Vielä muutama vuosi sitten kokemusasiantuntijat olivat sosiaali- ja terveydenhuollossa vieras asia. Nykyään kokemusasiantuntijoiden näkökulman tuottamaa hyötyä on alettu ymmärtämään enemmän, ja heidän panoksensa näkyy yhä useammin niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan ihmistä, jolla on omakohtaista kokemusta joltakin elämän osa-alueelta ja näin ollen on kokemusperäisen tiedon asiantuntija tässä asiassa (Kpedu 2022). Tämä artikkeli on toinen osa kolmen artikkelin juttusarjaa, joka on syntynyt osana Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen ja sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson yhteistyötä. Artikkelisarjassa tuodaan kokemusasiantuntijalähtöisesti esiin esimerkkejä, haasteita, hyviä käytäntöjä ja unelmia liittyen kokemusasiantuntijuuteen sosiaali- ja terveysalalla. Tässä tekstissä tarkastellaan kokemusasiantuntijan työtä aikuissosiaalityön yksikössä ja tarkastellaan, miten työ edistää hyvinvointia.

Kokemusasiantuntijoilla voi olla kokemusta esimerkiksi sairaudesta, tapaturmasta tai mielenterveyden häiriöstä. Omilla kokemuksillaan he voivat auttaa muita ja toimia hyvinvoinnin edistäjinä. Tätä artikkelia varten on haastateltu kokemusasiantuntija Yrjö Kumpulaa. Kumpula on toiminut kokemusasiantuntijana kuuden vuoden ajan. Kumpula menetti päihdeongelmansa vuoksi insinöörin työpaikkansa 12 vuotta sitten. Kuntoutuminen kesti kauan ja sen jälkeen paluu koulutusta ja työkokemusta vastaaviin työtehtäviin tuntui etäiseltä ajatukselta. Kumpula sai tietää KoKoA ry:n kokemusasiantuntijakoulutuksesta.

”Liityin yhdistykseen, kävin kokemusasiantuntijakoulutuksen ja sitä myöten pääsin tekemään kokemusasiantuntijan työtä. Ensin pieniä työtehtäviä ja nykyisin olen säännöllisessä työsuhteessa”, Kumpula kertoo.

Kokemusasiantuntijan työssä Kumpulaa motivoi halu auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä – mieluiten jo ennaltaehkäisevästi, jotta ihmisen elämä ei pääse kriisiytymään liian pahaksi.

Koulutettu kokemusasiantuntija aikuissosiaalityössä

Kumpula on toiminut päätoimisesti kokemusasiantuntijana Espoon Perhe- ja sosiaalipalveluiden aikuissosiaalityön yksikössä jo neljän vuoden ajan. Kokemusasiantuntijan vastaanottoa hän pitää Espoon keskuksessa Samarianmäellä. Vastaanotolle ohjautuu asiakkaita Espoon sosiaalityön eri yksiköistä, Espoon päihde- ja mielenterveyspalveluista, Espoon työllisyyspalveluista sekä järjestöjen kautta. Tiedot vastaanottotoiminnasta löytyvät Espoon kaupungin sivuilta sekä erillisestä esitteestä, jota on jaettu Espoon alueen eri palveluyksiköihin. Ihmiset voivat tulla tapaamiseen myös oma-aloitteisesti eikä virallista asiakkuutta esimerkiksi sosiaalipalveluissa edellytetä. Kumpulan tavoitteena on pitää vastaanotolle saapuminen mahdollisimman helppona ns. matalan kynnyksen vastaanottotoimintana.

”Meillä jokaisella on tarve tulla kuuluksi ja nähdyksi. Kertomalla tarinaansa ihminen kokee tulleensa kuulluksi ja samalla ihminen tulee näkyväksi paitsi itselleen myös muille. Kohtaamisissa on tärkeää, että ihmisellä on tunne, että häntä kuunnellaan ja häntä ymmärretään. Kohtaamisissa asiakas ja kokemusasiatuntija jakavat ja keskustelevat kokemuksista, joihin liittyy samankaltaisia tunnetiloja. Niitä jakamalla asiakas huomaa, että kokemusasiantuntija oikeasti ymmärtää häntä, ja tämän kautta syntyy luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa.”

Luottamuksellinen suhde työn keskiössä

Kumpula auttaa ihmisiä oman kokemuksensa sekä koulutuksen kautta saadun tiedon avulla. Vastaanotolla selvitellään tarvittaessa myös taloudellista tilannetta ja varmistetaan, että asiakas saa myös lain mukaiset perusetuudet, kuten Kela- ja työttömyyskorvaustuet. Kumpula tekee paljon yhteistyötä Espoon sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten kanssa. Kuuden vuoden työkokemuksen myötä yhteistyö ammattilaisten kanssa on hioutunut luontevaksi ja Kumpula on usein asiakkaiden tukena yhteistapaamisissa ammattilaisten kanssa. Kumpula korostaa, että hän tiedostaa oman roolinsa ja tehtävänsä hyvin suhteessa ammattilaisiin, jotka ovat vastuussa tarvittavista viranomaispäätöksistä.

Kumpula kertoo, että alussa yhteistyön rajapinnat olivat haastavia, kun piti ikään kuin pystyä osoittamaan oma tarpeellisuutensa ammattilaisille.

“Päässä pyöri kysymys, olenko työparina ammattilaiselle uhka vai mahdollisuus, ja olenko työparina vertainen, vaikka minulla ei ole sote-alan koulutusta.”

Luottamus on kokemusasiantuntijatyön keskiössä. Vain luottamuksellisessa suhteessa asiakas rohkaistuu puhumaan ja kertomaan vaikeista asioista. Luottamuksellisessa suhteessa asiakas tulee tapaamaan kokemusasiatuntijaa useamman kerran ja näin saadaan luotua toimiva tukiprosessi, jossa kokemusasiantuntija voi toimia asiakkaan rinnalla kulkijana palvelujärjestelmässä. Onnistuneet ja luottamukselliseen asiakassuhteen luomiseen johtavat asiakaskohtaamiset tuovat Kumpulalle voimakkaan onnistumisen tunteen.

”Kokemusasiantuntijan työ on tuonut minulle onnistumisen tunnetta ja koen, että teen merkityksellistä työtä. Olen pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä, joten kokemusasiantuntijan työ on tuonut sisältöä omaan elämääni.”

Kokemusasiantuntijakin tarvitsee apua ja neuvoja työhön

Toisinaan asiakkaiden ongelmat ja ahdistukset jäävät auttajankin päähän pyörimään.

”Tätä ilmiötä kutsutaan myötätuntouupumukseksi, joka on tavallaan kokemusasiantuntijoiden ’ammattitauti’.”

Kumpula kertoo, että hän saa jakaa kokemuksiaan Espoon perhe- ja sosiaalipalveluissa työskentelevien muiden kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työyhteisöllä on säännölliset yhteiset tapaamiset, ja työnantaja Espoon perhe- ja sosiaalipalvelut tarjoaa työnohjausta kokemusasiantuntijoille kerran kuukaudessa. Lisäksi Kumpula pitää yhteyttä mm. KoKoA ry:n ja Kokemus-Klinikka ry:n kokemusasiantuntijoiden kanssa. Alussa työ kuitenkin tuntui yksinäiseltä.

“Ensimmäiset pari vuotta tunsin itseni yksinäiseksi, kun ei ollut kunnon tiimiä taustalla”, Kumpula kertoo.

Kumpula on kuulunut Espoon aikuisten sosiaalipalveluiden tiimiin vuoden 2020 alusta alkaen, ja nyt tilanne on parempi.

”Tiimin myötä minulla on esimies, hyviä työkavereita ja tuttuja ammattilaisia, joiden kanssa yhteistyö sujuu jo hyvin.”

Kokemusasiantuntijuuden arvostus nousee Kumpulan mukaan hiljalleen. Työtä tunnettuuden lisäämisen kanssa täytyy vielä tehdä, jotta epäluuloja voidaan haihduttaa. Säännöllinen työsuhde ja maksettu palkka ovat merkityksellisiä ja tuovat vakautta taloudelliseen tilanteeseen. Kumpula suosittelee kokemusasiantuntijaksi kouluttautumista myös muille.

“Kokemusasiatuntijaksi kouluttautuvalla tulisi kuitenkin olla omaa kuntoutumista vähintään kaksi vuotta, jotta on saanut etäisyyttä omaan kriisiaikaan. Kokemusasiantuntijan yksi tärkein työkalu on oma tarina ja siitä saadut kokemukset, joihin on hyvä olla riittävästi etäisyyttä”, Kumpula tietää.

Kokemusasiantuntijan työtä Kumpula tekee tunnetuksi kertomalla omasta työstään erilaisissa sote-alan seminaareissa.

“Tällä hetkellä käynnissä oleva Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke on yksi hyvä tapa edistää kokemusasiantuntijan työn näkyvyyttä. Myös sote-alaa säätelevään lainsäädäntöön (järjestämislakiin) olisi hyvä saada maininta/suositus, jolla velvoitettaisiin uusia sote-hyvinvointialueita hyödyntämään palveluissa kokemusasiantuntijoita.”

Onnistuneet kohtaamiset luovat hyvinvointia

Hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemus syntyy Kumpulan mukaan ennen kaikkea asiakaskohtaamisten kautta.

 ”On tärkeää, että kohtaamisesta jää asiakkaalle positiivinen kokemus, ja hän kokee tulleensa hyväksytyksi. Siten hän kokee myös osallisuuden tunteen ja tunteen, että voi vaikuttaa omiin asioihin, tavoitteisiin ja esitettyihin ratkaisuihin, joiden avulla häntä tuetaan.”

Onnistuneen kohtaamistilanteen myötä asiakas voi löytää sisäisen motivaation ja halun osallistua erilaisiin kuntouttaviin toimintoihin. Kokemusasiantuntijana Kumpula kokee pystyvänsä vaikuttamaan siihen, että kohtaamistilanne olisi asiakkaalle mahdollisimman positiivinen ja samalla asiakas kokisi osallisuuden tunteen. Kokemusasiantuntija voi siis parhaimmillaan toimia kokemusten ja tunteiden tulkkina asiakkaan ja ammattilaisen välissä.

Hyvinvointi liittyy olennaisesti ihmisen perustarpeisiin, joita voi tarkastella esimerkiksi Maslowin tarvehierarkian avulla. Tunnetun mallin tärkeimpiä tarpeita ovat fysiologiset tarpeet ja selviytyminen, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet, arvonannon tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Näistä on johdettu hyvinvoinnin eri ulottuvuudet, joita ovat terveys, materiaalinen hyvinvointi, koettu hyvinvointi eli elämänlaatu ja yhteisön ja yksilöiden hyvinvointi (THL-a 2020.)  Kumpula toimii työssään monella näistä hyvinvointiin liittyvistä ulottuvuuksista, ja erityisesti niissä ulottuvuuksissa, joita on todella vaikea saavuttaa ilman elämänkokemuksiin liitettyjä tunteita. Tunteiden sanoittaminen ulkopuolisten ymmärtämään muotoon edesauttaa myös palveluiden kehittämistä asiakaslähtöiseksi. Asiakaslähtöisyys on myös Sanna Marinin johtaman hallitusohjelman (2019) sotekeskusten kehittämisen ytimessä. Asiakaslähtöisyys ei rajoitu ainoastaan fyysisesti saatavilla oleviin palveluihin, sillä asiakaslähtöisyys on tärkein lähtökohta myös sähköistyvässä palvelukehityksessä. Sähköisten palveluiden kehittämiseen vaikuttaa tarve uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että uudistuksella saavutettaisiin laaja-alaista hyvinvointia, ennaltaehkäistäisiin ongelmia, palvelut olisivat yksilölähtöisestä ja eettisestä näkökulmasta katsottuna sopivia, avoimia ja poikkihallinnollisia ja niiden vaikuttavuutta olisi arvioitu riittävällä tavalla. Nämä lähtökohdat korostavat toimivaa yhteistä ymmärrystä tuottavaa dialogia, jossa Kumpula osoittaa olevansa asiantuntija paikallaan. Hänen ja muiden kokemusasiantuntijoiden tekemän työn merkityksen voi olettaa korostuvan tulevaisuuden palvelukehityksessä, etenkin näin sote-uudistusten kynnyksellä. Kokemusasiantuntijat kannattaa ottaa viimeistään nyt toimintaan mukaan kaikilla hyvinvointiin liittyvien palveluiden tuottamisen tasoilla. (Valtioneuvosto 2020; STM 2020; Virtanen, Suoheimo, Lamminmäki, Ahonen ja Suokas 2011, 30–36, 53–60).

Hankkeen kommentit

Tämä teksti perustuu sosionomiopiskelijoiden kokemusasiantuntijoiden kanssa käytyihin haastatteluihin. Teksti on syntynyt osana Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen ja Sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson välistä yhteistyötä. Hanke tekee kokemusasiantuntijatyötä näkyväksi mahdollisimman laajasti eri näkökulmista. Tässä tekstissä kokemusasiantuntijatyötä käsitellään sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän henkilön näkökulmasta. Artikkelin tavoitteena on avata työn luonnetta, sen haasteita ja mahdollisuuksia. Yksi hankkeen tavoitteista on kokemusasiantuntijoiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen koulutuksen avulla. Vain tunnistamalla, missä kokemusasiantuntijat työskentelevät ja millaisista tehtävistä heidän työarkensa muodostuu, voimme kehittää heille suunnattua täydennyskoulutusta. Artikkelissa kuvatut asiat, kuten työn yksinäisyys ja henkinen kuormittavuus antavat hankkeelle erinomaisia tietoja ja eväitä koulutussuunnitteluun.

Lähteet:

• Hallitusohjelma. 2019. Osa 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi. Viitattu 9.3.2022. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/oikeudenmukainen-yhdenvertainen-ja-mukaan-ottava-suomi
• Kokemusasiantuntija Yrjö Kumpulan haastattelu.
• Laurea. 2021. Kokemusasiantuntijat verkossa- hanke. Viitattu 9.3.2022. Saatavissa: https://www.laurea.fi/hankkeet/k/kokemusasiantuntijat-verkossa/
• Kpedu.fi. 2022. Kokemusasiantuntija. Viitattu 6.3.2022, Saatavilla: https://www.kpedu.fi/hakijalle/koulutustarjonta/koulutus/kokemusasiantuntija_(l7095)
• STM. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta ja tiedolla johtaminen. Viitattu 9.3.2022. Saatavissa: https://stm.fi/sotetiedonhallinta
• THL-a. 2020. Hyvinvointi. Viitattu 9.3.2022. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi
• Valtioneuvosto. 2020. Julkaisu Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia. Viitattu 9.3.2022. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8
• Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. ja Suokas, M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Viitattu 9.3.2022. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/matkaopas.pdf