Ympäristön hyvinvoinnista on tullut yhteinen tavoite niin useille yksityisille henkilöille kuin yrityksillekin. Siihen liittyvällä viestinnällä on myös vaikutusta kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Tämä lisää yritysten tarvetta kehittää uusia innovaatioita kuluttajien muuttuvaan kysyntään. Estenomi YAMK -tutkinnon suorittanut ja Laurean Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hankkeessa projektityöntekijänä toiminut Mila Hakalin kehitti opinnäytetyössään ratkaisun hankkeessa esille tulleeseen tarpeeseen elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiselle sekä kosmetiikkateollisuuden tarpeeseen luonnon raaka-aineille ja kilpailukykyisille innovaatioille kehittämällä ainutlaatuisen ja ajankohtaisen kosmetiikkainnovaation, joka ratkaisee myös tämän päivän liikkuvan ja matkustavan kuluttajan ongelman. Opinnäytetyön ohjauksesta vastasi ETT, lehtori Satu Vuorela, joka toimi myös hankkeen projektipäällikkönä. Keksinnölle haettiin suojaa Patentti- ja rekisterihallitukselta ja tavoitteena on yhteistyökumppanin löytäminen innovaation kaupallistamiseksi.

Idean taustalla työelämän ja kuluttajien tarpeet

Ympäristön hyvinvointiin liittyvät kysymykset herättävät keskustelua maailmalaajuisesti niin yritysten kuin yksityisten henkilöidenkin keskuudessa ja siihen liittyvä keskustelu vaikuttaa myös kuluttajien arvoihin sekä kulutustottumuksiin (Schleehauf 2019). Arvojen muuttuessa yritysten on reagoitava ja huomioitava ympäristöasiat osana yrityskuvaa (Grabenhofer 2019). Kulutustottumusten muuttuminen lisää tarvetta kehittää uusia innovaatioita kuluttajien tarpeiden täyttämiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi (Dragt 2017). Innovaatioiden kehittämisessä käyttäjien mukaan ottaminen kehitystyöhön palvelee tavoitetta kehittää tuotteita, joille on kysyntää (Eslami, & Melander 2019).

Idea innovaatiosta syntyi Laurea-ammattikorkeakoulun Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kartoittaa kosmetiikan valmistajien kiinnostusta hyödyntää tuotteidensa raaka-aineina teollisuudesta saatavia sivuvirtoja. Hankkeessa selvisi, että elintarviketeollisuuden haasteena ovat valmistusprosesseissa syntyvien, ympäristöä kuormittavien ja kustannuksia aiheuttavien jäte- eli sivuvirtojen käsittely ja hyödyntäminen. Kosmetiikkateollisuus puolestaan tarvitsee luonnon raaka-aineita tuotteilleen ja ratkaisuna tähän voisi toimia näiden sivuvirtojen hyödyntäminen. Kosmetiikan valmistajilla on myös jatkuva tarve kehittää uusia innovaatioita vastaamaan kuluttajien nopeasti muuttuvaan kysyntään pysyäkseen kilpailukykyisinä (Grabenhofer 2019).

Lähtökohtana kehittämistyölle olivat lisäksi olettamukset kosmetiikan kuluttajien muuttuneista tarpeista, joita haluttiin tutkia ja joihin haluttiin kehittää ratkaisu. Tämän päivän aktiivisella ja liikkuvalla ihmisellä on erilaisia tarpeita kosmetiikkatuotteille yhä enemmän matkoilla ja harrastuksissa. Kuluttajaa ei enää määritä ikä tai sukupuoli, vaan persoona, harrastukset ja elämäntapa. Samalla, kun matkustaminen on lisääntynyt, vaikuttaa myös ekologinen ja eettinen ajattelu ostokäyttäytymiseen (Collins ym. 2018). Hypoteesiksi muodostui, että kuluttajat kokevat työläänä eri kokoisten ja muotoisten kosmetiikkatuotteiden pakkaamisen ja mukana kuljettamisen. Erityisesti lentomatkustuksessa haasteellisia ovat nestemäiset tuotteet.

Tarvetta saattaisi olla ei-nestemäisille, helposti mukaan pakattaville, käteville ja kevyille unisex-tuotteille, jotka menevät pieneen tilaan ja joita voisi ottaa mukaan vain tarvittavan määrän, eikä käytöstä syntyisi tarpeetonta jätettä. Lisäksi olisi tarvetta vähentää ja kierrättää ympäristöä kuormittavaa muovijätettä. Muovijätettä voisi hyödyntää kosmetiikan pakkausmateriaalina ja pakkauksia voisi mahdollisesti myös uudelleen täyttää ja käyttää (Cinelli ym. 2019).

Työn tarkoituksena oli kehittää kuluttajien ongelmia ratkaiseva kosmetiikkainnovaatio hyödyntäen koskemattomien luonnon raaka-aineiden sijaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä uusiokäyttää pakkausmateriaalina jo olemassa olevaa muovijätettä. Tarkoituksena oli innovoida kiertotaloutta hyödyntävä ei-nestemäinen unisex-kosmetiikkatuotesarja erityisesti matkakäyttöön ja harrastuksiin mukaan otettavaksi. Lisäksi tavoitteena oli pyrkiä vähentämään maapallon luonnonvarojen kuluttamista kosmetiikan valmistuksessa raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osalta. Tavoitteena oli myös pienentää liikkuvan ja matkustavan kosmetiikan kuluttajan hiilijalanjälkeä sekä vähentää syntyvää jätettä.

Ideasta innovaatioksi

Tuotekehitystyö toteutettiin palvelumuotoilun lähestymistavan mukaisesti eri menetelmiä yhdistäen, jotta työelämää ja kuluttajia palveleva kaupallisesti hyödynnettävä innovaatio oli mahdollista kehittää käyttäjälähtöisesti.  Hypoteesin testaamista varten valittiin 200 aktiivista, liikkuvaa ja matkustelevaa henkilöä, joille lähetettiin sähköinen kysely. Vastauksia saatiin 84 kappaletta. Kohderyhmältä kysyttiin muun muassa heidän matkakäytössä välttämättömimpinä pitämiään tuotteita, niiden tärkeimpiä ominaisuuksia sekä kosmetiikan pakkaamiseen ja mukana kuljettamiseen liittyviä haasteita. Kyselyn pohjalta valitusta kohderyhmästä oli mahdollista muodostaa myös käyttäjäprofiilit eli kuvitteelliset asiakaspersoonat asiakasymmärryksen syventämiseksi ja innovaatioprosessin tueksi.

Ensisijainen asiakaspersoona on 45-vuotias Minna, joka harrastaa ryhmäliikuntaa, kuntosalia ja myös matkustelee silloin tällöin. Harrastuksissa ja matkoilla Minna käyttää eniten hammastahnaa, deodoranttia, sampoota, hoitoainetta, meikinpuhdistusainetta ja kosteusvoidetta. Minnan mielestä nestemäiset tuotteet vievät liikaa tilaa ja ovat hankalia lentomatkoilla ja matkakokoiset tuotteet ovat myös kalliita. Toisena asiakaspersoonana on Raimo, 55-vuotias toimitusjohtaja Helsingistä, joka harrastaa kuntosalia, tennistä, matkustelee ja viettää vapaa-aikaansa mökillä. Raimo käyttää harrastuksissa ja matkoilla eniten hammastahnaa, deodoranttia ja sampoota sekä tarvittaessa huulirasvaa ja aurinkosuojavoidetta. Raimon mielestä nestemäiset tuotteet vievät liikaa tilaa ja ovat hankalia lentomatkoilla. Innovaatio suunniteltiin ensisijaisesti palvelemaan Minnan ja Raimon kaltaisia asiakkaita, mutta sen käyttäjiin voivat kuulua myös liikkuvat ja matkustelevat nuoremmat ja vanhemmat eri sukupuolia edustavat henkilöt.

Tulosten perusteella kehitettiin ideat viidestä kosmetiikkatuotteesta, joista tuotekehitysprosessia varten valittiin moneen käyttötarkoitukseen soveltuva ei-nestemäinen pesutuote. Elintarviketeollisuuden sivuvirroista valittiin rypsiöljyn valmistusprosessissa käytetty bentoniittisavi ja puristusjätteenä saatava rypsirouhe. Sivuvirtojen soveltuvuutta innovoitavaan tuotteeseen testattiin ensin itse valmistamalla tuotteista koe-eriä ja kokeilemalla niitä eri käyttötarkoituksiin. Kun tuote vaikutti toimivalta, valmistettiin siitä kolme erilaista prototyyppiä, joissa hyödynnettiin lisäksi muun muassa rypsiöljyä. Prototyypit toimitettiin yhdeksälle käyttäjäprofiileita vastaaville henkilöille, joilta kerättiin palautetta ja ideoita innovaation edelleen kehittämiseksi. Lisäksi käyttäjiltä saatiin ideoita innovaatioon kuuluvan pakkausratkaisun ja oheistarvikkeiden kehittämiseksi.

Lopputuloksena syntyi elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntävä, ympäristöystävällinen keksintö esiteltäväksi kosmetiikan valmistajille kaupallistamistarkoituksessa. Patentti- ja rekisterihallituksen hyödyllisyysmallilla suojattuun innovaatioon kuuluvat monikäyttöiset kosmetiikkatuotteet ovat ei-nestemäisen olomuotonsa takia tiiviitä, kompakteja ja kevyitä. Lisäksi käyttäjien toiveiden pohjalta ideoitiin tuotteille kestävä, uusiokäytettävä- ja täytettävä, muuntautuva, kierrätysmuovista valmistettava älykäs ja kompakti pakkausratkaisu oheistarvikkeineen. Innovaation mahdollisen kaupallistamisen myötä siitä hyötyvät paitsi sen kaupallistava kosmetiikkayritys, sivuvirtoja tuottava elintarviketeollisuus, kierrätysmuovista pakkauksia valmistava yritys, jälleenmyyjät sekä kuluttajat, joiden haasteisiin ratkaisun tuo tämä ainutlaatuinen ja ajankohtainen innovaatio.

Mila Hakalin

• CV: https://sway.office.com/3oD7c8bdeBG8bkxp?ref=Link
• Estenomi YAMK 2019, Kosmetiikka-asiantuntijuuden kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma
• YAMK opinnäytetyö Jätteistä kosmetiikkainnovaatioksi – innovaatioprosessi ei-nestemäisen unisex-kosmetiikan kehittämiseksi matkakäyttöön kiertotaloutta hyödyntäen on kokonaisuudessaan luettavissa Theseus-tietokannassa ja Hakalin esittelee mielellään aihetta lisää.
• Yhteydenotot: mila.pauliina.hakalin@gmail.com  p: 045 2001292  tai www.linkedin.com/in/mila-hakalin-b29a59135
• Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hankkeen esittely: Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hanke

Lähteet:

• Cinelli, P., Coltelli, M. B., Signori, F., Morganti, P., & Lazzeri, A. 2019. Cosmetic Packaging to Save the Environment: Future Perspectives. Cosmetics, 6(2), s. 26.
• Collins, A., Galli, A., Patrizi, N.& Pulselli, F. M. 2018. Learning and teaching sustainability: The contribution of Ecological Footprint calculators. Journal of Cleaner Production, 174, s. 1000-1010.
• Dragt, E. 2017. How to research trends: Move beyond trend watching to kick start innovation. Amsterdam: BIS Publishers.
• Eslami, M. H. & Melander, L. 2019. Exploring uncertainties in collaborative product development: Managing customer-supplier collaborations. Journal of Engineering and Technology Management, 53, s. 49-62.
• Grabenhofer, R. 2019. AI—Not a Goal, a Tool in Product Development. Cosmetics and Toiletries. April 24, 2019.
• Schleehauf, B. 2019. The Ethical Consumer’s Impact on Cosmetic R&D. Cosmetics and Toiletries. August 6, 2019.