Tammikuussa 2025 on käynnistynyt Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama JOUSI-hanke. Hankkeen tavoitteena on muotoilla rakenteellinen malli, jolla voidaan sujuvoittaa ja lyhentää terveysalan koulutuspolkuja. Tässä tekstissä kerromme hankkeen ensimmäisestä avoimesta webinaarista ja sen herättämästä keskustelusta.
Kuva: JOUSI –hankkeen ihmisiä kickoffissa Laurean kampuksella. Kuvaaja: Ilpo Vuorivirta.
Sosiaali- ja terveysalan koulutusjärjestelmään tarvitaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä, jotta tulevaisuudessa voidaan yhä vahvemmin tukea elinikäistä oppimista. Tänä päivänä koulutuspolku lähihoitajasta terveystieteiden tohtoriksi on mahdollinen; aina voi opiskella eteenpäin. JOUSI-hankkeen tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveysalan korkeakoulujärjestelmää lisäämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetusyhteistyötä sekä kehittää yhteistä digitaalista ja laadukasta opintotarjontaa. Näin koulutusjärjestelmä mahdollistaa paremmin aiemmin hankitun osaamisen ja kokemuksen kumuloitumisen sekä tukee opiskelijaa hallitummissa siirtymisissä eri korkeakoulujen välillä. (Laurea 2025.)
Avoimen webinaarin antia
JOUSI-hankkeen toimesta järjestettiin maaliskuussa 2025ensimmäinen avoin webinaari, joka kokosi kuulolle 43 kiinnostunutta kuulijaa ja keskustelijaa. Webinaarin alussa Laurean korkeakouluyksikön johtaja Salla Seppänen toivotti kuulijat tervetulleeksi ja taustoitti hanketta. JOUSI-hanke pohjautuu Valtioneuvoston (2023) SOTEKO-hankkeen loppuraportin havaintoihin esimerkiksi pitkistä koulutuspoluista ja korkeakoulujen ristiin opiskelun lisäämisen tarpeesta (Valtioneuvosto 2023). Seppänen korosti myös, että tarkoitus on hankkeen kautta laajemmin tehdä yhdessä uutta, vaikka konsortiossa onkin mukana vain kuusi terveysalan korkeakoulua.
Turun yliopiston professori Mari Kangasniemi jatkoi webinaaria kertomalla hankkeen tarpeesta myös tämän vuoden aikana tapahtuvan koulutusvastuiden muutosten myötä. Elokuussa 2025 yliopistoista poistuu terveystieteiden kandidaatin tutkinto, niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla on jo aikaisempi terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kangasniemi taustoitti, että tätä tematiikkaa on aika ajoin nostettu keskusteluun viimeisten parinkymmenen vuoden aikana; päällekkäisyyksiä tulisi karsia. Samalla työelämän- ja koulutuspolitiikan muutokset, kuten aikuiskoulutustuen loppuminen, haastaa koulutusjärjestelmää sujuvoittamaan oppimispolkuja. Kangasniemi korosti, ettei hankkeessa olla luomassa jotain täysin uutta, vaan ennemminkin kokoamassa tietoja, joiden pohjalta voidaan ehdottaa rakenteellista mallia sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen käyttöön.
Webinaarin lopussa kommentointi- ja kysymyspuheenvuoroja tuli laajasti eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajilta eri puolelta Suomea. Näissä puheenvuoroissa nousi yksimielisesti esille hankkeen tarpeellisuus ja ajankohtaisuus. Keskustelussa nostettiin laajasti esille korkeakoulujen yhteistyön merkitys opetuksen tasalaatuisuuden lisäämisessä sekä osaamisen jakamisessa. Yhteistyön nähtiin lisäävän jaettua näkemystä eri osapuolten välillä.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Hankkeen viisi eri työpakettia ovat päässeet hyvin työskentelyssä käyntiin ja esimerkiksi opetussuunnitelmien sisältöjen analyysi on jo hyvässä vauhdissa. Kaikkien terveysalan koulutusta järjestävien korkeakoulujen edustajat on kutsuttu kansalliseen paneeliin, joka kokoontuu tämän vuoden aikana kolmesti webinaariin yhteiskehittämään joustavia koulutuspolkuja.
Mikä hanke?
JOUSI: Terveysalalle rakenteellinen malli lyhentämään koulutuspolkuja ja sujuvoittamaan siirtymiä korkeakoulujen välillä -hankkeen rahoittaja on Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Konsortiossa ovat mukana Laurea, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Turku AMK, SAMK ja OAMK. Hanke pyrkii olemaan dialogissa myös kaikkien terveysalan korkeakoulujen kanssa.
Lähteet
