Vaikuttava korkeakoulu 18.3.2022

Kokemukseen perustuvien asiantuntijoiden paikannuksia työelämässä

Teksti | Janika Lindström , Karoliina Nikula

Monella rikos- ja päihdetaustaisella ihmisellä saattaa olla verrattain vähän koulutusta ja vähän kokemusta perinteisestä työelämästä. Työllistyminen saattaa siksikin olla vaikeaa. Työnhakutaidot eivät esimerkiksi pitkän vankeustuomion aikana ole pelkästään ruostuneet, vaan niitä ei välttämättä ole ollut alun perinkään kovin vahvana. Läheskään kaikki työpaikat eivät ylipäänsä tule julkisesti hakuun, vaan ne ovat piilossa tai työpaikka on itse luotava.

kuvituskuva.

Nykyisessä työelämässä ja työnhaussa myös korostuu digitaaliset taidot: ilman ymmärrystä ja osaamista vaikkapa digitalisaation hyödyntämisestä työelämässä ja jo työnhaussa, voi työnhaku olla entistä haastavampaa.

Piilotyöpaikat

Piilotyöpaikalla tarkoitetaan sellaista työpaikkamahdollisuutta, joka ei ole julkisesti ilmoitettu, vaan tehtävään sopiva osaaja etsitään esim. olemassa olevien verkostojen tai suorahaun avulla. Toisinaan piilotyöpaikka voi muodostua, kun sopiva henkilö tarjoaa osaamistaan oikeaan aikaan, vaikkei organisaatiossa alun perin edes oltu ajatella rekrytoida ketään. (Suomen ekonomit). Piilotyöpaikkojen määrästä on erilaisia arvioita. Yleinen arvio on, että niitä on avoinna olevista tehtävistä jopa 70-80% (Kopakkala 2018, ks. myös Suomen ekonomit). Vain joka neljäs työllistyy avoinna olevaan työpaikkaan. Usein sanotaan, että työnhaku käy työstä: se vie paljon aikaa ja voimavaroja. Näin on myös työnantajan näkökulmasta ja siksipä monet työpaikat eivät tulekaan avoimeen hakuun, vaan paikka täytetään jotenkin toisin.

Monesti piilotyöpaikka löytyy työelämässä rakentuneiden verkostojen kautta (Sitra 2017). Se että piilotyöpaikka löytyy usein työelämän verkostojen avulla, lisää piilotyöpaikan löytymisen haastetta heillä, joilla työelämässä syntyneitä verkostoja ei entuudestaan ole. Rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden tilanne on juuri tällainen. Myöskään omaa osaamista ei ehkä ole aiemmin systemaattisesti ja analyyttisesti pyritty jäsentämään. Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa on kehitetty osallistujien taitoja tehdä työnhakua varten CV ja auttaa CV:n muotoiluissa niin, että heidän osaamisensa niissä tulee näkyviin. Aina CV:n tekijä ei yksinään hoksaa, mitä osaamista hänellä on ja miten se kannattaisi sanoittaa – olipa kyseessä kokenut työelämäkonkari tai noviisi.

Kokemusasiantuntijat piilo-osaajina

Kokemusasiantuntijat ovat oikeastaan eräänlaisia piilo-osaajia. Vaikka koulutus on jäänyt vähemmälle, on kokemusta kertynyt palveluiden käyttämisen näkökulmasta monipuolisesti. Piilossa oleva osaaminen tulee esille, kun he saavat mahdollisuuksia päästä työelämään. Kokemusasiantuntijat tunnistavat usein asiakasnäkökulmasta kuntoutuspalveluiden kehittämismahdollisuuksia. Näitä kuntoutuspalveluiden ”puutteita” ja kehittämiskohteita ammattilaiset eivät välttämättä tunnista. Myös asiakkaat voivat tunnistaa kokemusasiantuntijoiden tuottaman vertaisuuden tärkeänä kuntoutustaan täydentävänä resurssina.

Kaikki kokemusasiantuntijat eivät etsi kokopäivätyötä kokemusasiantuntijana, vaan ylipäänsä työtä tai osa-aikaista työtä kokemusasiantuntijana. Osa kokemusasiantuntijoista on vielä kuntoutusvaiheessa ja kokemusasiantuntijana toimiminen voi tarjota heille osatyökykyisinä väylän työmarkkinoille (ks. Rissanen 2015).

Rikollisuudesta irrottautumista on tarkasteltu viime vuosina desistanssiteorian näkökulmasta. Desistanssi tuo esille rikollisuudesta irrottautumisen prosessiluonteen (ks. Maruna 2001; 2004). Rikostaustaisilla kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta, miten rikollisesta elämäntavasta irrottaudutaan. Tämänkaltaista osaamista ei voi oppia kirjoista ja teorioista. Vain rikollisuudesta itse irrottautunut ymmärtää, miten hänen ponnistelunsa ja toimet normien mukaan resonoivat sellaisessa maailmassa, jossa on toimittu erilaisin säännöin ja lain ulkopuolella. Kansalaisjärjestöjen ammattilaiset voivat muutokseen tähtäävässä työskentelyssään rikostaustaisten kanssa saada kokemusasiantuntijoista todellisia asiantuntijoita rinnalleen.

Digitaalisuus vertaistuen mahdollistajana

Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa on mm. vahvistettu kokemusasiantuntijoiden polkuja työelämään. Digitaalisuus kärki edistää mahdollisuuksia tarjota kokemusasiantuntijoiden osaamista valtakunnallisesti ja matalalla kynnyksellä, eikä vain omassa välittömässä fyysisessä elinympäristössä. Piilotyöpaikkoja voi etäyhteyksin löytyä pidemmältäkin kuin omasta asuinympäristöstä. Myös vankilat toimintaympäristöinä eri puolilla Suomea voivat saada digitaalisia vertaispalveluita esimerkiksi podcast-sarjoina tai etäyhteydellä järjestettyjen pienryhmien muodossa. Nämä voivat olla merkityksellisiä kohtaamisia ja tuoda toivoa muutosprosessiensa alkuvaiheessa oleville vangeille. Kokemusasiantuntijoiden keikkaluonteiset työt saattavat olla tunti- ja euromääräisesti pienehköjä, jolloin ei ole taloudellisesti ja ajankäytöllisesti kannattavaa lähteä vaikkapa fyysisesti Helsingistä Turkuun. Kokemusasiantuntijan kyky ja halu toimia luontevasti myös digitaalisilla alustoilla esimerkiksi seminaarissa puhujana kotikonttorista käsin saattaa hyvinkin olla kannattavaa. On myös tärkeää tarjota kuntoutuksen kokemustietoa vankiyhteisön ulkopuolelta ja tarjota mahdollisuuksia käydä dialogia myös vapautumiseen liittyvistä haasteista.

Kokemusasiantuntijoiden osaamisella ja yhteistyöllä piilotyöpaikat esille

KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksessa työharjoittelu on edistänyt merkittävästi kouluttautuneiden työllistymistä. KEIJO-koulutukseen on sisältynyt ensin kolmen kuukauden täysipäiväinen opiskelu korkeakoulun kampuksella ja sen jälkeen kolmen kuukauden työharjoittelu. Yli puolet KEIJO-koulutuksen osallistujista työllistyvät harjoittelupaikkaan ja loput työharjoittelun kautta avautuvien verkostojen sekä yhteistyömahdollisuuksien kautta. Kokemusasiantuntijat ovat tunnistaneet palveluiden kehittämiskohtia asiakkaiden näkökulmasta ja piilotyöpaikkoja on tunnistettu heidän avullaan. Keskeistä on ollut se, että yksilö on saanut onnistuneen kokemuksen työelämässä, päässyt näyttämään osaamistaan ja luomaan verkostoja, jotka ovat mahdollisen seuraavan (piilo)työpaikan löytymisessä avainasemassa.

Yksi erityisen onnistunut piilotyöpaikka esimerkki on se, kun KEIJO-kokemusasiantuntijat kohtasivat poliisin ennalta estävän toiminnan konstaapeleita, Aseman Lapset ry:n nuorisotyöntekijöitä sekä rikoksilla oireilevia nuoria Vartiosaaressa vuonna 2020. Kohtaaminen teki lähtemättömän vaikutuksen kaikkiin osallistujiin ja tämän kohtaamisen innovoimana Aseman Lapset ry haki rahoitusta Ripa-hankkeeseen. Kohtaamisen yhteydessä Aseman Lapset ry:n ammattilaiset tunnistivat rikostaustaisten kokemusasiantuntijoiden piilo-osaamista ja lähtivät hankerahoituksen turvin edistämään ja kehittämään ammattilaisten sekä Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneiden parityötä nuorisotyössä (ks. Aseman Lapset Ripa-hanke).

Myös erilaiset työpajat mahdollistavat yhteiskehittämistä ja kokemusasiantuntijoiden sekä ammattilaisten dialogia. Näissä kohtaamisissa saadaan asiakaslähtöisen kehittämisen näkökulmaa esille sekä tunnistetaan organisaatioiden osaamisvajeita. Kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuus rakentuu kokemuksesta käsin ja sen käyttökelpoisuutta voidaan arvioida yhdessä ammattilaisten sekä asiakkaiden rajapinnoilla. Työpajat ja seminaarit myös mahdollistavat tutustumisen uusiin ihmisiin ja sitä kautta omien verkostojen luomisen, jotka ovat (piilo)työllistymisessä tärkeitä.

Lastensuojelun kehittäminen edellyttää myös prosesseista huonoja kokemuksia omaavien havaintojen ja kokemusten kuulemista. Pelkästään mallitarinoilla ja onnistuneilla kokemuksilla ei rakenneta parempia palveluita ja kestävää tulevaisuutta.

Työparityössä olisi mahdollisuuksia myös koulutuksen parissa. Kokemusasiantuntijat ovatkin työskennelleet Laurea-ammattikorkeakoulussa tuntityöntekijöinä luennoimassa, kouluttamassa sekä arvioimassa ja opponoimassa oppimistehtäviä. Nämä tehtävät ovat myös esimerkkejä piilotyöpaikoista: kokemukseen perustuva asiantuntija tehtävään on löytynyt yhteistyössä KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksen kanssa. Myös korkeakoulut voisivat laajemmin avata oviaan ja ottaa kokemusasiantuntijoita mukaan toimintaansa kokemusopettajina. Opetuksessa on tärkeää kuulla myös kokemusasiantuntijoita ja antaa heille mahdollisuuksia opponoida ja antaa rakentavaa palautetta opiskelijoiden oppimistehtävistä. Ammatillinen ja eettinen kasvaminen korkeakouluopetuksessa edellyttää asiakasnäkökulman mukaan ottamista kaikkiin prosesseihin. Kokemustiedolle tulee antaa sille kuuluva arvo myös akateemisissa yhteisöissä. Kokemusasiantuntijoita tarvitaan mukaan tutkijoina tutkimuksiin sekä suunnittelemaan myös ammattilaisille suunnatun täydennyskoulutuksen sisältöjä.

Korkeakoulujen merkitys osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on tärkeä, samoin jatkokoulutuspolkujen ja esim. KEIJO-koulutuksen myötä myös työpaikan löytymisen merkityksessä on tärkeä (ks. lisää Lindström ja Nikula 2021). KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksesta saatujen kokemuksien perusteella voimme todeta, että monesti piilotyöpaikkamahdollisuus avautuu, kun erilaiset tahot tulevat tietoisemmiksi rikostaustaisten vahvuuksista, heidän kokemusasiantuntijatoimintaan liittyvistä tavoitteistaan ja myös kohderyhmän palkkaukseen liittyvistä palkkatukimahdollisuuksista.

Rikosseuraamuslaitoksella tekeillä olevat kokemusasiantuntijatyön linjaukset ovat prosessissa. On tärkeää pohtia yksilöidysti, miten eri toimintaympäristöissä voidaan turvallisesti toteuttaa kuntoutusta, johon sisältyy kokemustietoa ja vertaistukea. Parityö tarjoaa yhden mahdollisuuden sille, että ammattilainen on mukana näissä prosesseissa. Asiakkaat saavat työskentelyssä parhaan mahdollisen tuen, kun työtä tekevät kokemusasiantuntija ja koulutettu ammattilainen yhdessä (Lindström & Rantanen 2021).

Piilotyöpaikat ja piilo-osaajat kohtaamaan toisensa

Kokemusasiantuntijoille sopivien piilotyöpaikkojen näkyväksi ja löydettävämmäksi tekeminen voisi tapahtua esimerkiksi seuraavasti:

  • Kokemusasiantuntijuuden ja kokemustiedon tunnettuuden ja käytettävyyden lisäämisellä: työnantajien ymmärryksen lisäämisellä siitä, miten kokemustietoa voisi hyödyntää ja mihin kaikkeen kokemusasiantuntijuutta voisi vastuullisesti käyttää.
  • Kokemusasiantuntijoiden oman osaamisen oivalluttamisella: heidän osaamisensa sanoittamisella ja käsitteellistämisellä sekä osaamisen lisäämisellä opinnoilla tai täydennyskoulutuksella sekä piilotyöpaikkoihin poluttamisella.
  • Kokemusasiantuntijoiden digitaitojen lisäämisellä: osaamisen ja piilo-osaajan näkyminen mm. somessa.
  • Yhteiskunnan rakenteellisten esteiden muokkaamisella ja poistamisella: työharjoittelupaikat, työkokeilut tarjoavat mahdollisuuksia erilaisille jatkumoille: hanketoiminnalle, oppisopimuskoulutuksille, työpaikoille.
  • Kokemusasiantuntijapankilla, jossa kokemustietoa tarjoavat / hyödyntävät, olisi helposti löydettävissä. Yksi esimerkki tällaisesta on KAP-Vantaa, joka kouluttaa kokemusasiantuntijoita Vantaan kaupungin sote-palveluihin.
  • Kokemusasiantuntijoille työkokeilu- ja harjoittelumahdollisuuksia tarjoamalla. Esimerkki tästä on KEIJO-hanke.
  • Kokemusasiantuntijuuden eettistä ohjeistoa luomalla ja kehittämällä: sen avulla kasvaa myös työnantajien ymmärrys siitä, mihin ja miten kokemusasiantuntijuutta ja kokemustietoa voi kestävästi ja vastuullisesti hyödyntää.

Mitkä hankkeet?

Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja, lisätä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja osallistua koulutukseen sekä kehittää ja parantaa kokemusasiantuntijoiden tuottamia matalan kynnyksen verkkoauttamisen muotoja. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa ESR (2021-2023) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. (Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke).

KEIJO-hanke on päättynyt, sitä rahoitti ESR (2018-2020). KEIJO-koulutus on jatkunut Laureassa sen jälkeen työvoimakoulutuksena.

Lähteet ja kirjallisuus:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031824097
henkilökuva.
Janika Lindström
janika.lindstro(at)laurea.fi
lehtori
henkilökuva.
Karoliina Nikula
karoliina.nikula(at)laurea.fi
yliopettaja

digitalisaatio kokemusasiantuntijat osaamisen tunnistaminen työpaikat

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu