Tässä artikkelissa kerromme kokemuksista, joita olemme saaneet etsivästä toiminnasta Laurea-ammattikorkeakoulun OMA OTE –hankkeessa.
John Schnobrich on Unsplash
Pandemia-ajan poikkeusolot ovat tuoneet haasteita myös korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemiselle (Laurea 2021). Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat vastasivat lokakuussa 2021 kolmatta kertaa Mitä kuuluu? -kyselyyn, jonka teemoja olivat opintojen edistyminen, opiskeluhyvinvointi, motivaatiosta ja tuen tarve poikkeustilanteessa. Vastauksia saatiin 709. Kysely toteutettiin myös syksyllä 2020 ja keväällä 2021. (Laurea 2021.)
Kyselyn (Laurea 2021) tulokset ovat hiukan parantuneet päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden osalta kevään 2021 tuloksiin verrattuna, mutta ”päiväopiskelijoiden osalta tulokset ovat edelleen kaikissa väittämissä monimuoto- ja verkko-opiskelijoita heikompia”. Tulokset kertovat siitä, että ”osa on kokenut jäävänsä opintojensa kanssa yksin ja että kynnys kysyä apua etänä on suurempi.” (Laurea 2021.)
Opintojen suunnitellusta rytmistä putoaminen ja opintojen etenemisen viivästyminen tuottavat opiskelijalle monenlaista stressiä: riittämättömyyden kokemuksia, epäonnistumisen tuntemuksia ja mahdollisesti myös taloudellisia paineita, jotka kuormittavat ja saattavat altistaa opiskelijan lopulta uupumiselle. Opiskelu-hyvinvointi on tutkimusten mukaan laskenut merkittävästi korkeakouluopiskelijoilla pandemia-aikana (Karppi & Kosonen 2021; THL 2021). Uupunut opiskelija saattaa menettää opiskeluintonsa ja motivaationsa, joka laskee koulutuksellisia tavoitteita ja jopa lisää riskiä keskeyttää opinnot. Opintojen eteneminen suunnitellussa tavoiteajassa on erittäin merkityksellistä niin yksilön tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kuin korkeakoulun ja yhteiskunnankin näkökulmasta.
OMA OTE – Opiskelijoiden hyvinvointitoimijuuden ja opintojen edistymisen tukeminen koronatilanteessa Laureassa -hanke keskittyy opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen etenemisen tukemiseen koronapandemian aikana. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden kokemusta elämänhallinnasta ja omasta hyvinvoinnistaan sekä tukea heitä opintojensa suunnittelussa.
Laureassa on jo pitkään ollut käytössä hyviä dataan pohjautuvia työkaluja ja raportteja, joiden avulla opettajatuutorit ja opintopäällikköt ovat voineet seurata opiskelijoiden opintojen edistymistä ja löytää tehostetun ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat.
Hankkeessa toteutettu etsivä toiminta -toimenpiteessä tavoitteena on ollut löytää ne opiskelijat, joiden opinnoissa eteneminen on vaarantunut tai keskeytynyt koronapandemian takia. Etsivällä toiminnalla tarkoitamme tässä yhteydessä keinoja, joilla voimme dataan perustuen tunnistaa niitä opiskelijoita, joiden opinnot eivät etene tavoiteajan mukaisesti.
Vuoden 2021 aikana olemme kokeilleet useita uudenlaisia toimia keskeytymisvaarassa olevien opiskelijoiden löytämiseksi sekä heidän aktivoimiseksi uudelleen opintojen pariin. Keskitetyllä etsivällä toiminnalla on haluttu sekä tukea opintojen ohjausta korona-aikana että varmistaa, että keskeytymisvaarassa olevia opiskelijoita on lähestytty ja kontaktoitu aktiivisesti Laurean toimesta. Tässä artikkelissa kerromme opiskelijoiden tunnistamisesta dataan perustuen sekä heidän kontaktoinnistaan siten, että muilla on halutessaan mahdollisuus käyttää toiminnassaan samoja hyväksi katsomiamme periaatteita.
Kohderyhmän tunnistaminen datasta
Kun keväällä 2021 lähdimme rakentamaan etsivää toimintaa, niin hyvin pian totesimme, että pelkästään dataan perustuvalla tiedolla emme voi tunnistaa sellaisia opiskelijoita, joiden opintojen eteneminen olisi hidastunut tai vaarantunut juuri pandemian vuoksi. Tästä syystä kohderyhmäksi lopulta valikoitui kaikki opiskelijat, joiden opintojen etenemisessä oli nähtävissä viivästymistä.
Opiskelija- ja opintotietojärjestelmästä (Peppi) poimittiin ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat (päivä,- monimuoto-, verkkokoulutus), joiden opintojen eteneminen oli hidastunut korona-aikana. Näiden opiskelijoiden katsottiin olevan erityisen tuen ja ohjauksen tarpeessa.
Jotta opiskelija voi valmistua tavoiteajassa, hänen on suoritettava keskimäärin 30 opintopistettä per kausi. Yhtä vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa opiskelijalle täytyy kertyä keskimäärin 24 opintopistettä per kausi. Opiskelijan opintojen edistymisen vauhti (opintopistettä/kausi) saatiin jakamalla suoritettujen opintopisteiden määrä käytetyillä läsnäolokausilla. Aineistoon otettiin mukaan opiskelijat, joiden opintojen etenemisen vauhti oli alle 23 opintopistettä/kausi.
Kohdejoukoksi valittiin tarkasteluajankohtana, keväällä 2021 läsnäolevat tutkinto-opiskelijat, joilla oli jäljellä tavoiteaikaan perustuvaa opiskeluoikeusaikaa ja jotka olivat olleet läsnäolevana myös syksyllä 2019 ja syksyllä 2020. Aineistosta tarkasteltiin näiden opiskelijoiden kausikohtaisia opintosuoritusten määriä syksyllä 2019 ja syksyllä 2020. Laskemalla syksyllä 2020 ja 2019 suoritettujen opintopisteiden erotus, saatiin tieto keski- ja loppuvaiheen opiskelijoista, joiden opintojen eteneminen oli hidastunut korona-aikana.
Jotta etsivä toiminta saataisiin kohdennettua mahdollisimman hyvin tukea tarvitseviin, aineistosta rajattiin pois opiskelijoita seuraavasti:
- Opiskelijat, joilta tutkinnosta puuttui 30 opintopistettä tai vähemmän eli he olivat oletettavasti jo valmistumisvaiheessa,
- opiskelijat, joiden opinnot eivät olleet edenneet lainkaan,
- opiskelijat, joille oli myönnetty lisäaikaa,
- opiskelijat, joiden opintojen eteneminen oli 23 opintopistettä tai enemmän per kausi eli etenevät tavoiteajassa sekä
- opiskelijat, joilla syksyn 2020 opintopistekertymä oli suurempi kuin syksyn 2019 opintopistekertymä.
Lähestymistapa ja tavoitetut opiskelijat
Datan perusteella kohderyhmäksi valikoituneita opiskelijoita (n=601) lähestyttiin tekstiviestillä. Jaoimme kohderyhmän kahteen osaan ja porrastimme yhteydenottoja. Näin varmistimme, etteivät ohjauspalvelut missään vaiheessa ruuhkautuisi.
Tavoiteltavien opiskelijoiden ohjaustarvetta pohtiessamme korostui ajatus opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista. Oletuksenamme oli, että tavoiteltavat opiskelijat ovat mahdollisesti pudonneet ohjauksen piiristä ja että he todennäköisesti tarvitsevat ohjausta niin opintojen uudelleen käynnistämiseen ja suunnitteluun kuin hyvinvointiin ja opiskelutaitoihin liittyviin kysymyksiin.
Opiskelijoille lähetetyn tekstiviestin sisältö oli seuraava: “Hei opiskelija, etsitkö tukea? Tarjoamme yksilöllisiin tarpeisiisi vastaavaa ohjausta ja neuvontaa. Katso lisää www.laurea.fi/omaote. Voit jättää sivuilla myös yhteydenottopyynnön. Terveisin, Laurea”
Tekstiviestiin linkitetyn ohjaussivun avulla pyrimme samalla ohjaamaan opiskelijoita Mitä kuuluu? -Zoom-tukeen, jossa apua oli saatavilla matalalla kynnyksellä. Ohjaussivulla kerrottiin myös toteutettavista HOPS-työpajoista oman oppimissuunnitelman päivittämiseksi. Lähetimme englanniksi tutkintoa opiskeleville saman sisältöisen viestin englanniksi.
Haasteena vaikuttavuuden arviointi yhteydenottojen hajaantuessa eri toimijoille
Tekstiviesti on lähestymistapana sellainen, jonka vaikuttavuutta ei voida seurata eikä mitata. Opiskelijalla on useita reittejä hakeutua Laurean palveluiden piiriin, joten hanketoimijoille ei tullut tietoa, jos opiskelija esimerkiksi itse otti opettajatuutoriinsa yhteyttä tekstiviestin saatuaan.
Ohjaussivun lopussa olleen yhteydenottolomakkeen kautta opiskelijalla oli mahdollisuus jättää omat yhteystietonsa, valita toivomansa yhteydenottotapa sekä kuka häneen ottaisi yhteyttä eri toimijoista. Lomakkeeseen tuli kevätlukukauden aikana kaksi yhteydenottopyyntöä. Toinen yhteyttä ottaneista opiskelijoista ei ollut kohderyhmäämme, mutta hänet ohjattiin oikean tahon ohjauksen piiriin. Toinen opiskelijoista puolestaan oli kohderyhmää ja toivoi yhteydenottoa opintopäälliköltä. Opintopäällikkö ei kuitenkaan saanut häneen yhteyttä useista yrityksistä huolimatta.
Vaikka yhteydenottojen vaikuttavuutta ei voida suoranaisesti tämän toimenpiteen osalta mitata, on Laurean toimijoiden aktiivinen lähestyminen todennäköisesti kuitenkin ollut positiivinen signaali opiskelijoiden suuntaan. Laurean Mitä kuuluu? -kyselyn tulosten perusteellakin näyttäisi siltä, että Laurean tarjoamista ohjauspalveluista on ylipäänsä pystytty viestimään aiempaa paremmin (Laurea 2021).
Suuntaviivoja jatkokehittämiseen
Vaikka tekstiviestilähestymin välitön vaikutus näyttäytyy pieneltä, voi lähestymisellä olla opiskelijalle merkityksellistä sen antaen tietoa palveluista. Viesti voi luoda myös välittämisen tunnetta. Toimintaa arvioidessamme tulimme siihen tulokseen, että tekstiviestillä kontaktointi kannattaa, koska toimintamalli on nyt luotu, eikä toimenpide ole kustannuksiltaan ja työmäärältään kovin iso.
Kevään tuottamien kokemusten pohjalta kehitimme etsivän toiminnan mallia syksylle 2021. Dataan pohjautuvan tiedon perusteella kontaktoimme tällä kertaa opiskelijoita, joiden opintojen eteneminen oli hidastunut kevätlukukaudella 2021. Muokkasimme niin tekstiviestin kuin ohjaussivustonkin sisältöä. Syksyn tekstiviestissä opiskelijalta kysyttiin “etsitkö ohjausta” kevään “etsitkö tukea” sijaan. Ohjaussivulla oli kevään tapaan uudella konseptilla ja nimellä järjestettävän Poikkeamon Zoom-tuen tiedot, tietoa väylistä opinnäytetyöprosessin aloittamiseen ja mahdollisuus tehdä CREAR-palvelutarpeen arviointi, jonka tulosten pohjalta sivulla oli linkkejä Laurean erilaisiin ohjaus- ja hyvinvointipalveluihin. Yhteydenottolomake oli kevään tavoin myös syksyllä opiskelijoille lähetyllä yhteydenottosivulla.
Olemme samanaikaisesti tekstiviestikontaktoinnin ohella toteuttaneet myös toisenlaisia yhteydenottomuotoja. Kesällä 2021 kokeilimme tapahtumajärjestämisen työkalua Lyytiä keskeytysvaarassa olevien opiskelijoiden henkilökohtaiseen kontaktointiin opintopsykologin toimesta. Kokeilimme myös puhelinsoitolla lähestymistä osalle opiskelijoita, jotka olivat saaneet Laurealta myös tekstiviestin. Näistä kokeiluista kerromme jatkossa erikseen.
Hankkeessa järjestimme myös palvelumuotoilutyöpajan etsivän toiminnan teemasta, johon osallistui samaa rahoitusta saaneita kumppanihankkeitamme opiskelijakunnasta sekä Haaga-Heliasta. Työpajassa haimme yhdessä uusia ideoita keskeytysvaarassa olevien opiskelijoiden tunnistamiseen sekä ratkaisuja opiskelijoiden kontaktoimiseen ja ohjaustarpeisiin vastaamiseen. Näillä eväillä jatkamme etsivän toiminnan jatkokehittämistä ja toteuttamista vuonna 2022.
Mikäli olet kiinnostunut tutustumaan tarkemmin kehittämiimme käytänteisiin, voit lukea niistä hankkeemme prosessiportfoliosta.
Lähteet:
