Kokeilutoiminnasta ja monitoimijaisesta yhteistyöstä oppimassa – KauKo Amsterdamissa

Miten monitoimijainen yhteistyö ja kokeilutoiminta on järjestetty kaupunkiympäristössä? Millaisia innovatiivisia ratkaisuja on kehitetty kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi? Muun muassa näistä kävimme oppimassa elinvoimaisessa Amsterdamissa KauKo -hankkeessa 6.–9.5.2025. Mukana matkassa oli Laurean, Forum Virium Helsingin ja Business Helsingin edustajia.

Kuva: Freepik

Kaupunkiympäristöt kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille

Uudenmaan liiton ja EU:n osarahoittama KauKo – Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille –hanke on kaksivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on edistää pääkaupunkiseudun elinvoimaisuutta, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Hanke on osa pääkaupunkiseudun läpileikkaavaa HEVi-ohjelmaa.

KauKo -hankkeessa yhtenä tavoitteena on ollut monitoimijaisen yhteistyön kehittäminen (Jalo, Seppälä, Töllikkö & Saarelainen 2024). Yhteisen haasteen ympärille rakennettu ekosysteemi edistää tehokkaampaa tiedonsiirtoa, synergiaa ja innovatiivista ajattelua sekä parantaa kaupunkien tietoisuutta ratkaisuista ja vauhdittaa yritysten liiketoimintaa. Myös toimien vaikuttavuus kaupunkilaisen elämään on todennäköisempää. Kaupunkiympäristöjen kokeilualustamallin kehittämisessä tarvitaan alueellista ja monitoimijaista yhteistyötä, jossa kaupungit, toimialat, yritykset, TKI-toimijat ja asukkaat kohtaavat. Toisena tavoitteena on ollut kokeilutoiminta eri kaupunginosissa, joissa on kehitetty innovatiivisia ratkaisuja kaupunkilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edistämiseksi.

Korkeakoulu aktiivisena toimijana kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä

Ensimmäinen vierailukohteemme oli Amsterdam University of Applied Sciences (AUAS), jossa tapasimme toiminta- ja fysioterapian lehtoreita. Opimme Amsterdamin ja Utrechtin ammattikorkeakoulujen PREVENT-aloitteesta, jonka tavoitteena on parantaa elämänlaatua kaupunkiympäristöissä yhteistyöhön perustuvien, yhteisöpohjaisten ennaltaehkäisevien toimien avulla. AUAS:n The Centre of Expertise Urban Vitality (CoE UV) tekee laajaa yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa parantaakseen kaikkien amsterdamilaisten elinvoimaa ja fyysistä, henkistä sekä sosiaalista terveyttä. Tämä edellyttää asukkaiden motivaation, selviytymiskyvyn ja mahdollisuuksien vahvistamista. Yhteistyökokeilut ovat keskittyneet erityisesti asuinalueille, joissa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina (Amsterdam University of Applied Sciences 2025).

Keskeisenä toimintamuotona ovat Living Labit, joita korkeakoululla on useita (Kuva 1). Living Labilla tarkoitetaan käyttäjälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jota toteutetaan yhdessä loppukäyttäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa tosielämän ympäristöissä avoimen innovaation periaatteita soveltaen (Heikkanen & Österberg, 2012). Niissä kaupunkilaiset, yrittäjät, järjestöt, vapaaehtoiset, julkishallinnon toimijat, korkeakoulun henkilökunta sekä opiskelijat tekevät yhteiskehittämistä erilaisissa ympäristöissä todellisten haasteiden ratkaisemiseksi. Haasteita voivat olla liikkumattomuus tai yksinäisyys, jota lähdetään yhdessä ratkaisemaan kokeilujen kautta.

Prosessit ovat iteratiivisia ja perustuvat kohderyhmän aktiiviseen osallistumiseen. Kaikkia toimijoita kannustetaan uteliaisuuteen, empatiaan ja epävarmuuden hyväksymiseen. Toiminnalta halutaan vaikuttavuutta, mikä tarkoittaa keskittymistä konkreettisten tulosten tuottamiseen, kestävyyteen ja ratkaisujen validointiin. Kokeilutoimintaan on vahvasti linkitetty myös tutkimusta.

Kuulimme fysioterapeuttiopiskelijoiden kokeilutoiminnasta, jossa yhteiskehittämisen tavoitteena on ollut muuttaa elinympäristön ja asukkaiden olemassa olevat mahdollisuudet toimiviksi ja asukkaille merkityksellisiksi palveluiksi ja tuotteiksi. Haasteet, joihin on lähdetty etsimään ratkaisuja fysioterapian keinoin ovat liittyneet istumatyön yleisyyteen, esteisiin terveystietojen ja -palveluiden saatavuudessa sekä rajalliseen pääsyyn räätälöityihin liikuntaohjelmiin. Toiminnalla on pyritty tekemään yhteistyötä kaupunkikehittäjien, tutkijoiden, asukkaiden ja alueen urheiluseurojen kanssa sellaisten tilojen ja ohjelmien suunnittelussa, jotka kannustavat fyysiseen aktiivisuuteen ja sosiaaliseen osallistumiseen. Opiskelijat ovat mm. kehittäneet liikuntaohjelmia eri ikäisille, kehittäneet yrityksen kanssa jumppapenkin ikääntyneille ja validoineet kipukyselyn marokkolaisille naisille.

Vierailu vahvisti käsitystä siitä, että kestävien ja pitkäaikaisten kumppanuuksien muodostaminen on edellytys systemaattiselle ja jatkuvalle kehittämistoiminnalle. AUAS:n kaltainen koordinoitu kumppanuusverkosto mahdollistaa laaja-alaisen ja pitkäkestoisen kokeilutoiminnan, jossa voidaan saada aikaiseksi vaikuttavia ja asukkaille merkityksellisiä muutoksia hyvinvoinnin edistämiseksi. AUAS:n Living Lab verkoston vahvuutena on monialainen toiminta sekä jalkautuminen asuinalueille, joissa on tunnistettu hyvinvointiin liittyviä haasteita. Tämä aikaansaa myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kuva 1. Amsterdam University of Applied Science Smart Health and Vitality Living Lab -tilat (Kuvaaja: Kati Nykänen)

Amsterdam InChange innovaatioalustana

Toinen vierailukohteemme tunnelmallisista kanaaleista ja tulppaaneista tunnetussa kaupungissa oli Amsterdam InChange, joka käytti aiemmin nimeä Amsterdam Smart City (Amsterdam In Change 2025). Sen digitaalisuuteen perustuvan toiminnan kehityttyä sosiaalisten innovaatioiden avoimeksi alustaksi, uusi nimi oli paikallaan. “InChange” viittaa dynaamisuuteen ja merkityksellisiin muutoksiin, joita tämä kahdeksan hengen organisaatio yhdessä laajojen sidosryhmiensä kanssa tavoittelee.

Amsterdam InChange on avoin innovaatioalusta, joka kokoaa yhteen ammattilaisia niin hallituksista ja erilaisista yrityksistä kuin tiede- ja oppilaitoksista sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioista. Yhteistyö perustuu jokaisen tahon aitoihin intresseihin ja vapaaehtoisuuteen. Nämä tahot vaikuttivat olevan erittäin sitoutuneita yhteiseen toimintaan. Yhdessä nämä innovaatio- ja kestävyysalan toimijat muokkaavat kohdatessaan ja verkkopohjaista työtilaa hyödyntäen kaupunkia tulevaisuus orientoituneesti. He jakavat kaupunkia koskevia ajankohtaisia uutisia, tietoa niin haasteista kuin mahdollisuuksistakin sekä suunnittelevat ja käynnistävät erilaisia projekteja ja tapahtumia. (Amsterdam In Change 2025)

Saimme tietää, että Amsterdam InChange järjestää myös niin kutsuttuja demopäiviä, joilla he pyrkivät edistämään yhteisten innovaatioiden syntyä ja eri toimijoiden välistä yhteydenpitoa. Demopäivien tarkoitus on esitellä ja viedä käynnissä olevia projekteja ja hankkeita seuraavalle tasolle sekä osallistaa uusiakin, kumppaneita.

Yksi esimerkki Amsterdam InChange vetämästä projektista on Mobility Justice Challenge –hanke, jossa tutkitaan, miten liikenneköyhyys vaikuttaa ihmisten elämään ja miten sen voi huomioida esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Liikkuminen on kytköksissä moneen ihmisten arjen osa-alueeseen ja heijastuu siten laajemmin koettuun elämänlaatuun. Liikenneköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua arjessaan kohtuullisin vaivoin, kohtuullisilla kustannuksilla ja järkevästi aikaansa esimerkiksi siirtymisiin käyttäen (Karjalainen 2020). Korkeat kustannukset, digitalisaatio ja joukkoliikenteen supistuminen ovat vaikeuttaneet monien liikkumista Amsterdamissa, mikä voi johtaa esimerkiksi sosiaaliseen syrjäytymiseen (Menke 2024). Tiedä sitten onko runsas pyöräilykulttuuri kaupunkilaisten oma vastine ja innovaatio joukkoliikenteen mahdolliseen supistumiseen, mutta Amsterdamissa pyöräilijöiden ja myös pyöräteiden määrä oli silmiin pistävää.

Osallisuuteen, liikkumisen oikeudenmukaisuuteen ja liikenneköyhyyteen keskittyvän Mobility Justice Challenge –hankkeessa keskitytään ikäihmisten liikkumishaasteisiin ja viranomaisten valmiuteen käydä vuoropuhelua heikommassa asemassa olevien kansalaisten kanssa. Hankkeessa kehitettiin uusi keskusteluväylä interaktiivisen reittisuunnittelun tueksi ja analysoitiin muun muassa liikennepolitiikkaa ja kansalaisten erilaisia tapoja osallistua siihen. Tämä oli erittäin mielenkiintoista, sillä myös KauKo –hankkeessa on pureuduttu ikääntyneiden liikkumishaasteisiin, joita on ratkottu kokeilutoiminnalla.

Marineterrein alue Living Lab -ympäristönä

Amsterdamin sydämessä sijaitseva Marineterreinin alue on mielenkiintoinen ketterien kaupunkiratkaisukokeilujen keskittymä, jonka voi ajatella olevan myös Living Lab –toimintaa, sillä se tarjoaa aidon ympäristön testata uusia ideoita. Marineterreinin alueella toimii aktiivinen eri toimijoista koostuva yhteisö, mikä mahdollistaa saumattoman yhteistyön ja kokeilut julkisessa tilassa, joita pääsimme ihastelemaan.

Alueen parkkipaikoille oli rakennettu muun muassa vehreitä yhteiskäytössä olevia istutusalueita ja musiikkia ja luontoa yhdistäviä esiintymispaikkoja. Meri ympäröi Marineterreinin aluetta, joten oli luonnollista, että kokeiluja oli sijoitettu myös veteen. Pääsimme ihastelemaan vesikasvatusta ja kelluvia kaupunkieläimille rakennettuja koteja. Ja täytyy todeta, että vierailemamme Voldelpark kaikessa luonnonmukaisuudessaan luo myös muutamilla tehdyillä istutuksillaan viihtyvyyttä kaupungin puistossa kävelevän tai pyöräilevän niin paikallisen asukkaan kuin vierailijankin liikkumiseen.

Kuva 2. Istutukset parkkipaikalla. (Kuvaaja: Jenna Pennanen)

Kuva 3. Vesiviljelmiä. (Kuvaaja: Kati Nykänen)

Kuva 4. Voldelparkin kelluvat tulppaanit. (Kuvaaja: Jenna Pennanen)

Waag FutureLab luo tulevaisuutta sosiaalisilla innovaatioilla

Matkan viimeisenä päivänä pääsimme kuulemaan Waag FutureLabin laajojen tutkimusprojektien kehittämisestä ja toteuttamisesta, kun liiketoiminnan johtaja Teije Terhorst vastaanotti meidät historiaa henkivässä toimistossaan aivan Amsterdamin keskustassa. Waag FutureLabin kehittämistoiminnan keskiössä on oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan edistäminen teknologiaa vahvasti siinä hyödyntäen. Avoin, osallistava ja oikeudenmukainen tulevaisuuden suunnittelu tehdään monialaisissa projektikehittäjätiimeissä, jotka koostuvat niin suunnittelijoista, taiteilijoista kuin tutkijoistakin. Heillä on käytettävissään muun muassa 12 tutkimuslaboratoriota, joissa tuotettua tietoa jaetaan Waag Akatemian tarjoamien intensiivisten kurssien ja työpajojen muodossa nuorille ja ammattilaisille uusien teknologioiden ja valmistusmenetelmien kehittämiseen.

Waag FutureLabin vahvistaa myös kriittistä pohdintaa teknologiaan liittyen, kehittää teknologisia ja sosiaalisia suunnittelutaitoja sekä kannustaa ja osallistaa toimijoita sosiaalisiin innovaatioihin. Oivallinen esimerkki yhdestä Waag FutureLabin useista projekteista on Freedom in Human-centred and Ethical Mobile Software eli MOBIFREE –hanke, jonka tavoitteena on tarjota Euroopan kansalaisille ja organisaatioille enemmän valinnanvaraa ja ylipäänsä pääsyä käyttää eettisesti kestäviä mobiiliohjelmistoja. MOBIFREE -hankkeessa Waag FutureLab kehittää edellytyksiä ihmiskeskeiselle ja eettiselle yhteistyölle. Mukana on ohjelmistokehittäjiä, kuluttajia, päättäjiä ja muita sidosryhmiä. Kaikkinensa Waag FutureLabin tekee vaikuttavaa alueellista ja kansainvälisestikin merkittävää ja ihmisiä yhdistävää työtä. (Waag FutureLab 2025)

Kuva 5. Teije Terhorst esittelee Waag FutureLabin toimintaa. (Kuvaaja: Matti Hämäläinen)

Yhteistoimijuudessa ja verkostoissa on voimaa

Kaupungissa asuvia ihmisiä koskettaviin haasteisiin, kuten liikkumisen ongelmiin, yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, vähävaraisuuteen tai turvattomuuteen tarttuminen on merkityksellisempää, kun ratkaisuja ideoidaan ja luodaan yhdessä. Tämä vaatii tahtotilaa, innovatiivisuutta ja rohkeutta kokeilla sekä järjestelmällistä otetta kehittämistyöhön. Amsterdamin oppimatkan yksi keskeisimpiä oivalluksia oli, kuinka tärkeää monitoimijaisen yhteistyön ja kokeilutoiminnan koordinoiminen on, jotta kaupunkikehittämisellä voidaan ylipäänsä vaikuttaa tavallisten ihmisten arkeen pysyvästi ja jatkuvasti. Yhteistoiminnan ja -kehittämisen vaikuttavuus piileekin juuri ihmisissä itsessään.

Kirjoittajatiedot

Kati Nykänen, ft AMK, TtM, LitM opiskelija, fysioterapian lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu. Nykänen toimii fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin asiantuntijana KauKo-hankkeessa.

Jenna Pennanen, ft YAMK, työkykykoordinaattori, projektiasiantuntija ja työhyvinvointimuotoilija, Laurea-ammattikorkeakoulu. Pennanen toimii hyvinvoinnin asiantuntijana ja muotoilijana KauKo-hankkeessa.