Kognitiotieteen vuosikongressi Dynamics of Cognition pidettiin Hollannin Rotterdamissa heinäkuussa 2024. Sen teema luonnehtii osuvasti alan tutkimusten nykytilannetta, jossa yhä enemmän pyritään kuvaamaan, selittämään ja ennustamaan ihmisten, eläinten ja koneiden kognitiota erilaisissa reaalimaailman konteksteissa (Suomala & Kauttonen 2022).

Laurean tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tavoitteena on tuottaa sovellettavaa tieteellistä tietoa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Parhaillaan tähän pyritään laurealaisessa Vastuullisuus ja tulevaisuuden kuluttaja brändin keskiössä -projektissa, jossa tekstiilialan yrityksiä tuetaan, kun he kehittävät palveluita ja tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kyse on ihmisen päätöksenteon ymmärtämisestä siten, että osataan valmistaa sellaisia tuotteita, jotka vetoavat ihmisiin, kun he tekevät ostopäätöksiä (Suomala & Berg 2024). Kognitiotiede antaa tähän oivia eväitä ja siksi vuosikongressi oli hyödyllinen näköalapaikka tälle juuri alkaneelle projektille.

Kun kognition toimintaa tarkastellaan mahdollisimman naturalistisissa tilanteissa, sitä myös ymmärretään ja osataan selittää paremmin sekä soveltaa ihmisen käyttäytymisen kannalta olennaisiin ympäristöihin. Tällöin kognitiota on vaikea erottaa mielen muista prosesseista, ja yksinkertaisia muutaman muuttujan koeasetelmia pyritäänkin rikastuttamaan ottamalla mukaan emootioihin ja alitajuisiin mielen prosesseihin sekä kehollisuuteen liittyviä asioita. Korkean tason päättely ei tapahdu irrallaan ihmisen kehollisuudesta, vaan kehollisuudella on tärkeä merkitys tässäkin prosessissa. Asiaa valaisee seuraava tutkimus.

Matemaatikkojen ajattelu kietoutuu kehollisuuteen

Tyler Marghetis on kognitiotieteen professori Kalifornian yliopiston Mercedissä. Hänen esityksensä käsitteli liikkumisen yhteyttä oivaltamiseen, kun matemaatikot ratkovat ongelmia. Tutkimusta (Tabatabaeian et al. 2024) ei tehty laboratoriossa, vaan aidossa luokassa, jossa oli matemaatikoille tyypillinen työskentely-ympäristö liitutauluineen ja liituineen. Kongressin teeman mukaisesti matemaatikoiden aivot toimivat aidossa ja dynaamisessa ympäristössä, ja heidän työskentelyään videoitiin.

Tulokset osoittivat, että pohtiessaan matemaattisen ongelman ratkaisua, matemaatikot kulkevat tyypillisesti etäälle liitutaulusta ja liikuttavat samalla käsiään. Sitten, kun ratkaisu syntyy, he siirtyvät kirjoittamaan ratkaisun taululle. Professori Marghetis tulkitsi esityksessään tuloksia niin, että abstrakti ajattelu muodostuu aivojen, kehon ja kulttuurisesti rakennetun maailman vuorovaikutuksissa. Tällöin liikkuminen luovan prosessin aikana ilmentää tiedollista toimintaa ja se tukee korkean tason ajattelua ja luovuutta. Kehon ja mielen toimintoja on aiemmin pidetty irrallisina, mutta tämä tutkimus tukee näkökulmaa, jonka mukaan ihmisen älyllinen toiminta on kokonaisvaltaista kehon ja mielen yhteispeliä.

Tyler Marghetis pohti, miten opetuksen ja ongelmanratkaisun siirtyminen yhä enemmän virtuaalisesti vaikuttaa kehollisuuden ja älyn yhteistoimintaan. Hän ehdotti, että olisi tärkeää ylläpitää opetustiloja, joissa on mahdollisuus aitoon liikkumiseen ja käsin piirtämiseen, kuten tapahtui ennen digitalisaatiota.

Älykkyyden monimuotoisuus painottuu eri tavoin ihmisen elinkaaren aikana

Perinteiseen tapaan kongressissa jaettiin myös David E. Rumelhart -palkinto, joka on merkittävin tunnustus kognitiotieteen alalla. Sen sai professori Alison Gopnik Kalifornian yliopiston Berkeleystä. Hän on tutkinut erityisesti lasten älykkyyden kehittymistä, mutta on laajentanut tutkimuksiaan koskemaan aikuisia ja ikääntyvää väestöä.

Palkinnon saaja kuvaili kolmea erilaista kognitiivista kykyä, jotka kilpailevat keskenään. Hän esitti, että niillä on omaleimainen kehitysprofiili. Eksploitaatio, eli tavoitteiden, resurssien ja hyötyjen tavoittelu, on ominaista aikuisen kognitiolle. Lisäksi Alison Gopnik argumentoi, että kaksi hyvin erilaista kognitiotyyppiä ovat luonteenomaisia lapsuudelle ja vanhuudelle. Lapsuutta leimaa episteemisesti motivoitu tutkiminen. Lapset etsivät tietoa maailman kausaalisesta rakenteesta. Tämä tutkiminen voidaan ymmärtää laskennallisesti sisäisen palkinnon tavoitteluna. Kyse on voimaantumisen prosessista, jota ympäristö voi tukea monin tavoin (Ks. Goddu & Gopnik 2024). Lapsen kehitys on optimaalista, jos sitä tuetaan. Se siis edellyttää huolenpitoa ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Alison Gopnik toi esille mielenkiintoisen ja ainakin itselleni uuden näkökulman älykkyydestä. Hoivaaminen ja uudesta sukupolvesta huolehtiminen on oma älykkyyden lajinsa. Se on luonteenomaista vanhuksille. Tällä hoivaavalla älykkyydellä on omaleimainen rakenne. Se voidaan parhaiten ymmärtää omaan perheeseen ja sukuun kuuluvien uusien sukupolvien auttamisena ja hoivaamisena, mutta myös laajemmin heikompiosaisten tukemisena. Kukin älykkyystyyppi ilmenee korostuneesti tietyissä ikävaiheissa, mutta ne toimivat kuitenkin yhdessä painottuen eri tavoin eri ikävaiheissa.

Palkinnon saaja on hyödyntänyt tutkimuksiaan myös, kun on kehitetty intuitiivisiin malleihin pohjautuvaa tekoälyä (Gopnik 2020). Alison Gopnikin tutkimuksiin voi perehtyä esimerkiksi kirjan ”The Gardener and the Carpenter” (2017) avulla. David E. Rumelhart -palkinnon arvo on 100 000 dollaria, ja se jaetaan seuraavan kerran, kun kongressi järjestetään San Franciscossa ensi vuoden heinäkuussa.

Lähteet

• Goddu, M. K., & Gopnik, A. 2024. The development of human causal learning and reasoning. Nature Reviews Psychology, 3(5), 319–339.
• Gopnik, A. 2020. Children are Messes: Model building, Exploratory, Social Learning Systems. Workshop presentation at the 42th Annual Conference of the Cognitive Science Society. ( Alison Gopnik: Children are MESS-y: Model-building, Exploratory, Social Learning Systems (youtube.com).
• Gopnik, A. 2017. The gardener and the carpenter: What the new science of child development tells us about the relationship between parents and children (first Picador edition). Picador.
• Suomala, J., & Berg, P. 2024. Brain’s Valuation Networks and Consumer Neuroscience Methods in the Fuzzy Front-End of the Innovation Process. In L. Moutinho & M. Cerf (Eds.), Biometrics and Neuroscience Research in Business and Management (pp. 207–222). De Gruyter.
• Suomala, J., & Kauttonen, J. 2022. Human’s Intuitive Mental Models as a Source of Realistic Artificial Intelligence and Engineering. Frontiers in Psychology, 13, 873289.
• Tabatabaeian, S., Ortega, A., O’bi, A., Landy, D., & Marghetis, T. 2024. Stepping back to see the connection: Movement during problem solving facilitates creative insigh. In In L. K. Samuelson, S. L. Frank, M. Toneva, A. Mackey, & E. Hazeltine (Eds.), Proceedings of the 46th Annual Conference of the Cognitive Science Society. Pp. 698-704. (pp. 698-704.). Cognitive Science Society.