Laurean sosionomiopiskelijat pääsivät kokeilemaan vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten kanssa työskentelyn opintojaksolla keväällä 2018, osana täydentäviä opintoja. Opintojaksolle kuului vapaaehtoistyötä yhteensä 30 tuntia, jonka lisäksi jokainen osallistunut opiskelija kirjoitti kokemuksistaan loppuraportin.

Laureassa opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä osana opintoja. Laurea2020-strategian mukaan tavoitteena on, että kaikki Laurean opiskelijat osallistuvat vapaaehtoistyöhön opintojensa aikana. Vapaaehtoistyön luonne, ajankohta ja laajuus ovat opiskelijan itse valittavissa.

Lasten ja nuorten kanssa työskentelyn opintojaksolla sosionomiopiskelijat saivat päättää kolme mielenkiintoisinta vapaaehtoistyön projektia, joiksi valikoituivat Punaisen Ristin Vantaan Nuorten turvatalon järjestämät vapaaehtoistoiminnot: Nuorten turvatalon kriisimajoituksessa Vantaan Rekolassa, Nuorten turvatalon pop up-toiminta Vantaan Tikkurilassa sekä Nuorten turvatalon verkkoauttaminen (”Sekaisin Chat”) Vantaan Rekolassa.

Yhteistyö SPR Vantaan Nuorten turvatalon ja Laurean opiskelijoiden välillä on alkanut noin 10 hengen opiskelijaporukasta, joka toimi syksyisin vapaaehtoisena kriisimajoituksessa. Vantaan nuorten turvatalon koordinaattori Sara Petersen-Jessen iloitsee, että he ovat joka vuosi saaneet upeita nuoria opiskelijoita vahvistukseksi vapaaehtoistyön porukkaan.

”Kaikki opiskelijat ovat olleet ammattitaitoisella ja ihanan reippaalla asenteella mukana.  Vapaaehtoistyössä ihanaa on se, että jokainen voi olla omana itsenään ja omalla persoonallaan mukana”.

Opiskelijat pystyvät kerryttämään opintopisteitä myös opintojaksojen ulkopuolisesta vapaaehtoistyöstä, kunhan se on yleishyödyllistä työtä, joka kasvattaa opiskelijan osaamista ja ammattitaitoa.

”Meillä on todella hyviä paikkoja, joihin pääsee tekemään vapaaehtoistyötä. Se on vähän niin kuin win-win-tilanne; Järjestöt saavat meidän opiskelijoita mukaan vapaaehtoistyöhön, ja opiskelijat tykkäävät ja saavat mahtavia kokemuksia vapaaehtoisuudesta”,

sosiaalialan opettaja Liisa Lassila kertoo. Hän pohtii, että vapaaehtoistyön rooli tulee tulevaisuudessa olemaan vielä merkittävämmässä roolissa kuin nykyään.

Nuorten turvatalon kriisimajoituksessa oppii kohtaamaan nuoria

Sosionomiopiskelija Roosa Klemetti toimi vapaaehtoisena Nuorten turvatalon kriisimajoituksessa Vantaalla. Vapaaehtoisen tehtäviin Punaisen Ristin Vantaan Nuorten turvatalon kriisimajoituksessa Rekolassa kuuluvat monenlaiset tehtävät. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset kotityöt, kuten ruoan tekeminen ja pyykin pesu, sekä esimerkiksi läksyjen perään kysyminen eli ihan samanlaisia asioita, kuin mitä aikuisen rooliin kotonakin kuuluisi. Vapaaehtoisen kanssa Turvatalossa toimii aina työpari eli kenenkään ei tarvitse olla yksin vastuussa nuorista. Turvatalo on auki joka päivä, ja kriisimajoitusta on tarjolla nuorille iltapäivä viidestä kello kymmeneen aamulla.  Vapaaehtoinen viettää nuorten kanssa aikaa illalla aina klo 22 asti, jonka jälkeen hän jää talolle yöksi. Turvatalossa olevat nuoret ovat keskimäärin noin 15 vuotiaita, mutta ikärajaa talossa ei ole, ja mukana on välillä myös täysi-ikäisiä.

Yksi vapaaehtoisen tärkeimpiä tehtäviä on olla läsnä nuorille turvallisena aikuisena.

”Jo se, että katsoo nuorten kanssa telkkaria, eikä välttämättä edes sano mitään, on heille todelle tärkeää. Monet nuoret ovat sanoneet, että yksi tärkeimmistä asioista on ollut se, että opiskelija tai vapaaehtoinen on vaan ollut läsnä tai että on voinut vaikka leipoa vapaaehtoisen kanssa”,

Sara Petersen-Jessen kertoo. Ne ovat sellaisia asioita, mitkä saattavat ensinäkemältä tuntua mitättömiltä tai pieniltä jutuilta, mutta nuorille ne ovat tosi tärkeitä ja isoja juttuja.

Roosa oppi työssään erityisesti nuorten kohtaamisesta. Usein vuoroissa olivat eri nuoret ja yksittäisten nuorten kanssa vietetty aika on suhteellisen lyhyt.  Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että osaa vapaaehtoisena ottaa kontaktia heihin.

”Tärkeää on arvioida tilannetta ja tarvittaessa antaa nuorelle myös tilaa, jos hän ei juuri silloin halua viettää aikaa muiden kanssa. Nuorten kanssa usein vain pelattiin iltaisin korttia tai soiteltiin heidän kanssaan kitaraa, semmoista rentoa, nuorista itsestään lähtevää toimintaa”

Roosa korostaa, että vapaaehtoisilla on todella tärkeä rooli järjestötyössä. Esimerkiksi Turvatalossa on vapaaehtoisen lisäksi aina ainoastaan yksi työntekijä, joten vapaaehtoisen läsnäolo paikalla on oikeasti merkityksellistä.

”Vapaaehtoisena minulla oli myös todella arvostettu olo siellä, siellä arvostettiin todella sitä, mitä siellä tein”

”Sekaisin chatissa” keskustellaan nuoria askarruttavista asioista

Sosionomiopiskelija Kaisu Räty toimi vapaaehtoisena SPR:n Vantaan Nuorten turvatalon verkkoauttamisessa ”Sekaisin Chatissa”. Hän kertoo oppineensa ”Sekaisin Chatissa” erilaisissa elämäntilanteissa olevien nuorten kohtaamista virtuaalisesti, ratkaisukeskeisyyttä sekä positiivisten voimavarojen ja mahdollisuuksien etsimistä yhdessä nuoren kanssa. Turvatalon chatin päivystysvuorot ovat joka tiistai klo 18-20. Vapaaehtoiset keskustelevat chatissa nuorten mieltä askarruttavista pienistä ja isommistakin asioista. Keskustelunaiheet painottuvat nuorten mielenterveyteen, ahdistukseen tai masennukseen.

Fyysisesti chatissa työskennellään alkuun Turvatalolla, jossa on tukena aina talon työntekijä. Kun kokemusta kertyy, on vuoroja mahdollisuus tehdä myös etänä kotoa käsin. Sara Petersen-Jessen korostaa, että aina, ennen kuin vapaaehtoinen lähtee työvuorosta, hän pääsee keskustelemaan ja purkamaan ajatuksiaan tai jos jotain on jäänyt mietityttämään.

”Täältä ei koskaan tarvitse lähteä niin, että kantaisi jotain murhetta olkapäillään”.

Pop-up kahvilassa parasta on yhteisöllinen tunnelma

Kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Matilda Pyhähuhta oli mukana SPR:n Nuorten turvatalon pop up -toiminnassa.  Opiskelijat ja muut vapaaehtoiset järjestivät nuorille pop up-kahvilan ja toimintaa Tikkurilassa. Tapahtumia oli joka torstai-ilta klo 16-19 kauppakeskus Dixin Vantaa-infossa ja klo 17-20 nuorisotila Liidossa, joka on avattu tammikuussa 2018. Nuorisotilan ilta tehtiin yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa, joten mukana oli aina myös nuorisotyöntekijä ja nuorisopalveluiden vapaaehtoisia. Liidossa saattoi olla yhden illan aikana jopa 60 nuorta.

Matilda kertoo oppineensa paljon vapaaehtoistyöstä ja SPR:n toiminnasta. Pop up –pisteelle oli mukava mennä ja siellä oli hieno yhteisöllinen tunnelma. Matildaa kiinnostaa tulevaisuudessakin kaikki nuorten parissa tehtävä työ ja hän aikoo opiskella tulevaisuudessa lastentarhanopettajan pätevyyden.

”Opin nuorille luontevaa kohtaamista ja rentoa olemista. Jotenkin itse on tottunut siihen, että kaikki pitää olla niin tehokasta ja tavoitteellista, niin sitten huomasin, että pienet asiat olivat tuolla ihan todella tärkeitä ja sellainen rentous nuorten kanssa toimiessa”.

Pop-up toiminnassa oli keskustelun lisäksi mahdollisuus osallistua erilaisiin toiminnallisuuksiin, teemoihin ja tempauksiin. Laurean opiskelijat suunnittelivat nuorten kanssa erilaisia teemoja sekä nuorisotilalle että Vantaa-infoon. Teemailloissa keskusteltiin esimerkiksi unelmista ja tehtiin yhdessä nuorten kanssa unelmien aarrekartat sekä erilaisia rentoutumisharjoituksia. Muita teemoja olivat esimerkiksi unirytmi, jolloin pohdittiin yhdessä nuorten kanssa unen tärkeyttä ja kerrottiin samalla Vantaan Turvatalosta, jonne on myös mahdollisuus mennä parantamaan omaa unirytmiä.

”Monella on se käsitys, että turvatalo tarjoaa vain kriisimajoitusta, että on oltava joku tosi iso ongelma, että sinne voi mennä. Mutta sinne voi mennä vaikka vaan koeviikolla, että saa rauhassa luettua”,

Vapaaehtoistyö on tärkeää lastensuojelua ennaltaehkäisevää työtä

Yhtenä teemana pop up-kahvilassa oli myös esimerkiksi ”Somasti somessa”, jolloin järjestettiin sosiaalisen mediaan käyttöön ja tietosuoja-asioihin liittyvä tietovisa. Illassa mietittiin myös perheen, ystävien, unen ja sosiaalisen median tasapainoa.  Nuoret saivat myös itse ehdottaa ja ideoita teemoja illoille ja kerran järjestettiin heidän toiveestaan esimerkiksi musavisa. Osallistuminen ohjelmaan on nuorille aina täysin vapaaehtoista.

”Ajatuksena on se, että se on näiden nuorten vapaa-aikaa, että niitä ei velvoiteta mihinkään”,

Matilda huomasi kuitenkin, että toiminta sai nuoret usein helpommin keskustelemaan ihan arkipäiväisistä asioista ohjelman lomassa.

”Välillä se vaati vähän sellaista luovuutta, että mistä nyt lähtisi tämän nuoren kanssa keskustelemaan ja löytääkö sieltä jotain yhteisiä mielenkiinnon kohteita”

Pop up-kahvilassa myös kerrottiin nuorille ja heidän vanhemmilleen erilaisista palveluista, joita heille on tarjolla.

Matildan mukaan vapaaehtoistyö on todella tärkeää lastensuojelua ennaltaehkäisevää työtä. Pop up –pisteellä kävi viikoittain samoja nuoria ja vaikka vapaaehtoiset opiskelijat välillä pohtivat, että onko tämä nyt oikeasti kauhean merkityksellistä ja onko minusta hyötyä täällä, niin kyllä nuoret olivat aina siellä oven takana jo odottelemassa pisteen aukeamista.

”Yleensä laitetaan kahvipöytä aina valmiiksi ja yhden kerran oltiin muutama minuutti myöhässä, niin sitten ne nuoret jo ihmetteli, että missä ne kahvit nyt on”,

Opiskelijat huomasivat myös, että kun omat kasvot tulivat nuorille tutuksi, niin myös nuorten kynnys tulla juttelemaan madaltui.

Tärkeintä nuorten illoissa oli aito läsnäolo ja keskustelu nuorten kanssa.

”Päätavoitteena meillä oli olla nuorille läsnä. Tärkeää oli, että nuoret tiesivät, että siellä on turvallisia aikuisia, kenen kanssa voi keskustella ihan mistä vaan asioista”