Äkkijyrkkä ilmastonmuutos ei odota, eikä ilmastopolitiikkaa voida lykätä enempää. Ympäristökriisin kurittama maapallo tarvitsee uudenlaista vihreää elpymistä ja digivihreää työtä. Myös Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian yhteisessä VIHTA-hankkeessa tavoitteena on edistää digitaalista ja vihreää työtä pääkaupunkiseudulla. Tässä artikkelissa kuvataan VIHTA-hankkeen taustoja.
Ilmastonmuutoksen kurittama maailma
Kuva: Pixabay / Geralt
Kuivuutta. Sietämättömän kuumia lämpötiloja. Tulvia. Myrskyjä. Menetettyjä satoja. Nälkää. Ilmasto- ja ympäristökriisi on globaalisti läsnä miljoonien ihmisten arjessa konkreettisemmin kuin koskaan, eikä ilmastopolitiikan lykkääminen ole enää vaihtoehto. Ilmastonmuutos kurittaa voimakkaasti maailman taloutta ja työllisyyttä mutta ratkaisuja on myös tarjolla: talouden viherryttämisellä voidaan luoda korkealuokkaisia vihreitä työpaikkoja, joilla on mahdollista hidastaa ilmastonmuutosta, edistää uusien innovaatioiden luomista ja samalla torjua työttömyyttä. Vihreää työ ei ole utopiaa tai toiveajattelua vaan aito mahdollisuus myös EU-maille nousta maailman eturivin toimijoiksi resilientimmän ja reilumman maailman luomisessa.
Mitä ovat vihreä työ ja vihreät työpaikat?
Mitä sitten ovat vihreä työ ja vihreät työpaikat? Euroopan parlamentin Vihreiden Vihreät työpaikat -julkaisun mukaan sellaisiksi katsotaan kaikki ammattityö, joka edistää ympäristönsuojelua ja samalla torjuu ilmastonmuutosta eli näissä töissä toiminnan keskiössä on esimerkiksi energian ja raaka-aineiden säästäminen, jätteiden vähentäminen, uusiutuvan energiankäytön edistäminen, ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, kestävän taloudellisen toiminnan, kulutuksen ja tuotannon kehittäminen tai jo olemassa olevien työpaikkojen viherryttäminen. Vihreä työ kuuluu kaikkeen ihmisen toimintaan, yhtä lailla niin alkutuotantoon, teollisuuteen, rakennusalalle, myyntiin, palvelualoille, liikenteeseen, koulutukseen kuin matkailuun.
Koska yritysten materiaali- ja energiakustannukset ovat usein korkeampia kuin työvoimakustannukset, säästettäessä energiaa ja materiaalien kulutusta sekä käytettäessä resursseja tehokkaammin voidaan alentaa tuotantokustannuksia – näin vihreä työ voi pelastaa monia yrityksiä sekä samalla taata työntekijöille ihmisarvoisen työn tarjoamalla muun muassa riittävän korvauksen työstä, sosiaaliturvan ja terveelliset työolot.
Digivihreä siirtymä
Vihreä siirtymä ja digitaalinen siirtymä kulkevat käsi kädessä, ja voidaankin puhua digitaalisesta vihreästä siirtymästä, digitaalisesta ja vihreästä kaksoissiirtymästä tai digivihreästä kaksoissiirtymästä (twin transition). EU on nimennyt tämän vuosikymmenen digitaaliseksi vuosikymmeneksi, mikä tuo lisäpainoarvoa digitalisaation merkitykselle myös vihreän siirtymän ja vihreän työn osalta. EU-mailta tämä edellyttää investointeja niin digitalisaatioon kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävään kehitykseen. Omassa lausunnossaan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden osalta Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra korostaa muun muassa ennakointi- ja tulevaisuusajattelun, poikkileikkaavien teemojen (kuten digitaalisen vihreän siirtymän, vastuullisuuden ja digitaalisen itsemääräämisoikeuden) ja datapolitiikan merkitystä.
Vihreä siirtymä mahdollistaa uuden teknologian, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta ja luo samalla kestävämpää kasvua, energiansäästöä, ympäristön tilan kohenemista sekä uusia työpaikkoja rakennemuutoksen myötä katoavien tilalle. Uudenlaiselle osaamiselle, vientiteollisuudelle, koulutukselle ja tutkimukselle on globaalia kysyntää, ja tämä koskee myös Suomea.
Suomen kestävän kasvun ohjelma
Kuva: Valtiovarainministeriö
Valtioneuvosto julkaisi vuonna 2020 Suomen kestävän kasvun ohjelman, elpymis- ja palautumissuunnitelman, jonka mukaan vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja auttaa rakentamaan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Tällä ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Valtiovarainministeriön mukaan kestävän kasvun ohjelmalla tavoitellaan sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan paitsi vähentää päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa, myös ehkäistä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2030 mennessä sekä kammeta Suomi hiilineutraaliksi maaksi viimeistään vuonna 2035. Pyrkimyksenä on Suomen johtoasema maailmalla vety- ja kiertotalouden osalta samoin kuin erilaisissa päästöttömissä energia-, ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Ohjelmalla vauhditetaan Suomen kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nousua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita eli TKI-kyvykkyyttä.
Erilaisilla vihreän siirtymän hankkeilla kestävän kasvun ohjelma edistää energiatehokkuutta, fossiilitonta liikennettä ja lämmitysjärjestelmiä sekä tukee vihreän siirtymän investointeja ja teollisuuden vähähiilitiekarttoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisia hankkeita, joilla pyritään lisäämään esimerkiksi puhdasta energiantuotantoa, erilaisia vähäpäästöisiä innovaatioita, uusien teknologien hyödyntämistä, liikenteen sähköistämistä ja erilaisia luontopohjaisia ratkaisuja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi.
Suomen kestävän kasvun päivittyvä ohjelma (Valtiovarainministeriö. Suomen kestävän kasvun ohjelma. Elpymis- ja palautumissuunnitelma – tiivistelmä / 19.5.2021) muodostuu neljästä pilarista, jotka ovat seuraavat:
Suomen kestävän kasvun päivittyvä ohjelma, pilarit (Valtiovarainministeriö)
VIHTA ja digitaaliset ratkaisut vihreään työhön
VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön -hanke pyrkii myös osaltaan edistämään näitä Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita. VIHTA vahvistaa Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysneuvojien sekä korkeakoulujen yrittäjyyden henkilöstön vihreän ja digitaalisen työn osaamista. Hankkeessa tavoitellaan digitaalisen ja vihreän työn osaamisen edistämistä innovoinnin, fasilitoinnin, palvelumuotoilun, ennakoinnin sekä neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Hanketta toteutetaan digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen, ja hankkeen konkreettisena lopputuloksena on avoin digitaalinen oppimisalusta.
Hanke toteutetaan Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean yhteistyönä vuosina 2022-2023, käytännön työpajojen ja innovointiprosessien alkaessa syksyllä 2022. Partnereina hankkeessa toimivat Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut, Helsingin kaupungin elinkeino-osaston Innovaatiot ja uudet kokeilut -yksikkö sekä NewCo Helsinki. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, ja hanke toteutetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Hankkeen käytännön etenemisestä voi lukea lisää Laurea Journalissa.
Lähteitä ja lisätietoa:
