Osallisuuden kokemus ja tunne siitä, että kykenee vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun tukevat hyvinvointia. Oman paikan ja hyvinvoivan olon löytymiseen elämässä liittyy paljon asioita, joiden tulisi loksahtaa paikalleen; on se sitten synnyinpaikkakunnalla, uudessa kaupungissa tai uudessa maassa. Matalan kynnyksen käyntipaikat kuten asukastilat tukevat parhaimmillaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä elämän eri vaiheissa ja tuovat kävijöille uusia verkostoja sekä polkuja työelämään ja opintoihin.

Osallisuuden kokemus tukee minuutta, itsevarmuutta ja työelämätaitoja. Validointitutkimuksessa havaitut yhteydet koetun terveyden, yksinäisyyden ja elämänlaadun mittareihin vahvistavat käsitystä siitä, että osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. (THL)

Työelämän ulkopuolella ollessa verkostot ovat usein pienemmät ja sosiaalinen elämä voi olla rajoittuneempaa. Myös yksinäisyys on yleistä. Muualta muuttaneille paikallisten kontaktien saaminen voi kestää oli muuton syy sitten työ, perhesuhteet, opiskelu tai pakolaisuus. Työpaikan saanti ja asiointi esimerkiksi virastoissa ja harrastuksissa voi helpottua, kun löytää paikallisia verkostoja.

Joskus ottaa aikansa löytää verkostoja, joissa tuntee itsensä kotoisaksi. Moni myös saattaa jännittää osallistumista tilaisuuksiin tai ei tiedä mistä näitä löytyisi. Asukkaat hyötyvät matalan kynnyksen paikoista missä edistetään luontevasti osallisuutta ja eri ryhmien kohtaamisia.

Kivenkolosta aktiiviseen elämään

Kivenkolosta aktiiviseen elämään -hankkeessa (ESR+4.3 erityistavoite, toteutusaika 9/ 2023–5/2025) tuettiin syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien työnhakua, opintoihin hakeutumista ja osallisuutta omassa elämässään. Hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulu kehitti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallinnoiman asukastila Kivenkolon toimintoja yhteistyössä paikan koordinaattorin ja sen kävijöiden kanssa.

Hankkeen päätavoitteena on ollut tukea syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien espoolaisten, erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä pitkäaikaistyöttömien ja työelämän ulkopuolella olevien tai tulottomien henkilöiden osallisuutta ja aktiivista toimijuutta omassa elämässään.

Laurea ja Kivenkolo kehittivät hankkeen aikana osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toimintamallin, missä ne toimivat yhdessä, Kivenkolossa toimivien verkostojen kanssa.

Verkostot ja kielenoppiminen käytännössä tukevat kotoutumista

Vaikka Suomessa onkin mahdollista asua ilman suomen kielen taitoa, iso osa yhteiskuntaa jää piiloon, jos ei osaa paikallista kieltä tai ei ole paikallisia verkostoja. Englanninkieliset harrastukset houkuttelevat usein kansainvälisiä osallistujia, jolloin kantaväestön kohtaaminen voi näissä olla vähäisempää.

Kivenkolossa käy kantasuomalaisten lisäksi maahanmuuttajataustaisia sekä kävijöinä että työkokeilijoina.

Hankkeen alussa Kivenkolon kävijöiden toiveita kartoitettiin ja heidän joukostaan perustettiin asukasraati toiminnan ohjaamiseksi heitä tukevaan ja kiinnostavaan suuntaan. Siellä nousi esille toiveet kielitaidon kehittämiseen ja lisää tukea uusiin paikallisiin verkostoihin. Sen pohjalta Kivenkolossa kehitettiin ja organisoidaan nyt muun muassa suomen kielen harjoittelupiirejä ja työnhakutyöpajoja.

Kotoutumisohjelmaan kuuluvan kielenopetuksen lisäksi on selvästi toivetta käytännön kielen harjoittelupaikkoihin. Myös tukea eri ryhmien yhteistyöhön ja erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa hyödyllisten sosiaalisten tietotaitojen tukemiseen kaivattiin.

Toimiessani projektipäällikkönä Maahanmuuttajaopiskelijan ääni – näkökulmia opintoihin ja työelämään Suomessa -hankkeessa johtopäätökset olivat samankaltaiset. Tämä tutkimus- ja kehittämishanke tutki erityisesti mitkä tekijät edistävät tai vaikeuttavat maahanmuuttajaopiskelijan ammatillisia opintoja, siirtymiä eri kouluasteiden välillä sekä työllistymistä. Tulokset osoittivat käytännön kieliopintojen tukemisen tarpeen luoda ulkomaalaistaustaisten henkilöiden jatkuvan kielen oppimisen malli osaksi elinikäisen oppimisen mallia.

Luovat menetelmät toiminnoissa mukana

Hankkeen aikana kehitettiin Kivenkolon tapahtumia ja toimintoja, ja näissä otettiin erityisesti huomioon eri ryhmien yhteistyön tukeminen. Kivenkolon koordinaattori Anni Lummekosken mukaan siinäkin on ollut haasteita, mutta tulokset ovat olleet pääosin onnistuneita.

Hankkeessa pyrittiin tukemaan oman osallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä erityisesti luovien toimintojen avulla.

Kivenkolossa organisoitiin yhteinen kävelyjalkapalloturnaus ja kävelyryhmiä, missä Kivenkolon kävijä toimi vetäjänä ja alueen asiantuntijana. Kieliryhmien harjoitteluryhmät, luovat viikot ja yhteiset konsertit sekä lounaat asukastilassa tukivat myös uusien kontaktien syntymistä.

Lisäksi järjestettiin työnhakutyöpaja ja konditoriatyöpaja.

Seuraavalle askeleelle pääsyä edistää riittävän matalan kynnyksen valmennukset työn- tai opintoihin hakemisen tueksi.

Osallisuutta tukevat tapahtumat saatiin juurrutettua toimintaan ja Kivenkolossa on mallinnettu viikko-ohjelma.

Hankkeen vaikuttavuuden seuranta indikoi positiivista kehitystä kävijöissä

Hankkeessa toteutettiin vaikuttavuuden seurantaa muun muassa THL: n Pienet osallistumistarinat -arviointityökalun avulla sekä osallisuusindikaattorikyselyillä. Pienet osallistumistarinat-mallin avulla suoritettiin kolme haastattelua Kivenkolon kävijöille, jotka olivat osallistuneet hankkeen tukemiin toimintoihin.

Haastatellut kertoivat, että heidän tunteensa omasta osaamisestaan oli kasvanut. He tunsivat, että heidän henkilökohtaista osaamistansa arvostetaan ja he olivat iloisia, että heille annettiin mahdollisuus järjestää työpajoja näiden taitojen avulla.
Heidän itseluottamuksensa oli kasvanut. Haastatellut kokivat myös, että heidän kielitaitonsa on karttunut. Eräs koki selvää voimaantumisen tunnetta. Kivenkolossa he kokivat tulleensa kohdelluksi ystävällisesti, ja he ovat saaneet uusia tuttavia. Eräs haastatteluista koki toisaalta huolta yhteiskunnasta ja siitä, että leipäjonot ovat kasvaneet.

Pienissä osallistumistarinoissa tehdyissä haastatteluissa nousi esille myös se, että eräs paikassa käynyt kieliharjoittelija tutustui suomalaisiin ja sai kutsun tapahtumiin myös Kivenkolon ulkopuolella.

Näissä haastatteluissa nousi esille erityisesti se, että he kokivat, että asukastilaan oli helppo tulla ja siellä tunsi itsensä tervetulleeksi. Tästä he kiittivät myös paikan koordinaattoria Annia, joka on ottanut syrjimättömyyden ja turvallisen tilan periaatteet tärkeänä ohjenuorana, ja nämä säännöt löytyvät jo Kivenkolon ovelta ilmoitustaululta. Muutenkin hän on osoittanut omalla asenteellaan sitä, että kaikenlaiset ihmiset ovat paikkaan tervetulleita.

Kivenkolon asukastila on toiminut alueella jo useiden vuosien ajan, mutta hankkeen ja opintojaksojen myötävaikutuksella on mahdollistettu sen tunnettuuden kasvua ja alueelle jalkautumista paikallisesti. Tämä näkyi muun muassa hankkeen aikana kasvaneissa yhteydenottojen määrissä sekä laajentuneena yhteistyöverkostona.

Eloisa-juhlassa tuotiin esiin hankkeen tuloksia

Hankkeen 15.5.2025 järjestetyssä Eloisa – juhla loppuseminaarissa Leppävaaran Laureassa käytimme toimintatapana sitä, että esittelimme toimintaa ja tuloksia minimessujen tapaan. Nostimme esiin tuloksia hankkeen kohderyhmän äänellä ja opiskelijoita osallistavalla tavalla.

Saimme kuulla muun muassa yhden Kivenkolon kävijän omakohtaisen puheenvuoron, missä hän kertoi kokemuksistaan omasta polustaan Suomessa, Kivenkolossa sekä hankkeen toiminnoissa. Hän on myös sittemmin työllistynyt. Tilaisuudessa oli esiintyjinä lisäksi hankkeen ja asukastilan verkoston edustajia varsinaisten hankkeen indikaattorien esittelyn lisäksi.

Loppuseminaarin palautekyselyissä saimme positiivista palautetta siitä, että kohderyhmän edustajia otettiin mukaan sekä hankkeen alussa sen toiminnan ohjaamiseksi, että myös loppuseminaarissa kokemusasiantuntijaksi ja puhujaksi. Palautteissa seminaarin tunnelmaa kehuttiin lämminhenkiseksi.

Osallistujia Leppävaaran Laureassa pidetyssä tilaisuudessa oli 75. Saimme palautekyselyyn 24 vastausta, mitkä olivat positiivisia. Kehitysehdotuksena tuli yksi toive, että osa esityksistä olisi voinut olla englannin kielellä.

Hankkeen tuloksina voidaan todeta, että toiminnassa oli hankkeen aikana mukana yli 40 uutta kohderyhmän kävijää, joista 35 on hakenut kouluun. Osa odottaa harjoittelupaikkaa, jotta saisi ammatin tai aiemmat opinnot tunnustettua myös Suomessa. Koulutuksessa on kaksi ja työelämässä kolme.

Kohderyhmässä työnhaussa olevia sekä voimaantumisen tunnetta ilmaisevia on ollut useita, mitä osoittavat Pienet onnistumistarinat, tilastot kävijöistä sekä tapahtumien osallistujamäärät (454 henkilöä).

Osallistumisindikaattorin tulokset olivat 86,5/81,83/76,3 (keskiarvo 81,5). Vuonna 2019 aikuisväestön osallisuusindikaattorin keskiarvo: 75,3 pistettä (2019). Alle 50 pistettä saavilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus. Asukastila Kivenkolon tulosta voidaan pitää hyvänä.

Osallisuuden edistämisellä tuetaan yksilön kehitystä ja se on yhteydessä hyvinvointiin ja terveyteen. Eri yhteiskuntaryhmien kohtaaminen tukee ihmisen kykyjä koulutus- ja työelämäpolulla ja hyödyttää näin koko yhteiskuntaa. Tukirahojen vähentyessä tämänkaltaiset toimintamallit asukkaita lähellä olevien tilojen ja oppilaitosten välillä ovat kannattavia. Niistä hyötyvät kaikki sidosryhmät.

Kuva 7: Hankkeen palautetaulu loppuseminaarissa. Osallistujat saivat vapaasti käydä antamassa palautetta hankkeesta ja loppuseminaarista. (kuva: Susanna Ahonen)

Lähteet

• Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., Räty, M., Saari, E., & Viinamäki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan ääni – näkökulmia opintoihin ja työelämään Suomessa. Theseus.
• Innokylä toimintamallit 2025. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden Living Lab Asukastila Kivenkolossa -toimintamalli. Innokylä.
• Laurea 2025. Hankesivu: Kivenkolosta aktiiviseen elämään. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Miksi osallisuuden kokemus on niin tärkeä? THL-blogi.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2025. Köyhyyttä kokeneilla usein matala osallisuuden kokemus – THL:n osallisuusindikaattori auttaa vähentämään syrjäytymistä. THL.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2025. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. THL.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2025. Pienet onnistumistarinat -työkalu osallisuusvaikutusten arviointiin. THL.