun saatavuudesta ja helppoudesta – esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Alepa-pyörät ovat suosittuja, koska ne ovat helposti käytettävissä. (Alice Labs & (CEGO) Circular Economy Go –hanke. 2025.)
Kiertotalouden omaksumisen keskeiset esteet ja nopeuttajat
Kuluttajakäyttäytymisen kestävyystutkimuksen haastattelujen perusteella on selvää, että monelle kiertotalouden periaatteille ja käytännöille on hyvät lähtökohdat Suomessa. Kierrättäminen, korjaaminen ja käytetyn ostaminen nähdään usein ”järkevänä”. Myös epävarma maailmantilanne ja kasvavat elinkustannukset vaikuttavat kuluttajien asenteisiin ja tottumuksiin tavalla, joka tukee kiertotalouden omaksumista. Tämä tukee erityisesti seuraavien osa-alueiden kasvua: Käytetyn tavaran ostaminen ja myyminen, tavaran laatu ja pitkäikäisyys, tavaran käyttöiän pidentäminen. (Alice Labs & (CEGO) Circular Economy Go –hanke. 2025.)
Toisaalta nykytilanteesta löytyy myös keskeisiä esteitä kiertotalouden omaksumiselle. Julkinen keskustelu kiertotaloudesta, joka usein on prosessiorientoitunut ja ideologisesti latautunut, tuntuu helposti vieraalta kuluttajille, jotka suhtautuvat kiertotalouteen melko arkisesti ja käytännönläheisesti. Vaikka ”käytännönläheisyys” ja ”maalaisjärki” ovat asioita, jotka kannustavat kiertotalouden omaksumista, ne eivät yksinään riitä kiertotalouden laajempaan omaksumiseen. (Alice Labs & (CEGO) Circular Economy Go –hanke. 2025.)
Kiertotalouden täytyy tarjota jotain tavoittelemisen arvoista, joka ei vaadi ideologista sitoutumista, vaan tarjoaa myös massoille houkuttelevaa lisäarvoa. (Alice Labs & (CEGO) Circular Economy Go –hanke. 2025.)
CEGO – Circular Economy Go yritysverkosto
Syksyllä 2024 käynnisti toimintansa Circular Economy Go yritysverkosto, johon kuuluu tällä hetkellä n. 40 Uudenmaan yritystä. Verkostoa koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu osana Circular Economy Go -hanketta, joka on kaksivuotinen Uudenmaan liiton rahoittama hanke.
Kuva 1. CEGO – Circular Economy Go yritysverkosto (Tawast 2025).
Circular Economy Go -verkostoon kuuluu Uudenmaan yrityksiä; sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä ja toimialat vaihtelevat tekstiileistä, elektroniikkaan ja huonekaluihin sekä muihin kuluttajatuotteisiin. Verkosto tarjoaa tilaisuuden oppia, verkostoitua ja kehittää kiertotalousosaamista yhdessä muiden yritysten sekä kiertotalousliiketoiminnasta kiinnostuneiden asiantuntijoiden kanssa. Verkostossa jaetaan parhaita käytäntöjä ja ratkotaan haasteita yhdessä.
Circular Economy Go Kiertotalouskiihdyttämö
Circular Economy Go -verkoston puitteissa keväällä 2025 Laurea-ammattikorkeakoulu toteutti Kiertotalouskiihdyttämön, joka koostui neljästä työpajasta. Näiden työpajojen osallistujina olivat seuraavat CEGO- Circular Economy Go -yritysverkoston yritykset:
- Lumene Oyj
- Brado Oy
- Niini Oy
- Vileda Oy
- Innogreen Oy
- Mjuk Oy
- Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
- Repo Partners Oy
- Tammer Brands Oy
- Transmeri Oy
- Varusteleka Oy
- Vincit Oyj
Kiertotaloustyöpajojen kouluttajana toimi Kati Tawast, Climate Kickin akkreditoima kiertotalousajattelun kouluttaja Laurea-ammattikorkeakoulusta.
CELLL (Circular Economy Laurea Living Lab) työkalun käyttö Kiertotalouskiihdyttämössä
CELLL (Circular Economy Laurea Living Lab) työkalu on Laurean Horizon -hankkeessa kehittämä työkalu kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämiseen ja testaukseen. Digitaalista CELLL -työkalua käytettiin CEGO-hankkeen kevään 2025 Kiertotalouskiihdyttämössä, joka koostui neljästä työpajasta:
- Ensimmäinen kiertotaloustyöpaja pidettiin 11.3.2025. Tuossa työpajassa tiimit kuvasivat yrityksensä nykyisen liiketoimintaympäristön ja arvoketjun.
- Toinen työpaja pidettiin 26.3.2025 ja siinä tiimit hyödynsivät CELLL-työkalun tarjoamaa noin 45 eri kiertotalouden mahdollisuuskorttia. Tässä työpajassa osallistujat kommentoivat, miten CELLL-työkalu sai heidät laajentamaan ajatteluaan kiertotalousliiketoiminnasta uusille urille ja löytämään kokonaan uusia kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia.
- Kolmannessa työpajassa 3.4.2025 tiimit fokusoivat työskentelynsä sen mahdollisuuskortin ympärille, jota pitivät kaikista potentiaalisimpana työstää kohti kiertotalouden palvelukonseptia.
- Viimeisessä työpajassa 10.4.2025 tiimit esittelivät toisilleen kehittämänsä uuden kiertotalouden liiketoimintamallin ja jokainen tiimi sai vertaispalautetta toisilta tiimeiltä.
Näissä kolmen tunnin työpajoissa fokus oli CELLL-työkalun aktiivisessa käytössä yrityksen oman kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseksi. Jokainen yritystiimi työskenteli verkossa Zoomin breakout roomissa ja sitten työstöjä jaettiin koko ryhmälle, mikä mahdollisti vertaissparrailun ja yhteiskehittämisen.
Kuvassa 2. on kuvattu CELLL-prosessin eteneminen eri vaiheineen.
Kuva 2. CELLL-prosessi kiertotalouden liiketoimintamallin ja konseptin kehittämiseen
(Tawast 2025).
Mitä yritykset saivat Circular Economy Go Kiertotalouskiihdyttämöstä?
Kiertotalouskiihdyttämöön osallistuneet yritykset kehittivät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, jotka liittyivät muun muassa tekstiilien uudelleenkäyttöön, pakkausmateriaalien vähentämiseen, tuotteen elinkaaren pidentämiseen sekä tuote palveluna -konseptiin.
Kiertotalouskiihdyttämö tarjosi osallistujayrityksiltä kerätyn palautteen mukaan mielenkiintoisen näkymän kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen ja mahdollisuuden kuulla muiden yritysten kiertotalousinnovaatioista. Iso kokonaisuus oli pureksittu työstettäviin, loogisesti toisiaan seuraaviin kokonaisuuksiin. Työstö olisi osallistujien mukaan voinut muuten harhailla irrelevantteihin osa-alueisiin. Osallistujat arvostivat verkostoutumista yrityksiin, joilla on vastaavia tavoitteita ja kokivat saavansa hyvää, syvempäää teoriapohjaa kiertotalousajatteluun yrityksen prosesseihin integroitavaksi.
Kuvassa 3 on esitelty Varustelekan kehittämä uusi Kierto-palvelukonsepti, jonka he esittelivät NABC-mallin avulla.
Kuva 3. Varustelekan kehittämä uusi kiertotalouden palvelukonsepti (Koskinen 2025).
Johtopäätökset
Kirjallinen ja suullinen palaute sekä pidetyn Kiertotalouskiihdyttämön lopputuotokset (syntyneet uudet kiertotalouden liiketoimintamallit ja palvelukonseptit) antoivat viitteitä CELLL-prosessin ja -työkalun toimivuudesta uusien kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämiseen. CEGO – Circular Economy Go Kiertotalouskiihdyttämö osoitti, miten yritystiimit kokivat selkeän fasilitoidun prosessin tukevan heitä uuden kiertotalouden liiketoimintamallin innovoinnissa ja auttavan helpommin pääsemään kohti konkretiaa.
Työpajoihin osallistujat kokivat antoisaksi mahdollisuuden vertaissparrailuun ja muiden yritysten jakamat työstöt antoivat inspiraatiota oman yrityksen kehittämistyöhön. Työpajat edellyttivät kaikilta osallistujilta aikaresurssia, mutta samalla kommentoitiin, että juuri työpajoihin varattu aika antoi mahdollisuuden kehittämistyöhön ja innovointiin, joka muuten arjen työkiireiden keskellä jää syrjään.
Lähteet
