Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö-hankkeen työssä on yhtenä merkityksellisenä hanketyönä vertaisarvioitu joukko toimivia innovaatioita edistäviä keskittymiä, alliansseja, yliopistojen ja korkeakoulujen yhteydessä toimivia innovaatioekosysteemejä. Vertaisarviointi on ollut hanketyön kannalta tärkeää, jotta saatiin yleiskäsitys siitä, minkälaisia innovaatiokeskittymiä toimii ja minkälaisin toimintaperiaattein.
Vaikka yleensä innovaatiokeskittymien tarkoituksena on tukea yritysten innovaatioiden edistämistä kaupallisiksi tuotteiksi, hankkeessa haastateltujen mahdollisten käyttäjien mukaan yhdeksi tärkeäksi ja olennaiseksi innovaatiotoimintaa edistävän vantaalaisen keskuksen tehtäväksi nousee innovaatiotoiminnan edistämisessä verkostoitumisten mahdollisuus luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä sellaisessa tilassa, joka on ympäristöltään vetovoimainen. Tila saisi olla digitaalinen ja fyysinen – siis mielellään hybridiratkaisu. (Kärpänen 2025)
Vertaisarviointeja tehdessä on käynyt selväksi, ettei vantaalaisen innovaatiokeskittymän ole syytä lähteä kopioimaan pk-seudulla jo pidempään toimineita, vaan joko liityttävä yhteen jo toimivan keskittymän kanssa tai löydettävä vantaalainen tulokulma innovaatioiden edistämiseksi alueen toimijoiden tuote- tai palvelukehitystyössä. Haastatelluista ja työpajoihin osallistuneista yritysedustajista enemmistö suhtautui positiivisesti oppilaitosyhteistyöhön, esimerkiksi projektitöiden ja opinnäytetöiden tekemisessä, mutta myös yrityksen prosessien kehittämisessä tai tuotekehitystyön apuna. Yritysedustajien kanssa keskusteltaessa kävi ilmi, että etenkin pienemmissä yrityksissä ei tunnisteta mahdollisuuksia oppilaitosyhteistyöstä.
Kuva 1: liitteenä Vantaan innovaatiokiihdyttämö (kuva: Terhi Kärpänen)
Innovaatiot nousuun oppilaitosyhteistyöllä?
Korkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja yritysten toimiva yhteistyö parhaimmillaan edistää yrityksen tuotekehitystyötä ja antaa opiskelijoille opinnäytetyömahdollisuuksia, jotka onnistuessaan saattavat johtaa tiiviimpään oppilaitosyhteistyöhön ja rekrytointeihin yrityksissä. Kun innovaatiokeskittymällä on vahvat toimijat, yrityksen tuotekehitystyö löytää rahoituslähteitä, se saa tarvittaessa kokeilualustan, kehittyy verkoston ja opiskelijayhteistyön avulla ja onnistuu tuotteen kaupallistamisessa. (Kalmi 2020)
Hankkeessa kesän 2026 alussa esiteltävistä kolmesta vantaalaisen innovaatiokiihdyttämön toimintamalliehdotuksesta yksi keskittyy todennäköisesti oppilaitosvetoiseen malliin, jossa jo vantaalaisista kouluikäisistä opiskelijoihin annettaisiin mahdollisuus alueelliseen erikoistumiseen tiiviillä eri oppilaitosten ja yritysten välisellä kytkennällä.
Tapaamiset kasvokkain innostavat
Usein toimivimmat innovaatiokeskittymät rakentuvat selkeän aiheen ympärille ja ne tarjoavat riittävästi monipuolista asiantuntemusta verkossa, mutta ehdottomasti myös kasvokkain. Toimivuus syntyy, kun keskittymien käyttäjissä on yritysedustajia eri yritysten kehitysvaiheista ja keskittymät tarjoavat tuoretta tutkimustietoa, rahoittajayhteyksiä eri tarpeisiin ja monipuolisesti palveluntarjoajia eri aloilta. Digitaaliset ja virtuaaliset yhteistyöalustat mahdollistavat laajan ja monipuolisen asiantuntemuksen hyödyntämisen, mutta tutkimukset ja käytännön mallit korostavat edelleen kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitystä erityisesti hiljaisen tiedon siirtymisessä, luottamuksen rakentumisessa ja uusien ideoiden synnyssä. (Roman 2022, Toivikko, Blomqvist, Vartiainen, & Salo 2023; Jin, Cui, Zhu & Xu 2024.)
Kuva: thisisengineering / Pexels
Voisiko Vantaalla toimia erilaisia käyttäjiä palveleva innovaatiotoimintaa edistävä keskittymä? Sitä Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö-hankkeessa on selvitetty työpajatoiminnan ja benchmarkauksen lisäksi haastattelemalla lähes 50 alueella julkista ja yksityistä toimijaa. Haastateltavat toivoivat ratkaisuja tiedonhankintaan, verkostoitumiseen ja asiantuntija-apuun varsinkin rahoituksessa ja kansainvälistymisessä. Nämä kolme teemaa nousivat esiin myös hankkeen syksyn 2025 työpajoista syntyneissä asiakaspoluissa ja toimintamalliehdotelmissa.
Monille pk-yrityksille kotimaiset ja kansainväliset rahoituslähteet ovat tuntemattomia ja hakuprosessi vaikea toteuttaa yrityksen arjessa. Immateriallioikeuksien (esimerkiksi patentti, tavaramerkit, tekijänoikeudet) turvaaminen ajoissa on oleellista kaupallistettavien innovaatioiden osalta ja tässä asiantuntijapalveluja laaja-alaisesti tarjoavan innovaatioita edistävän keskittymän merkitys on iso. Nimenomaan matala kynnys ottaa yhteyttä keskittymän tarjoamaan asiantuntijapalveluun avun saamiseksi on toivottua. Keskittymän järjestämät yhteiset tapahtumat, työskentely- ja laboratoriotilat ja hyvä kahvitarjoilu ovat keskeisiä innovaatiokeskittymiin juurtumisessa ja vetovoimaisuudessa. Innovaatioita edistävien keskittymien toivotaan olevan luontevasti globaaleja. Verkostoituminen kansainvälisten partnereiden, osaajien ja tiimien kanssa toivotaan onnistuvan keskittymän avulla. (Salminen, Halme, Uitto, Koskela & del Valle-Ortiz 2025)
Vertaiskohteissa vankka alueellinen taloustuki
Hankkeessa vertaisarvioitiin vuoden 2025 aikana yhteensä 12 kotimaista ja kansainvälistä innovaatio- ja ekosysteemikeskittymää vierailemalla niissä tai etähaastattelemalla niitä, mutta myös tekemällä työpöytätyöskentelyä. Benchmarkkohteet valikoituivat, koska ne edustavat erilaisia tapoja organisoida innovaatiotoimintaa: kaupunkivetoisia, korkeakoulukytkentäisiä ja yrityslähtöisiä malleja. Tehtyjen vertaisarviointien erottautujiksi hanketiimiläiset valikoivat korkeakoulukytkentäisistä kiihdyttämöistä Jyväskylässä toimivan Yritystehtaan, NOVA yliopiston Lissabonissa, Lappeenrannan Business Millin, Espoon Otaniemessä toimivan Aalto Startup Centerin, hybridimallilla toimivan TH Kölnin alaisen Innovation Hubin ja kaupunkivetoisen Oulun innovaatioallianssin (OIA). Kaikissa valikoiduissa malleissa on julkinen taloudellinen tuki. Hybridimallisessa saksalaisen Innovation Hubin toiminta rahoitetaan hankerahoituksen lisäksi osin jäsenmaksuin ja erilaisista palveluista keskittymät velottavat eri suuruisia maksuja. Erottautujat edistävät voimakkaasti alueidensa yritysten kehittämistyötä. Aalto Startup Centerin toiminta on osin valtakunnallista ja kansainvälisyyteen tähtäävää. Yhteistä on myös tiivis alueiden korkeakoulujen, yritysten ja kunnallisten toimijoiden yhteistyö ja taloudellinen panostus innovaatioiden edistämiseksi alueellisten keskittymien kautta.
Työ hankkeessa on loppusuoralla ja kolmen toimintamalliehdotuksen luominen käynnissä. Syksyn työpajatyöskentelyn tuloksina luodut asiakaspolut ja toimintamallihahmotelmat yhdessä tehtyjen haastattelujen ja vertaisarvioitujen innovaatioita edistävien keskittymien kanssa antavat hyvän pohjan toimintamallien luomiseen. Laurean hanketiimi luovuttaa toimintamalliehdotukset Business Vantaalle kesäkuussa 2026.
Lisää hankkeesta: Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö – Laurea-ammattikorkeakoulu
Lähteet
- Kalmi, R. 2020. Vox Cordis 2 / 2020. Yhteen puhaltajat – yliopistojen yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa luo elinvoimaa, hyvinvointia ja innovaatioita | Vaasan yliopisto. Viitattu 23.1.2026
- Kärpänen, T. 2025. Yhdessä kohti vaikuttavampaa innovaatiotoimintaa – Haastattelut ohjaamassa Vantaan innovaatiokiihdyttämön kehitystä | Laurea Journal Viitattu 20.1.2026
- Jin, Z., Cui, Z., Zhu, S. & Xu, L. 2024.Face-to-face contact and university–industry collaboration. The Annals of Regional Science, 72, 1255–1276. https://doi.org/10.1007/s00168-023-01242-1. Viitattu 27.1.2026
- Roman, M. 2022. Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen? – Tikissä. Tikissä, Metropolian blogit.Viitattu 27.1.2026
- Salminen, V., Halme, K., Uitto, H., Koskela, H. & del Valle-Ortiz, J. 2025. Työ- ja elinkeinoministeriö. Innovaatioista kasvuun : Selvitys pk-yritysten innovaatiopotentiaalista Viitattu 23.1.2026
- Toivikko, T., Blomqvist, K., Vartiainen, M. & Salo, N. 2023. Rajoja ylittävä virtuaalinen verkostoyhteistyö. Teoksessa A. Mäkikangas & P. Pyöriä (toim.), Koronapandemia, työ ja yhteiskunta. Gaudeamus. Cross-border virtual network collaboration – Aalto University’s research portal. Viitattu 26.1.2026