Työhyvinvoinnilla on tärkeä merkitys osana yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimiessa yrittäjänä sen osuus korostuu, sillä yrittäjänä toimiminen kuvataan usein elämäntapana. Millaisia ratkaisuja voisi tehdä työssä ja arjessa kohti terveempää ja paremmin voivaa huomista?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeä osa työssä jaksamista.  Tätä merkityksellistä asiaa pohdittiin Laurean koordinoimassa Voi hyvin –hankkeessa (2018 – 2019), jonka kohderyhmänä olivat yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät. Hankkeen tavoitteena oli tukea heitä hyvinvoinnin edistämisessä niin, että se olisi luonnollinen osa myös heidän arkeaan. Yrittäjät saivat hankkeessa sekä yksilöllistä ohjausta ja tukea, että vertaistukea muilta yrittäjiltä. Hankkeeseen sisältyi viisi Camp-kokonaisuutta, jotka tukivat yrittäjän arkea ja hyvinvointia eri näkökulmista, sekä yrittäjän oman hyvinvoinnin, että yrityksen toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Yrittäjän työhyvinvointi nähtiin osana yrittäjän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Keskeistä hankkeen toiminnassa oli yrittäjän omista voimavaroista lähtevä hyvinvoinnin edistäminen. (Voi hyvin!.)

Tässä artikkelissa kuvataan yrittäjien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevan HealthCampin toteutusta hankkeessa. Kahden vuoden aikana HealthCamp-osuudessa toteutettiin yksilöllisiä hyvinvoinnin ohjaustilanteita yrittäjien tarpeesta, erilaisia ryhmäohjaustilanteita ja tapahtumia yrittäjille sekä tuotettiin ohjausvideoita hankkeen aikana tuotetulle verkkosivulle (www.yrityshyva10.fi ) hyvinvoinnin haasteisiin vastaamiseksi hankkeen jälkeisenä aikana.

Toiminnan lähtökohtana olivat yrittäjän minäpystyyvyyden tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resilienssin vahvistuminen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Yrittäjän yksilöllisistä tarpeista ja tilanteista lähtevässä toiminnassa käytettiin motivoivan ohjauksen menetelmiä. HealthCampin aiheina olivat muun muassa liikunta, terveellinen ruoka, nukkuminen, arjen ja vapaa-ajan hallinta sekä rentoutuminen.

Hankkeeseen osallistui kahden vuoden aikana yhteensä 34 yrittäjää, joista HealthCamp-toteutukseen osallistui 18 yrittäjää. Oma terveys osana kokonaisvaltaista hyvinvointia koettiin olevan tärkeä osa työssä jaksamista ja hyvää oloa. Hyvin nopeasti yrittäjät huomasivatkin, että samat haasteet nousivat useiden yrittäjien mainitsemina esille, esimerkiksi miten lisätä liikuntaa kaikessa kiireessä, miten syödä terveellisesti työpäivän aikana tai miten tauottaa työtä hyvinvointia edistäen.

Minä terveenä ja hyvinvoivana yrittäjänä

Minäpystyvyys ja resilienssi

Minäpystyvyys on yksilön luottamusta siihen, että hän onnistuu toimimaan ja selviytymään haasteista eri tilanteissa. Pystyvyyden uskomus vaikuttaa siihen, miten yksilö tuntee, ajattelee, motivoituu ja toimii. (Bandura 1995.) Minäpystyvyys on myös keskeisessä roolissa terveyskäyttäytymisessä vaikuttaen siihen joko suorasti tai vaikuttamalla muihin tekijöihin, kuten terveyskäyttäytymisen tavoitteisiin ja vahvistamalla käyttäytymiseen sitoutumista (Bandora 2004).

Harland ym. (2003) ovat todenneet Holahaniin ym. (2003) viitaten, että resilienssi kuvaa yksilön taitoa sopeutua stressaaviin tilanteisiin. He lisäävät Greeneen ja Conradiin (2002) viitaten sen kuvaavan yksilön toimintaa selviytyä muutoksissa, vastoinkäymisistä ja riskeistä.  Resilienssi on osa työntekijän voimavaroja, joiden avulla työntekijä selviää työn vaatimuksista. Sen avulla on hyvä muuttaa omaa suhtautumista kiireeseen ja muuttaa oman työn organisoinnin tapoja. (Saari 2016.)

HealthCampissa minäpystyvyyttä ja resilienssiä tarkasteltiin kolmen teeman kautta. Yhtenä teemana oli yrittäjän oma kokemus omasta terveydestään ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan (fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä omakohtaisena arviona ja pohdintana, mitä hyvä elämä on).  Toisena teemana oli työhyvinvointi ja työympäristö kuormittavuustekijöineen ja työolosuhteineen (kuten ergonomia ja ajanhallinta). Kolmantena teemana oli muutokseen tukeminen kohti yrittäjän omaa hyvää oloa arvoineen, ja uusine tapoineen sekä niihin liittyvine tunteiden käsittelyineen.

Yksilöllinen ohjaus yrittäjän hyvinvoinnin edistämisen välineenä

Sopivan ohjausmenetelmän valinta elintapamuutokseen ei ole itsestään selvää (Kääriäinen 2007). Ohjauksen vaikuttavuutta on tutkittu paljon muun muassa ylipainoisten henkilöiden ja erilaisia kroonisia sairauksia sairastavien asiakkaiden kohdalla. Tuloksissa on havaittavissa yksilölliset erot yksilöllisen ohjauksen ja ryhmäohjauksen näkökulmista. Tästä syystä on merkityksellistä kuulla ohjattavaa ja hänen toiveitaan ohjauksen muodosta.

HealthCampin toteutuksessa pyrittiin huomioimaan yrittäjien alkuhaastatteluissa ilmoittamat toiveet ohjaustavasta. Yrittäjien yksilöllisessä ohjauksessa noudatettiin pääasiassa motivoivan haastattelun periaatteita ja ryhmissä korostui vertaistuki arjen haasteissa.

Motivoivan haastattelun menetelmää käytetään terveydenhuollossa ohjatessa asiakkaita ja potilaita sekä löytämään että vahvistamaan motivaatiota liittyen oman terveyden edistämiseen. Oman terveyden edistäminen ja ylläpitäminen voi olla haasteellista eri tekijöistä johtuen, esimerkiksi työn luonteesta. Vuorovaikutuksella ja kommunikoinnilla voidaan edistää tai estää yksilön motivoitumista oman terveyden hoitamiseen. Motivoivassa haastattelussa on kyse juuri tavasta kommunikoida. (Motivoiva haastattelu 2014.)

Motivoivan haastattelun keskeisiä periaatteita on neljä.

1. Empaattisuus: Ohjattavalle on merkityksellistä kokemus siitä, että häneen suhtaudutaan empaattisesti ja häntä kuunnellaan aidosti. Aktiivisen kuuntelun hallitseminen on tärkeä osa motivoivan haastattelun onnistumista.
2. Omien voimavarojen löytäminen: Keskustelussa pyritään siihen, että ohjattava löytää omat vahvuutensa. Vahvuuksien löytämisen kautta itseluottamus kasvaa.
3. Ristiriita toivotun tilanteen ja nykyhetken välillä: Tärkeä asia on onnistua osoittamaan ohjattavalle ristiriita nykyisen tilanteen ja toivotun tilanteen välillä. Tässä on oleellista se, että ohjattava itse havaitsee ristiriidan.
4. Väittelyn välttäminen: Motivoivassa haastattelussa vältetään väittelyä. Mikäli ristiriitatilanteita syntyy, ohjaajan on hyvä tunnistaa, että ohjattavalla voi olla lähtökohtaisesti eri käsitys asiasta. Tällaisessa tilanteessa myötäillään vastarintaa eikä lähdetä tuomitsemaan ohjattavaa hänen kannastaan. Aiheeseen palataan kuitenkin myöhemmin uudesta näkökulmasta. (Motivoiva haastattelu 2014; Rollnick & Allison 2004.)

HealthCamp-toteutus hankkeessa

Hankkeessa mukana olleet yrittäjät saivat tukea ja ohjausta hankkeessa hanketoimijoina mukana olleiden lehtoreiden lisäksi Laurean sairaanhoitajaopiskelijoilta ja ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoilta sekä Kisakallion liikuntaneuvojaopiskelijoilta. Motivoivan haastattelun menetelmä oli sidottu HeathCampin toteutukseen, koska tässä campissa pyrittiin auttamaan yrittäjiä löytämään itse omasta arjestaan toimintatapoja, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan ja terveyttään (kuvio 1).

Yrittäjän terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen suunniteltiin ja toteutettiin siksi yrittäjän tarpeista lähtien. Yrittäjällä oli mahdollisuus valita vuoden kestoiset yksilöohjausta sisältävät tapaamiset tai sitten ryhmätapaamiset omien tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi hänen oli mahdollista osallistua vain yksittäiseen tapahtumaan esimerkiksi oman kunnon testaamiseksi tai ravitsemustietämyksen lisäämiseksi. Pidempikestoisissa toteutuksissa pyrittiin seuraamaan asetettujen välitavoitteiden kautta muutosta. Lyhyempikestoiset tapahtumat olivat sekä tietoiskumaisia (ravintoillat) että terveysmuutoksia seuraavia tapahtumia (kuntopäivät). Kuntopäivissä oli mukana kuntomittausten lisäksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä mittauksia, testejä ja ratkaisuja eri tavoin tuotettuna, kuten sokerinäyttely ja pakohuone unesta.

Lopuksi

Kahden vuoden aikana HealthCampissä on ollut mukana 18 yrittäjää. Yrittäjien tapaamiset aloitettiin yksilöllisesti kartoittamalla heidän toiveensa sekä ohjauksen ja tuen tarpeensa. Lähtötilanteen mukaisesti heille etsittiin tutkittuun tietoon perustuen mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja helpottamaan omaa päätöksentekoa. Motivoiva haastattelu integroitui hyvin läpi campin eri vaiheiden, yksilöllisestä ohjauksesta omaa tilannetta herätteleviin videoihin. Mukana olleet yrittäjät saivat tarvitsemaansa ohjausta ja tukea kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.  Osa yrittäjistä oli mukana koko hankkeen ajan ja osa osallistui vain osaan campia. Lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä, sillä HealthCampin eteneminen loogisena jatkumona onnistui hyvin yhteistyössä yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa.

Lähteet:

• Bandura, A.1995. Self-efficacy in Changing Societies. Cambridge University Press, United Kingdom.
• Bandura, A. 2004. Health Promotion by Social Cognitive Means .Health Education & Behavior, 31 (2), 143-164.
• Greene, R. & Conrad, N. 2002. Basic Assumptions and Terms. In Greene, R. (toim.) Resiliency: An integrated approach to practice, policy and research: National Association of Social Works Press, Washington.
• Harland, Lynn & Harrison, Wayne & Jones, James R. & Reiter-Palmon, Roni (2005). Leadership Behaviors and Subordinate resilience. Journal of Leadership and Organizational Studies 11 (2), 2-14.
• Holahan, c., Moos. R. & Schaefer, J. 1996. Coping, stress resistance and growth: Conceptualizing adaptive functioning. Teoksessa Zedner, M. & Endler, N. (toim.) Handbook of Coping: Theory, Research, Applications, NY Wiley, New York, 24-43.
• Honkanen, M. 2019. Yksinyrittäjien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin interventio coaching-menetelmällä. Laurea-ammattikorkeakoulu, Sosiaalinen kuntoutuksen ja terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen, YAMK Opinnäytetyö. Viitattu 3.12.2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/163501
• Kääriäinen M. 2007. Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensis, D Medica 937. Väitöskirja. Oulu University Press, Oulu.
• Motivoiva haastattelu. 2014. Käypähoitosuositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 3.12.2019. https://www.kaypahoito.fi/nix02109
• Rollnick, S. & Allison, J. 2004. Motivational Interviewing. Teoksessa: Heather, N. & Stockwell, T. 2004. The essential handbook of treatment and prevention of alcohol problems. John Wiley & Sos. Ltd; England.
• Saari, T. 2016. Resilienssi työntekijän voimavarana asiantuntijatyön aikapaineiden hallinnassa. Hallinnon tutkimus 3/2016. 232-243.
• Voi Hyvin! Voi hyvin –hankkeen sivut. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.laurea.fi/hankkeet/v/voi-hyvin/