Nykyisessä maailmantilanteessa innovaatiot ovat yhä tarpeellisempia. Energiakriisi, inflaatio ja nousevat korot vaikeuttavat ja muokkaavat niin yritysten kuin kuluttajienkin toimintaa, isommista muutosvoimista kuten ilmastonmuutoksesta puhumattakaan. Näistä selviäminen ja niiden torjunta vaativat eri toimijoilta uusia toimintatapoja ja ideoita, jotka parhaimmillaan kehittyvät uutta liiketoimintaa luoviksi ja resursseja säästäviksi innovaatioksi. VIHTA-hanke lähestyi ajankohtaista aihetta kouluttamalla Helsingin kaupungin yritysvalmentajia vihreän innovaatiotoiminnan valmentamiseen. Koulutus yhdisti kestävän kehityksen ja tuotekehitysprosessin teemoja ja osoittautui hyväksi tavaksi integroida hanketyötä opintojaksolle.

Vihreän innovaatiovalmentajan koulutus

3AMK-yhteistyönä (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut) toteutettavan VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön -hankkeen tavoitteena on tukea yritysten vihreää ja digitaalista siirtymää sekä työllisyyden edistämistä lisäämällä Helsingin kaupungin yrittäjyys- ja työllisyystoimijoiden osaamista liittyen vihreän siirtymän ja digitalisaation vaikutuksiin, erityisesti työn näkökulmasta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Osana hanketta järjestettiin syksyllä 2022 Vihreän innovaatiovalmentajan koulutus, jossa Helsingin kaupungin yritysvalmentajat pääsivät valmentamaan innovaatioprojektiopintojaksolle osallistuvia monialaisia opiskelijatiimejä. Samalla valmentajat tutustuivat kestävän tuote- ja palvelukehityksen toimintamalleihin, innovaatiokyvykkyyksien tunnistamiseen sekä kestävään kehitykseen ja digitalisaation ympäristövaikutuksiin. Koulutuksesta syntyi myös monipuolista koulutusmateriaalia, joka on avoimesti saatavilla VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön – YouTube -kanavalla. Seuraavaksi tässä artikkelissa käydään lyhyesti läpi innovaatiokyvykkyyksien tunnistamista ja kerrotaan vihreän innovaatiovalmentajan koulutuksen käytännön toteutuksesta ja valmentajien kokemuksista.

Yksilön innovointikyky yrityksen menestymisen taustalla

Yritysten menestys riippuu yhä enemmän innovaatioista, joiden synnyttämiseksi tarvitaan idearikkaita ja järjestelmälliseen, yhteistyönä tapahtuvaan kehittämiseen kykeneviä työntekijöitä. Yksilöiden innovointikykyä lisääviä ominaisuuksia voidaan kutsua innovaatiokyvykkyyksiksi tai -kompetensseiksi. Nämä ovat kokoelma henkilökohtaisia ominaisuuksia, tietoja ja taitoja sekä asenteita, jotka liittyvät uusien, konkreettisten asioiden luomiseen yhdessä muiden kanssa (Hero 2019, 34).

Innovaatiokyvykkyyttä voi kehittää ratkaisemalla haasteita yhteistyössä muiden kanssa. Tällaisessa ongelmaperusteisessa oppimisessa oikeita ratkaisuja tärkeämpää on kehittämisprosessin läpikäyminen ja sen aikana tapahtuva oppiminen. Työelämän näkökulmasta tämä on hyödyllinen tapa oppia, sillä monet työtehtävät sisältävät erilaisten monimutkaisten haasteiden tunnistamista ja ratkomista. (Penttilä & Hakala 2016, 48-50.)

Laura-Maija Hero (2020) on kehittänyt tiimin innovaatiokyvykkyyksien tunnistamiseen InnoKortit, joiden avulla tiimi voi tunnistaa tiimissä jo olevaa osaamista ja arvioida tiimin kehitystarpeita. Alla on kuvassa 1 kuvattu esimerkkejä InnoKorteista. Projektin alussa jokainen tiimiläinen valitsee 5 korttia, jotka kuvaavat hänen vahvuuksiaan sekä 5 korttia, jotka kuvaavat heikkouksia/kehittämisen kohteita. Tiimi käy näitä yhdessä läpi, jolloin muodostuu käsitys tiimin jäsenten taidoista ja samalla tiimin vahvuuksista. Kortit toimivat myös jäänmurtajana ja konkreettisena tekemisenä projektin alussa, kun tiimiläiset eivät vielä välttämättä tunne toisiaan ja alkuun pääseminen voi olla hankalaa.

InnoKortteja hyödynnettiin myös VIHTA-hankkeen innovaatiokoulutuksessa, kun opiskelijatiimit tunnistivat niiden avulla vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tiimien ensimmäisellä tapaamiskerralla. Myös yritysvalmentajat hyödynsivät InnoKorttien taustalla olevaan tutkimukseen perustuvaa innovaatiokyvykkyyksien luokittelua (Hero 2019) kartoittaessaan omia innovaatiokyvykkyyksiään verkkokyselyllä.

Monialaisten opiskelijatiimien valmentaminen kohti kestäviä innovaatioita

Koulutus on tärkeässä roolissa, jos halutaan muuttaa yksilöiden toimintaa ja asenteita. Erityisesti kestävän kehitykseen ja innovointiin liittyvässä koulutuksessa pitäisi huomioida elinikäinen oppiminen, monialaiset opetusryhmät, oppijakeskeisyys, kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun kannustaminen, toteutustapa, joka mahdollistaa teorian soveltamisen käytäntöön, paikallisuus sekä osallistumisen ja yhteistyön kautta oppiminen. (Dryjanska, Kostalova & Vidović 2022, 112–113; 121.)

Näitä kaikkia sovellettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun vetämällä, 3AMK-yhteistyönä toteutetulla innovaatioprojektiopintojaksolla. Opiskelijat pääsivät ratkomaan paikallisen yrityksen, ympäristövastuun kehittämisen asiantuntijapalveluita tarjoavan MyStash Oy:n haastetta liittyen tapahtuma-alan tuotantomateriaalien kiertotalouspalveluun. Projekti alkoi seminaaripäivällä, jonka aikana asiantuntijat mm. Sitralta, Helsingin kaupungilta ja Suomen Kansallisbaletista johdattivat opiskelijat kestävään kehitykseen, digitalisaation ympäristövaikutuksiin, vihreään yrittäjyyteen ja ympäristötyöhön.

Opiskelijoiden, jotka tulivat eri aloilta kulttuurituottajista IT-alaan, tehtävänä oli ensin tiimityönä ideoida laajasti ratkaisuja yrityksen haasteeseen. Tämän jälkeen opiskelijatiimit konseptoivat kolme parasta ideaa ja esittivät nämä toimeksiantajalle ja valmentajille Leijonanluola-tyyppisessä pitchaus-tilaisuudessa. Kukin opiskelijatiimi lähti kehittämään yhdestä valitusta konseptista prototyyppiä, joka testattiin potentiaalisilla käyttäjillä. Lopuksi opiskelijat markkinoivat innovaatiotaan Minnofest-messuilla, sekä esittivät valmiit innovaatiot toimeksiantajalle saaden palautetta.

Helsingin kaupungin yritysvalmentajat toimivat opiskelijatiimien valmentajina ja sparraajina. He mm. osallistuivat ideointivaiheeseen kiertämällä opiskelijoiden mukana World Cafe – fasilitointimenetelmää hyödyntävässä ideointityöpajassa. Tässä toteutuksessa aiheina olivat MyStash Oy:n haasteen miettiminen mm. kestävän kehityksen, digitalisaation, asiakkaiden ja tulevaisuuden näkökulmista. Alla kuvassa 2 on esimerkki tulevaisuusaiheisesta tehtävänannosta. Lisäksi valmentajat sparrasivat tiimejä kasvokkain projektin eri vaiheissa, sekä antoivat palautetta konseptien esittelyssä Leijonanluola-tilaisuudessa sekä valmiin innovaation esittelyssä projektin lopussa.

Kehitysprosessin rinnalla opiskelijoille ja valmentajille järjestettiin verkossa teorialuentoja mm. kestävien konseptien suunnittelusta, prototyypeistä ja niiden testaamisesta, innovaatioiden käyttöönotosta, viherpesun välttämisestä markkinoinnissa ja yrittäjyyden suunnittelusta. Lisäksi yritysvalmentajia koulutettiin yrittäjyyspedagogiikkaan sekä coaching-taitoihin.

Koulutuksesta uusia ajatuksia omaan työhön

Valmentajat kokivat koulutuksen oman työn näkökulmasta hyödylliseksi. Työn alla onkin vihreän siirtymän tietopaketin tuotteistaminen yrittäjille, johon VIHTA-hankkeen materiaaleista on iso apu. Koulutus lisäsi myös yritysvalmentajien osaamista nostaa yrittäjäasiakkaille esiin digitalisaation mahdollistamia ekologisen kestävyyden mukaisia tavoitteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kestävän kehityksen näkökulman nostamista yrittäjille tarjottuun liiketoimintasuunnitelmapohjaan on myös mietitty. Tämä lisäisi aiheen systemaattista läpikäyntiä kaikkien yrittäjäasiakkaiden kanssa.

Yhtenä koulutuksen konkreettisena hyötynä valmentajat nostivat esille omien verkostojen laajenemisen koulutuksessa esiintyneisiin asiantuntijoihin. Yhteistyötä heidän kanssaan voi tehdä myöhemminkin omien yrittäjäasiakkaiden asioita edistäessään.

Lisäksi opiskelijoiden heittäytyminen, paneutuminen, oppimishalu ja osaamistaso yllättivät positiivisesti. Työskentely opiskelijoiden kanssa koettiin myös virkistäväksi ja inspiroivaksi. Oppeja innovaatioprojektin toteutustavasta on tarkoitus hyödyntää myös muissa työtehtävissä mm. liittyen nuorten yrittäjyyden edistämiseen.

Hankkeiden järjestämillä koulutuksilla onkin usein suoraa kohderyhmää laajempia vaikutuksia. Tässä VIHTA-hankkeen innovaatiovalmentajan koulutuksessa koulutettiin Helsingin kaupungin yritysvalmentajia, mutta hyötyä saavat myös heidän asiakkainaan olevat yrittäjät ja yrittäjyyttä suunnittelevat. Nyt kun energiakriisi vauhdittaa vihreää siirtymää luoden yrityksille paitsi haasteita myös mahdollisuuksia, niin kaikki ideat ja opit vihreämpään ajatteluun ja innovointiin liittyen tulevat varmasti tarpeeseen.

Lähteet:

• Dryjanska, L., Kostalova, J. and Vidović, D. 2022. Higher Education Practices for Social Innovation and Sustainable Development. Social Innovation in Higher Education, 107-128. Springer Nature.  https://directory.doabooks.org/handle/20.500.12854/77354
• Hero, L-M. 2020. InnoKortit. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisut. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-220-9
• Hero, L-M. 2019. Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity systems and student experience. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7612-6
• Penttilä, T., & Hakala, J. 2016 Innovation competence as part of the new hybrid professions. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 18(2), 46–53. https://journal.fi/akakk/article/view/88238