Kun tarkastellaan vaatetuskulttuuria kestävän kehityksen näkökulmasta, vaatteiden käyttöiän pidentämisen tulisi olla keskiössä. Jos vaatteiden käyttöikä saataisiin tuplattua, päästövähennys olisi merkittävä (Suomen tekstiili ja muoti ry 2021). Kiertotaloudella on tärkeä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kestävä vaatetuskulttuuri on VISU Village for Sustainable Clothing -hankkeen keskiössä. Miten kiertotalousajattelu näkyy nuorten vaatetuskulttuurissa hankkeessa toteutettujen nuorten haastattelujen perusteella?
Kuva: Alyssa Strohmann / Unsplash
Kiertotalous tukee vaatteiden käyttöiän pidentämistä
Lisa Leinonen käsittelee kirjassaan Ekomuoti – Kiertotalous on tulevaisuutta (2022) esimerkiksi sitä, miten kiertotalous voisi auttaa kestävän vaatetuskulttuurin edistämisessä. Kiertotaloudessa tavoitteena on talousjärjestelmä, jossa tuotteet ja raaka-aineet kiertävät loputtomasti. Lineaarisesta taloudesta pyritään suljettuun kiertoon, ja syntyvien jätteiden määrä sekä uusien luonnonvarojen käyttö pyritään minimoimaan. Vaate- ja tekstiiliteollisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että pyritään hyödyntämään vaatteita, kankaita ja kuituja sekä pitämään ne jatkuvasti kierrossa niin, että ne palaavat aina uudelleen käyttöön eivätkä päädy jätteeksi. Tämä näkyy myös EU:n uudessa, kiertotalouden periaatteiden ympärille rakentuvassa tekstiilistrategiassa. (Leinonen 2022.)
Kiertotalousajattelua voidaan hyödyntää monin tavoin vaatteiden käyttöiän pidentämisessä. Tekstiilien kiertotalouteen kuuluu esimerkiksi kierrättämistä, poistotekstiilien hyödyntämistä uusina kuituina, jakamistalouden hyödyntämistä ja uusia liiketoimintamalleja, kuten erilaisia tekstiilien vuokrauspalveluita. Esimerkiksi erilaiset vaatelainaamot hyödyntävät tuote palveluna -ajattelua, jossa vaatetta ei osteta, vaan vaate nähdään vuokrattavana palveluna. Muita keinoja pidentää vaatteen käyttöikää ovat mm. rikkoontuneiden vaatteiden korjaaminen joko itse tai erilaisia korjauspalveluita käyttämällä ja vaatteiden kierrättäminen esimerkiksi myymällä se eteenpäin kirpputoreilla tai digitaalisella second hand -alustalla.
Miten kiertotalousajattelu näkyi nuorten haastatteluissa?
Kiertotalouden mukaiset toiminta- ja ajattelumallit nousivat esiin myös VISU-hankkeessa tehdyissä nuorten haastatteluissa, joissa kartoitetaan nuorten vaatekulutuskäyttäytymistä. Vaatteiden kierrättäminen on haastatelluille nuorille tuttua, ja haastattelujen perusteella nuoret ovat tottuneita ostamaan vaatteita digitaalisilta second hand -alustoilta ja erityisesti kirpputoreilta, kuten UFF:lta ja Kierrätyskeskuksista.
Korjaus-, lainaus- ja vuokrauspalvelujen käyttäminen on haastattelujen perusteella nuorten keskuudessa harvinaisempaa. Sen sijaan vaatteiden jakaminen perheen ja ystävien kesken oli tutumpaa. Kun jokin vaate ei ole enää nuorelle itselleen mieluinen, sitä saatetaan tarjota ensin omalle kaveriporukalle ennen sen viemistä kierrätykseen esimerkiksi Fidaan, UFF:iin tai vastaaviin palveluihin. Kavereilta voidaan myös lainata vaatteita ja asusteita esimerkiksi juhliin.
Ajatus kiertotalouden periaatteiden mukaisesta vaatteiden jakamisesta ja lainaamisesta on siis nuorille tuttua, vaikka erilaisten palveluiden käyttäminen olisikin vieraampaa. VISU-hanke pyrkii syventymään jatkossa vielä tarkemmin siihen, miksi vaatetukseen liittyvien palvelujen käyttäminen on nuorille vierasta ja mikä saisi heidät käyttämään palveluja innokkaammin.
VISU Village for Sustainable Clothing on Uudenmaan liiton rahoittama hanke, jonka toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Suomen Tekstiili ja Muoti ry. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kestävään vaatekulutuskäyttäytymiseen keskittyvä ekosysteemi nuorten, yritysten ja koululaitoksen välille.
Lähteet:
