Haaveiletko keskeytyksettömästä työajasta ajattelulle, kirjoittamiselle ja luovuudelle? Häiritseekö kirjoittamiseen syventymistä erilaiset aikavarkaat ja muut ”muka tärkeämmät” tehtävät? Oletko ajatellut vetäytyä johonkin kirjoittamaan? Oletko tehnyt asian edistämiseksi mitään konkreettista? Kirjoitusretriitti voi toimia keinona oman työn, ajattelun, tutkimustyön ja kirjoittamisen tehokkaaseen ja tuotteliaaseen johtamiseen ja toteuttamiseen, hyvinvointia unohtamatta. Tässä artikkelissa käsitellään kirjoitusretriittejä osana oman kirjoitustyön ja hyvinvoinnin edistämistä.

Monen tutkijan, opettajan, luovan työntekijän tai tietotyöläisen kalenteri täytyy erilaisista palavereista, päivästä toiseen. Teams-viestit ilmestyvät ruudulle kesken kirjoittamisen, puhelin pärähtää soimaan tai viimeistään joku tulee työpöydän ääreen norkoilemaan. Vaikka olisikin jo onnistunut taltuttamaan edellä mainitut ilmoitukset eri laitteista kytkemällä ne pois päältä, pitämällä puhelimen älä-häiritse-tilassa, ja jättäytymällä yksin kotikonttoriin, silti aika luovaan työskentelyyn ja kirjoittamiseen syventymiseen tuntuu olevan kortilla. Aika vaikuttaa olevan kortilla myös heillä, joiden ensisijaisen tehtävä olisi kirjoittaa, tuottaa tekstiä, tutkimusartikkeleita tai vaikka palautetta opiskelijoille. Mukana tällaisessa on varmasti ”muiden” tai olosuhteiden aiheuttamaa haastetta, ajanpuutetta tai ainakin tunne ajanpuutteesta, mutta myös itseaiheutettua kirjoittamisen pakoilua ja prokrastinaatiota. Voisi auttaa, jos vetäytyy kirjoittamaan ja ajattelemaan johonkin, pelkästään kirjoittaminen mielessään.

Retriitti

Retriitti (englanniksi retreat) tarkoittaa vetäytymistä sivuun tai syrjään. Retriitti sana tulee kirkollisesta kontekstista (Sotejeff-Wilson 2023, 98). Retriittejä on erilaisia, esimerkiksi hiljaisuuden retriiteissä vetäydytään olemaan yhdessä hiljaa toisten kanssa, jolloin tilaa järjestyy pysähtymiselle ja mietiskelylle. Kirjoitusretriitti tarkoittaa vetäytymistä sivuun kirjoittamaan. Vetäytyminen tarjoaa mahdollisuuden uppoutua ja keskittyä kirjoittamiseen. Tällaista vetäytymistä voi toteuttaa yksinään, vaikkapa omalla mökillä – irti tavanomaisen arjen rutiineista ja vaateista. Ehkäpä tehokkaampaa ja itselle helpompaa on kuitenkin mennä johonkin itselle tuntemattomaan paikkaan. Sellaiseen, jossa itselle ei ole tarjolla mahdollisuutta nähdä muita odottavia tehtäviä tai houkutuksia, kuten halonhakkuuta, ränsistyneen oven korjausta tai kasautuneita pyykkivuoria. Lisäksi retriitin ideaan kuuluu yhteisöllisyys . Ohjatuissa kirjoitusretriiteissä on olennaista myös se, että solmitaan suhteita toisiin kirjoittajiin (Isosävi & Lindholm 2023, 89), ei pelkästään yksinäinen uppoutuminen omaan tekstiin.

Kirjoittamisen yhteisöllinen ulottuvuus voisi olla hyvä huomioida, myös silloin kun kirjoittaa omia tekstejään. Johanna Isosävi ja Camilla Lindholm kuvaavat kirjassaan Yhteisöllisen kirjoittamisen opas (2023) kirjoittamista juuri yhteisöllisenä toimintana. He tuovat esiin, että on olennaista puhua muiden kanssa kirjoittamisen prosessista ja tavoitteista. He esittelevät kirjassaan myös kirjoitusretriittejä . Ohjatussa kirjoitusretriitissä tauot ja ruokailut pidetään yhteisöllisesti samaan aikaan. Tällöin järjestyykin tilaisuuksia verkostoitua ja puhua muiden kanssa, vaikka kirjoittaisikin omaa tekstiään yksin. Yhteisöllistä kirjoittamista voisi verrata myös joogaharjoitukseen: pelkkä oma harjoitus ei välttämättä ole riittävä (Sotejeff-Wilson 2023, 99), vaan toisinaan on hyvä kokoontua myös yhteen.

Kirjoitusretriitti osana oman työn tuotteliaisuutta ja hyvinvointia

Isosävi ja Lindholm (2023, 106) tuovat esiin kirjassaan, että yhteisöllinen kirjoittaminen lisää hyvinvointia ja tuotteliaisuutta. Esimerkiksi Barbara Grantin tekemän tutkimuksen mukaan akateemista tutkimusta tehdään yleensä kiireellä ja yksin, vaikka sitä parhaiten tehtäisiin kirjoittamiseen varatulla ajalla ja juuri siihen varatussa tilassa, yhteisöllisesti (Isosävi & Lindholm 2023, 94; katso myös Grant 2006). Retriitissä ollaan fyysisesti (tai virtuaalisesti verkossa) läsnä toisille retriittiin osallistujille (Sotejeff-Wilson 2023, 98). Yhdessä kirjoittaminen säännöllisesti luo myös kirjoittajayhteisöä: kirjoittamisen lomassa, ohjatussa retriitissä syödään yhdessä, ehkä saunotaan, tutustutaan toisiin ja käydään yhdessä kävelyllä kirjoittamisen lomassa. Yhteisö myös mahdollistaa uuden oppimisen toisilta, esimerkiksi uusien kirjoitustekniikoiden osalta. (Sotefeff-Wilson 2023, 99.)

Ammattikorkeakouluilta edellytetään uudessa korkeakoulujen rahoitusmalliehdotuksessa enemmän ammatillisia ja tieteellisiä julkaisuja kuin aiemmin (OKM 2023; kts. myös TAMK 2024). Tämä edellyttää käytössä olevan ajan johtamista intensiivisemmin kirjoitustyöhön, jotta ”blogitehtailun sijaan” saadaan julkaistuksi enemmän tieteellistä ja ammatillisia artikkeleita . Tässä esihenkilöt ja organisaatiotasoiset käytännöt voivat olla kirjoittamista ja tavoitteiden saavuttamista myös tukemassa. Olennaista on kirjoittamisen arvostaminen, resursointi ja kirjoittamiskulttuuri.

Kilpailevien tehtävien hallinta on elinehto tuottavalle kirjoittamiselle (Isosävi & Lindholm 2023, 171; kts. myös Mayrath 2008). Jotta voi strategisesti sitoutua kirjoittamistehtäviin, täytyy olla kykyä irrottautua muista tehtävistä, jotka kilpailevat samasta ajasta. Tässä yksilön tulee osata myös hallita ahdistuksen tunnetta. Tämä ei ole kuitenkaan vain yksilötason kysymys, vaan myös organisaatiotason kysymys: organisaatiotasolla tulisi auttaa yksilöä lieventämään mahdollisesti koettua ahdistusta, jotta yksilöt voivat ajatella selkeästi (Isosävi & Lindholm 2023, 172) ja vetäytyä kirjoittamaan. Johtaminen ja esihenkilötyö voi olla apuna prioriteettien asettamisessa, niin että kirjoittaminen aidosti mahdollistuu.

Kirjoitusretriitin johtaminen

Isosävi ja Lindholm (2023) tuovat esiin, että johtaminen (leadership) voi olla hieman harhaanjohtava käsite, sillä enemmän kirjoitusretriitin ohjaamisessa on kyse fasilitoinnista. Itse ajattelen, että johtamista tarvitaan ehkä erityisesti itsensäjohtamisen osalta: että pyrkii rakentamaan itselleen mahdollisuuksia vetäytyä kirjoitusretriittiin, johtaa omaa työtään siten, että kirjoittaminen retriitissä ja arjessa mahdollistuu. Tässä kuitenkin yhteisö, kollegat – tutut ja potentiaaliset uudet kirjoittaja-tutut sekä vallitseva organisaatio- ja työkulttuuri voivat olla hyväksi avuksi käytännön tekemisessä. Retriitit eivät pelkästään mahdollista tilaa ja paikkaa kirjoittamiselle, vaan ne voivat auttaa muuttamaan yhteisöissä vallitsevia käytänteitä (Isosävi & Lindholm 2023, 95).

Organisaation tuki on merkityksellinen (Isosävi & Lindholm 2023, 96). On hyvä kysyä, miten organisaatiossa tuetaan kirjoittamista, miten organisaation käytänteet ja toimintatavat mahdollistavat yhteisöllisen kirjoittamisen tai vetäytymisen kirjoittamaan. Kalenteriohjelmat tarjoavat ”keskeytyksetöntä työaikaa” merkinnäksi kalenteriin, mutta millainen on kulttuuri organisaatiossa liittyen kirjoittamiseen vetäytymiseen tai keskittymiseen? Isosävin ja Lindholmin (2023, 95) mukaan kirjoitusretriittien tulisi olla valtavirtaa, eikä satunnaisia ja marginaalisia.

Isosävi ja Lindholm (2023) tuovat esiin, että johtaminen, innovaatiot, luovuus ja ajatteleminen tarvitsevat tilaa ja aikaa. Sitä on järjestettävä ja järjestyttävä. Se ei saa olla luksus etenkään heille, joilta odotetaan tuloksia kirjoittamisen suhteen. Vetäytyminen johonkin ajattelemaan ja kirjoittamaan ei välttämättä ensikuulemalta kaikkien mielestä kuulosta tehokkaalta, mutta sitä se nimenomaan tekstintuottamisen näkökulmasta on.

Itselläni on kollegoiden kanssa kalenterissa jo odottamassa kokonainen viikko kirjoitusretriitille. Aion tänä vuonna edistää kirjoitusretriittiä myös osana kansainvälistä hanketoimintaa ja toivottavasti myös osana opinnäytetyön ohjausta . Mahdollisia kohteita kirjoitusretriitille voi katsoa esimerkiksi täältä: Residenssit – Suomen Kirjailijaliitto.

Lähteet:

• Grant, B. M. 2006. Writing in the company of other women: exceeding the boundaries. Studies in Higher Education, 31 (4), 483-495.
• Isosävi, J. & Lindholm, C. 2023. Yhteisöllisen kirjoittajan opas. Art House.
• Marttila. 2024. Uusi rahoitusmalli – julkaisutoiminta palaa ammatillisille juurilleen. TAMK-blogi. Saatavilla: Uusi rahoitusmalli – julkaisutoiminta palaa ammatillisille juurilleen | TAMK-blogi | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi) katsottu 15.1.2024.
• Mayrath. M. C. (2008) Attributions of productive authors in educational psychology journals. Educational Psychology Review, 20, 41-56.
• OKM. 2023. Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valtakunnallisten rahoitusmallien uudistamiseksi vuodesta 2025 alkaen Työryhmämuistio 15.12 Opetus- ja kulttuuriministeri. Saatavilla: RAPORTTI_20231215080500.pdf (hankeikkuna.fi) katsottu 15.1.2024.
• Sotefeff-Wilson, K. 2023. Ole läsnä: kasvokkaisten kirjoitusretriittien ilot ja haasteet. Ridge Writing Retreats. 97-99. Teoksessa: Isosävi, J. ja Lindholm, C. 2023. Yhteisöllisen kirjoittajan opas. Art House.