Kiusaamiseen puuttumisen taitoihin kiinnitettävä huomiota aina varhaiskasvatuksesta työelämään saakka

Teksti | Soili Martikainen , Sari Haapa

Kiusatuksi voi valikoitua kuka tahansa. Kiusaamista ei tapahdu ainoastaan päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla, vaan myös vapaa-ajalla ja työelämässä. Kiusaaminen on väkivaltaa ja siitä syntyneet traumat aiheuttavat kiusatuille monenlaisia tunne-elämän ongelmia. Kiusaamisen vastainen toiminta on yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin tukemista. Se lähtee liikkeelle tietoisuuden lisäämisestä ja siitä, että on käytettävissä konkreettisia toimintatapoja sekä halua ja kykyä puuttua kiusaamiseen. Kiusaamisen vastainen työ on yksi keskeisistä teemoista Laurean toteuttamassa, joulukuussa 2023 päättyvässä OPH-rahoitteisessa Osallistavilla ja positiivisilla menetelmillä kohti hyvinvoivaa ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta ja koulua -koulutuksessa, joka on suunnattu opetustoimen henkilöstölle.

Kuva: Pixabay

Hyvinvoinnilla on suuri merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle

Yhteiskunnan vakauteen tarvitaan ihmisten osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia. Jokaisella tulisi olla hyvän elämän, työllistymisen, työkyvyn, yhteiskunnallisen toimijuuden ja osallisuuden edellyttämiä perustaitoja sekä myös yleissivistystä. Koko ikäluokan mahdollisuus oppimiseen henkilökohtaisesta lähtötasosta riippumatta voi toteutua, kun yksilön perustarpeista ja hyvinvoinnista pidetään huolta. Kokonaisvaltaista voimavarojen tukea tarvitaan lapsuudesta lähtien, jotta jokaiselle syntyy riittävät edellytykset elämänhallintaan. (Sitra 2019, 20–21.)

Kiusaaminen on väkivaltaa. Osana hyvinvoinnin kehittämistä kiusaamisen vastainen toiminta on tärkeä vastuullinen tehtävä, johon tarvitaan päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, huoltajien, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, harrastustoiminnan järjestäjien, työelämän ja yhteiskunnan panosta. Kiusaaminen tulee tunnistaa ja siihen tulee puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä kiusaaminen aiheuttaa usein uhrille vakavia, vuosia kestäviä terveysvaikutuksia (Wolke & Lereya 2015, 880–882). Koettua vääryyttä on vaikea unohtaa.

Rohkeus puuttua kiusaamiseen on tärkeää. Haasteena on, että aikuiset eivät aina tunnista eivätkä näe kiusaamista. Lapset, oppilaat ja opiskelijat sekä harrastus- ja työtoverit näkevät kiusaamista, mutta he eivät välttämättä rohkene puuttua asiaan, jotta eivät itse tule kiusatuiksi.

Jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa lapsille ja nuorille opetetaan kaveritaitoja, ryhmässä toimimisen taitoja sekä tunteiden hallitsemista. Tulevaisuuden työelämätaidoissa korostuvat hyvin samanlaiset vaateet: asiantuntijataitojen lisäksi tarvitaan oman toiminnan ohjaamista, itsensä johtamista sekä viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja (Helsingin yliopisto 2019, 3). Näitä taitoja on tarpeen kehittää päiväkodista alkaen kaikilla koulutusasteilla aina harrastustoiminnasta työelämään saakka, sillä samoja taitoja tarvitaan kaikilta osapuolilta kiusaamisen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja jälkihoitoon.

Toimivia keinoja kiusaamisen vastaiseen työhön

Kiusaamisen vastainen työ käynnistyy tietoisuuden lisäämisellä. Asiasta tarvitaan yhteistä keskustelua, jotta kiusaamisen eri muodot tunnistettaisiin ja jotta koko yhteisö ymmärtäisi oman roolinsa kiusaamisen vastaisessa toiminnassa. Kiusaamisen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja jälkihoitoon tarvitaan tietoa kiusaamisesta, konkreettisia toimintatapoja sekä halua ja kykyä puuttua siihen. Yhteisön jäseniä pitää kannustaa kertomaan sekä kohtaamastaan että havaitsemastaan kiusaamisesta. Lisäksi tarvitaan monialaista yhteistyötä eri asiantuntijoiden kesken sekä lasten ja nuorten huoltajien osallistamista ja osallisuutta. Kiusaamisen varhainen tunnistaminen ja väliintulo ovat tärkeitä toimia yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. (Laitinen, Haanpää, Francke & Lahtinen 2020, 39.)

Kiusaamisen vastaiseen toimintaan on kehitetty useita erilaisia toimintatapoja ja strategioita niin päiväkoti , koulu-, oppilaitos- ja korkeakouluympäristössä kuin harrastustoiminnassa, työelämässä ja laajemmin koko suomalaisessa yhteiskunnassakin. Taulukossa 1 on mainittu eräitä hyväksi havaittuja toimintatapoja.

Tietoisuuden lisääminen kiusaamisestaKiusaamisen ehkäisy alkaa usein tietoisuuden lisäämisestä. Tällöin yhteisöt, kuten koulut, oppilaitokset, korkeakoulut, lasten ja nuorten huoltajat, harrastustoiminnan vetäjät sekä työyhteisöt pyrkivät lisäämään yleistä ymmärrystä kiusaamisesta ja sen haitallisista vaikutuksista.
Ohjelmat ja kampanjatYhteisöt voivat toteuttaa kiusaamisen ehkäisyyn suunniteltuja ohjelmia ja kampanjoita. Tällaiset ohjelmat voivat sisältää esimerkiksi opetusta tai valmennusta empatiasta, konfliktien ratkaisutaidoista ja käyttäytymissäännöistä.
YhteisösitoumuksetYhteisöt voivat pyytää jäseniään allekirjoittamaan sitoumuksen kiusaamisen vastustamisesta. Tämä voi luoda yhteisön laajaa tukea kiusaamisen ehkäisyyn.
Kiusaamista koskevien politiikkojen ja sääntöjen vahvistaminenYhteisöt voivat laatia ja vahvistaa kiusaamista koskevia sääntöjä ja politiikkoja, jotka sisältävät selkeät seuraamukset kiusaamisesta.
Kiusaamisen raportointijärjestelmätLuomalla helppokäyttöisiä tapoja raportoida kiusaamistapauksista yhteisöt voivat kannustaa kiusaamista kohdanneita henkilöitä ja kiusaamistapausten todistajia ilmoittamaan kiusaamisesta ilman pelkoa seuraamuksista.
Kiusaamisen varhainen tunnistaminen ja väliintuloYhteisöt voivat kouluttaa henkilökuntaa tunnistamaan kiusaamisen merkit varhaisessa vaiheessa ja ryhtymään toimiin asian korjaamiseksi.
Kiusaamisen vastaisten ohjelmien integrointi kasvatukseen ja opetukseenPäiväkodit, koulut, oppilaitokset ja korkeakoulut voivat sisällyttää kiusaamisen vastaista koulutusta osaksi opetussuunnitelmaa, jolloin lapset, oppilaat ja opiskelijat saavat tärkeää tietoa kiusaamisesta ja sen ehkäisystä.
VertaistukiryhmätVertaistukiryhmät voivat tarjota turvallisen paikan kiusaamista kohdanneille henkilöille. Tällaiset ryhmät voivat tarjota tukea ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia.
Yhteistyö huoltajien kanssaHuoltajat voivat olla tärkeässä roolissa kiusaamisen ehkäisemisessä. Päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja sidosryhmäorganisaatiot voivat ylläpitää avointa viestintää huoltajien kanssa ja tarjota resursseja huoltajille kiusaamisen käsittelemiseksi kotona.
Lainvalvonta ja seuraamuksetJoissakin tapauksissa on tarpeen ottaa käyttöön oikeudellisia toimia kiusaamisen estämiseksi ja rankaisemiseksi. Lainsäädäntö ja seuraamukset voivat tarjota suojaa uhreille.
Taulukko 1. Kiusaamisen vastaisia toimintatapoja

Yhteenveto

Kiusaamisen vastainen toiminta on yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista huolehtimista. Se lähtee liikkeelle tietoisuuden lisäämisestä ja siitä, että on konkreettisia toimintatapoja sekä halua ja kykyä puuttua kiusaamiseen. On tärkeää huomata, että kiusaamisen tunnistaminen, ennaltaehkäisy, käsittely ja jälkihoito on monimutkainen prosessi, eikä yhdenkään yksittäisen toimenpiteen voida odottaa ratkaisevan ongelmaa kokonaan. Sen sijaan useiden eri strategioiden yhdistelmä, mukaan lukien artikkelissa mainitut toimintatavat, voivat auttaa luomaan sellaisen turvallisen ympäristön, jossa kiusaaminen on vähemmän todennäköistä. Osallistavilla ja positiivisilla menetelmillä kohti hyvinvoivaa ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta ja koulua -koulutuksen avulla on pyritty edistämään osallistujien turvallisuus- ja hyvinvointiosaamista sekä heidän valmiuksiaan vahvistaa niin lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden positiivista käyttäytymistä kuin heidän tunne- ja vuorovaikutustaitojaankin.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231116147105

Jaa sivu