Kohti älykkäämpää ja inhimillisempää tulevaisuutta – Terveisiä World AI Summitista

Teksti | Terhi Kärpänen

Lokakuussa 2025 Amsterdamissa järjestetty World AI Summit kokosi yhteen tuhansia tekoälyalan asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä pohtimaan, mihin suuntaan tekoälyn kehitys on menossa – ja ennen kaikkea, miten sitä tulisi ohjata vastuullisesti. Tapahtuman teema “Back to the Future: It’s About Time” muistutti, että tekoäly ei ole pelkkä tekninen innovaatio, vaan yhteiskunnallinen muutosvoima, jonka vaikutukset ulottuvat taloudesta etiikkaan ja inhimillisyyteen sekä uusiin rooleihin työpaikalla.

Matkalla Amsterdamissa järjestettyyn tekoälytapahtumaan.

Matkalla Amsterdamissa järjestettyyn tekoälytapahtumaan. Kuva: Outi Loikkanen.

Osallistuin tapahtumaan SaavutaÄly-hankkeen (SaavutaÄly 2025) edustajana yhdessä kollegani Outi Loikkasen kanssa. Tapahtumassa oli esillä erilaisia palveluntarjoajia, kiinnostavia puheenvuoroja sekä palveluiden testailuja tekoälyn avulla. Seuraavaksi käyn läpi keskeisiä nostoja muutamasta tapahtuman pääpuheenvuorosta.

Eettisyys, data ja vastuullisuus kehityksen ytimessä

Yksi tapahtuman pääesiintyjistä oli toimittaja ja tekoälytutkija Karen Hao (2025), joka korosti tekoälyn kehityksen huimaa vauhtia ja sen mukanaan tuomia eettisiä kysymyksiä. Datan laatu, yksityisyydensuoja ja immateriaalioikeudet nousivat hänen puheessaan toistuviksi teemoiksi.

Tekoälymallit – kuten GPT-4 ja sen seuraajat – perustuvat valtaviin tietomassoihin, mikä lisää riskiä vinoumien, yksityisen tiedon tai tekijänoikeuksin suojatun materiaalin päätymisestä järjestelmiin. Haon (2025) mukaan vastuullinen tekoäly edellyttää läpinäkyvyyttä, suostumusta ja selkeitä pelisääntöjä datan hallintaan.

Haon (2025) puheenvuorossa korostui myös tekoälyn ympäristövaikutusten kasvu. Tekoälyn kouluttaminen ja käyttö kuluttavat energiaa, vettä ja harvinaisia mineraaleja. Usein keskustelu keskittyy energiankulutukseen, mutta vähemmän näkyvä kustannus liittyy veden käyttöön datakeskusten jäähdytysjärjestelmissä. Erityisesti alueilla, joissa vesivarannot ovat jo nyt niukat, tekoälyn kasvava vesijalanjälki voi muodostua ongelmaksi. Ratkaisuksi Hao (2025) esitti pienempiä ja tehtäväkohtaisia tekoälymalleja, jotka ovat energiatehokkaampia ja helpommin hallittavia kuin massiiviset yleismallit.

Tekoäly muuttaa työn ja koulutuksen luonnetta

Teknologiayrityksen, Everworkerin Peter Guagenti (2025) esitteli puheenvuorossaan niin kutsutun “AI workforce” -ajattelun, jossa tekoälyagentit eivät korvaa ihmisiä, vaan toimivat heidän rinnallaan. Hänen mukaansa työelämä on muuttumassa hybridiksi – ihmiset ja tekoäly tekevät yhteistyötä, mikä voi merkittävästi lisätä tuottavuutta, parantaa päätöksentekoa ja vapauttaa aikaa luovaan ja strategiseen työhön.

Guagenti (2025) korosti, että onnistunut tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään teknologinen kysymys, vaan ennen kaikkea luottamuksen, koulutuksen ja muutosjohtamisen haaste. Hän painotti, että tekoälyä kannattaa lähestyä vaiheittain: aloittaa pienistä piloteista ja oppia tekemisen kautta. Samalla on huolehdittava datan laadusta ja tietoturvasta, sillä huonolaatuinen data johtaa väistämättä huonoihin tuloksiin. Guagentin (2025) mukaan on tärkeää rakentaa sellainen organisaatiokulttuuri, jossa tekoäly tukee kaikkien työntekijöiden tekemistä – ei pelkästään teknologia-asiantuntijoiden.

Guagenti (2025) totesi, että tekoälyn voi ajatella “uudeksi työntekijäksi”, joka tarvitsee ohjeita, tietopohjan ja palautetta kehittyäkseen. Tekoälylle on annettava selkeät ohjeet ja tehtävänkuvaukset, niin sanotut promptit, jotta se ymmärtää, mitä siltä odotetaan. Lisäksi sen tuottamat vastaukset tulee perustaa luotettavaan ja hyvin määriteltyyn tietopohjaan. (Guagenti, 2025.) Jos nämä asiat ovat kunnossa, tekoälystä tulee aidosti osa työyhteisöä – ei irrallinen työkalu, vaan kumppani, joka oppii ja kasvaa ihmisten rinnalla.

Palveluyritys EY:n Joe Depa (2025) painotti, että tekoälyn todellinen arvo mitataan siinä, miten sitä käytetään hyvään. Tekoälyllä on jo nyt merkittävä rooli terveydenhuollossa: robottiavusteiset leikkaukset, virtuaalisairaalat ja hallinnollisten prosessien automatisointi parantavat hoidon laatua ja saatavuutta. Depan (2025) mukaan tekoäly mahdollistaa elämää muuttavia innovaatioita – se voi auttaa lisäämään ruoan tuotantoa, vähentämään saastumista ja kehittämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Depa (2025) muistutti, että arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä jopa puolet kaikesta datasta on synteettistä, eli tekoälyn itsensä tuottamaa. Tämä kehitys voi helpottaa datan saatavuutta, mutta nostaa esiin uusia kysymyksiä luotettavuudesta, läpinäkyvyydestä ja eettisyydestä. Lopuksi Depa (2025) viittasi, että koulutuksen saralla tekoäly on jo osoittanut mullistavaa potentiaalia.  Depa viittasi Harvardin yliopiston tekemään tutkimukseen, jossa opiskelijat oppivat jopa kaksinkertaisesti enemmän tekoälyavusteisen opetuksen avulla verrattuna perinteisiin luentoihin (Kestin et al. 2025).

Tekoälykokeiluja, oppeja ja oivalluksia

World Summit AI 2025 -tapahtuman pääpuheenvuoroissa nousi voimakkaasti esille se, että tekoäly on ihmisen työkalu – ja sen tulevaisuus riippuu meistä. Teknologian kehitys on väistämätöntä, mutta sen vaikutuksia yhteiskuntaan, ympäristöön ja yksilöihin voidaan ohjata vastuullisesti.

World Summit AI tarjosi paitsi inspiroivia puheenvuoroja myös runsaasti käytännön kokemuksia. Pääsimme testaamaan erilaisia tekoälysovelluksia ja keskustelemaan alan asiantuntijoiden kanssa tekoälyn mahdollisuuksista erityisesti järjestökentän ja kolmannen sektorin toiminnassa. Keskusteluissa esiin nousi mm. työn tehostamiseen liittyvät tehostamistoimenpiteet tekoälyn avulla ja suuren tietomassan käsittely. Varsinkin tiedolla johtamiseen liittyen tapahtumasta sai hyviä nostoja, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti, ja miten tiedon käsittely tulevaisuudessa muuttuu. Näitä benchmarkkeja voimme hyödyntää useassa hankkeessa ja myös opetuksessa.

Kokeiluja tekoälyn avulla,

Kokeiluja tekoälyn avulla. Kuva: Terhi Kärpänen.

SaavutaÄly-hankkeessa (SaavutaÄly 2025) autamme yhdistyksiä ottamaan tekoälyn osaksi arkea – esimerkiksi viestinnässä, saavutettavuuden parantamisessa ja prosessien sujuvoittamisessa. Tapahtuma tarjosi hankkeelle arvokkaita oivalluksia, uusia kontakteja sekä runsaasti ideoita tulevien koulutusten, tietoiskujen ja työpajojen kehittämiseen.

Artikkelissa on käytetty tekoälyä kieliasun parantamisessa.

hankkeen rahoittajan logo.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251103104896

Jaa sivu