Henkilökohtainen oppimissuunnitelma, toimiva digitaalinen oppimisympäristö ja hyvät digitaaliset työvälineet ovat avainasemassa puoliautomaattisessa uraohjauksessa.
Kuva: Grafilinka / DigiTikkaat-hanke
Metropolia ammattikorkeakoulun koordinoimassa Digitikkaat–hankkeessa kehitettiin 1.1.2022-31.8.2023 työelämässä tarvittavia digitaitoja. Mukana hankkeessa olivat Metropolian lisäksi Haaga-Helia- ja Laurea-ammattikorkeakoulut. Laurean osahankkeen kohderyhmänä olivat yli 45-vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alaiset työnhakijat, joilla oli kehittämistarpeita digitaidoissa. Laurean tehtävänä hankkeessa oli kehittää osallistujien työelämän digitaitoja vahvistava ryhmämuotoinen ohjausmalli, jossa hyödynnettiin puoliautomaattista uraohjausta. Ohjausmallin nimeksi tuli Työelämän digiosaajaksi – valmennus. Valmennus toteutettiin hankkeen aikana kaksi kertaa, syksyllä 2022 (12.9.2022- 13.12.2023) ja keväällä 2023 (6.3.2023-31.5.2023). Tässä artikkelissa kuvataan valmennusmalliin kuuluneen puoliautomaattisen uraohjauksen kehittämisprosessia.
Hankkeen aikana tuli ilmi, että henkilökohtainen oppimissuunnitelma, toimiva digitaalinen oppimisympäristö ja hyvät digitaaliset työvälineet olivat avainasemassa puoliautomaattisen uraohjauksen onnistumisen kannalta.
Henkilökohtainen oppimissuunnitelma puoliautomaattisen uraohjauksen keskiössä
Puoliautomaattisella uraohjauksella tarkoitetaan tässä reaaliajassa tapahtuvan ohjaamisen tukemista digitaalisten työvälineiden avulla. Digitaalisten työvälineiden avulla ohjauksen molemmat osapuolet voivat valmistautua ohjaukseen paremmin. Tarkoituksena on, että opiskelija saa vastauksen avoimiin kysymyksiinsä nopeammin ja ohjaajat pystyvät auttamaan useampaa ohjattavaa samassa ajassa.
Puoliautomaattisen uraohjauksen kannalta tärkein työväline oli jokaisen Työelämän digiosaajaksi -valmennuksen osallistujan digitaalisesti laatima henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on työkalu omien tavoitteiden kirkastamiseen ja tiimin tavoitteiden luomiseen. (Partanen 2018.) Henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat laadittiin ennen ensimmäistä uraohjausta. Lisäksi jokainen osallistuja varasi uraohjaajalta ajan Calendly-sovelluksella ja vastasi sovelluksen avulla oppimissuunnitelmaa mukaileviin tarkentaviin kysymyksiin. Uraohjaajat näkivät vastaukset jo ennen henkilökohtaista uraohjausta ja saivat tärkeää tietoa ohjattavien tavoitteista ja suunnitelmista ohjaustilanteisiin. Näin sekä ohjaajat että ohjattavat olivat valmistautuneet ennakkoon 30 minuutin uraohjauksiin.
Digitaalisella oppimisympäristöllä merkittävä rooli puoliautomaattisessa ohjauksessa
Oppimissuunnitelmien laatimisen ja henkilökohtaisten uraohjausten jälkeen valmennus eteni uraohjauksen näkökulmasta niin, että valmennettavat tekivät yksilöllisesti ja tiimeissä tehtäviä, jotka lisäsivät oman osaamisen tunnistamista ja työnhakutaitoja. Digitaaliseksi oppimisympäristöksi oli valittu valmennuksen ensimmäisessä toteutuksessa Microsoft- Teams. Teams ei kuitenkaan toiminut kovin hyvin oppimistehtävien tekemiseen ja palauttamiseen ja tältä osin uraohjauksen tehtävät näyttäytyivät valmennukseen osallistuville osin irrallisina ja hajanaisina. Oppimisympäristöä parannettiin aktiivisesti ensimmäiseen valmennukseen osallistuvien kanssa. Sekä uraohjauksen tehtävien että koko valmennuksen kokonaisuuden selkeyttämiseksi päätettiin Microsoft-Teams korvata toisessa valmennuksessa Canvas-oppimisympäristöllä. Vaikka valmennuksen toiseen toteutukseen otettiin käyttöön Canvas, Teams säilyi edelleen valmennettavien etätapaamisten, tiedottamisen ja keskustelun välineenä.
Toista valmennusta varten rakennettiin Laureassa käytössä olevaan Canvas- oppimisympäristöön uusi työtila, johon urasuunnittelun tehtävät integroitiin. Canvas- oppimisympäristön avulla uraohjauksen tehtävät ja valmennuksen muut sisällöt näyttäytyivät valmennettaville selkeämpänä kokonaisuutena.
Puoliautomaattisessa uraohjauksessa käytetyt digitaaliset työvälineet
Digitaalista oppimissuunnitelmaa räätälöitiin hankkeen aikana urasuunnitteluun sopivaksi työvälineeksi. Oppimissuunnitelmaan lisättiin mm. apukysymyksiä oman osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä tavoitteiden asettamiseen kohti työelämää.
Uudistettuja digitaalisia oppimissuunnitelmia hyödynnettiin uraohjauksissa ja osallistujat myös päivittivät niitä aktiivisesti valmennuksen aikana.
Uraohjauksen työvälineiksi valittiin lisäksi digitaalisessa muodossa toteutettu G.R.O.W-malli (Whitmore 2009) ja 10-10-10 malli (ks. www.ideapakka.fi). G.R.O.W-mallin avulla valmennettavat etenivät oppimissuunnitelmissa asettamistaan tavoitteista kohti konkreettisia toimenpiteitä ja 10-10-10 –mallin avulla pohdittiin toimenpiteiden vaikutuksia tässä hetkessä, lähitulevaisuudessa ja pidemmällä aikavälillä. Valitut työvälineet olivat monen kohdalla erityisen merkityksellisiä silloin, kun oma urapolku ei ollut selkeä, vaan pohdintoja käytiin esimerkiksi työn tai mahdollisten opiskelujen välillä.
Valmennuksen toiseen toteutukseen kehitettiin lisäksi Microsoft Formsilla kysely uraohjauksen tueksi ja työelämätaitojen kehittymisen mittaamiseksi. Kyselyn tarkoituksena oli auttaa valmennettavia pohtimaan omaa osaamistaan ja urasuunnitteluaan taitoina. Kyselyn tulosten avulla myös uraohjaajat näkivät, millaisia ajatuksia valmennettavilla oli taidoistaan ja saattoivat huomioida tämän ohjauksessa. Kysely antoi arvokasta tietoa esimerkiksi valmennettavien osaamisen sanoittamisen, työnhakutaitojen ja urasuunnittelutaitojen osalta. Tämä tuki puoliautomaattisen uraohjauksen prosessia ja auttoi kiinnittämään ohjaustapaamisissa huomiota kunkin yksilön kannalta oleellisiin asioihin. Kyselyn avulla kokemuksia työelämätaidoista ja mielekkään työuran rakentamisen taidoista myös pisteytettiin asteikolla 1-10. Kysely tehtiin valmennuksen alussa ja lopussa ja tuloksia pystyttiin vertaamaan toisiinsa. Näin edistyminen nähtiin myös numeroina.
Yksilöllisiä uraohjauksia oli valmennuksen ensimmäisessä toteutuksessa kaksi 30 minuutin etätapaamiskertaa, yksi valmennuksen alussa ja toinen lopussa. Valmennuksen toiseen toteutukseen lisättiin valmennettavien toiveiden perusteella kolmas ohjauskerta puoleen väliin valmennusta. Valmennettavat toivoivat myös kasvokkain käytyjä uraohjaustapaamisia, mutta ajatuksena oli vahvistaa valmennettavien taitoja etätapaamisissa ja antaa valmiuksia tämän päivän työelämää varten. Haasteita etäohjauksiin aiheuttivat lähinnä ongelmat verkkoyhteyden kanssa tai etätapaamiseen liittyminen. Lisäksi jonkin verran ongelmia aiheutti sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Valmennuksen toisessa toteutuksessa ajanvarausjärjestelmänä käytettiin Microsoft 365:n Booking-sovellusta.
Valmennuksen alussa laitteisiin liittyviä haasteita oli enemmän, kun taas valmennuksen loppupuolella haasteita oli huomattavasti vähemmän. Tähän vaikuttivat ainakin valmennettavien digiosaamisen kehittyminen ja uraohjaajien kehittyminen ohjaajina.
Lopputuloksena toimiva puoliautomaattisen uraohjauksen malli
Hankkeen aikana tehdyn kehitystyön avulla saatiin puoliautomaattisesta uraohjauksesta rakennettua prosessi, joka toimi keskeisenä osana Työelämän digiosaajaksi -valmennusta. Puoliautomaattisen uraohjauksen onnistumisen kannalta merkityksellisiksi koettiin ohjaustapaamisten lisäksi digitaaliset henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, toimiva digitaalinen oppimisympäristö ja digitaaliset työkalut sekä selkeät tehtävät ja kyselyt, jotka haastoivat osallistujia pohtimaan omaa osaamistaan ja työnhakuaan. Uraohjauksen prosessia kehitettiin yhdessä osallistujien kanssa ja valitut digitaaliset työvälineet toivat lisäarvoa niin ohjaajille kuin ohjattavillekin. Uraohjauksen toimiminen näkyi vahvimmin osallistujien motivaationa ja luottamuksena prosessiin. Oleellista oli koko prosessin ajan jatkunut uraohjauksen yhteiskehittäminen.
Puoliautomaattisen uraohjauksen tuloksia
Valmennuksen toisessa toteutuksessa uraohjauksen alussa ja lopussa tehdyn kyselyn mukaan osallistujien kokemukset heidän työelämätaidoistaan ja mielekkään työuran rakentamisen taidoistaan kasvoivat valmennuksen aikana merkittävästi sekä sanallisesti ilmaistuna että numeroilla mitattuna (ryhmän tulosten keskiarvo 7.0 -> 7.99 asteikolla 1-10). Taidot kasvoivat osallistujien kokemusten mukaan esimerkiksi oman osaamisen sanoittamisessa, työnhakutaidoissa ja urasuunnittelutaidoissa. Vaikka ryhmän koko oli pieni (9 henkilöä), ovat tulokset suuntaa antavia. Huomioitava tulos uraohjauksen kannalta on myös se, että suurin osa toisen valmennuksen suorittaneista on valmennuksen jälkeen työelämässä tai koulutuksessa. Valmennuksen aikana perustettiin myös yksi kokonaan uusi yritys.
Artikkelin kirjoittajat ovat Laurea-ammattikorkeakoulun lehtorit Kaijus Varjonen, Lassi Virtanen ja Johanna Stepanoff sekä sosionomiopiskelija Joonas Halmela ja restonomiopiskelija Sirpa Lehtonen.
Jos kiinnostuit digitaalisesta ohjauksesta, voit lukea lisää vinkkejä opiskelijan aktivointiin digitaalisin keinoin tästä.
Lähteet:
