Laurea-ammattikorkeakoulussa järjestettiin 7.10.2022 seminaari Kokemusasiantuntijoiden näkökulmia nuorisorikollisuuteen. Seminaari kokosi paikalle sosiaali- ja rikosseuraamusalan ammattilaisia, opiskelijoita sekä kokemusasiantuntijoita. Päivän aikana kuultiin eri kehittämishankkeiden tapoja tehdä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyötä sekä parityötä rikoksilla oireilevien nuorten parissa. Paikalla olivat Aseman Lapset ry:n Ripa-hanke sekä Bunkkeri-tiimi, joissa kohdataan rikoksilla oireilevia nuoria. Ripa-hankkeessa keskestä on nuoren rinnalla kulkeminen sekä työskentely heidän lähipiirissään olevien sosiaalisten verkostojen kanssa. Myös Nuorisoasuntoliiton (NAL) Kokemusasiantuntija arjen tukena (KATU) -hanke osallistui seminaariin. Katu-hanke kehittää rikostaustaisten nuorten asumisen- ja elämänhallinnan turvaavaa sekä uusintarikollisuutta vähentävää valmennusmallia viidessä kaupungissa. Hankkeen työmenetelmänä toimii työparimalli. Näiden lisäksi seminaariin osallistui Romanifoorumin D7-hanke, joka kehittää rikollisuudesta irrottautumiseen liittyvää avokuntoutusta.

Osaamista kokemusasiantuntijan ja ammattilaisten yhteistyöhön

Seminaarissa tuotiin esille, että myös ammattilaisille tulisi järjestää koulutusta kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Rikostaustaiset kokemusasiantuntijat valtakunnallisesta Rikoksista irti -verkostosta ovat kehittäneet koulutusmallin työparimallin soveltamisesta eri asiakasryhmien kanssa. Koulutus on tilattavissa räätälöidysti esimerkiksi asumissosiaalisesta työstä ja päihdetyöstä.

Myös Laurea-ammattikorkeakoulussa on avoimen AMK:n tarjonnassa viiden opintopisteen laajuinen Kokemusasiantuntijuus rikosseuraamusalalla -koulutus, joka tarjoaa ammattilaisille ja kokemusasiantuntijoille mahdollisuuden oppia ja kehittää palveluita rikosseuraamusalan toimintaympäristöihin.

VoimaProfi-hankkeessa kehitettävälle virtuaaliselle Kokemustiedon keskukselle on tulevaisuudessa selvästi tarvetta. Kokemustiedon keskus voisi olla yksi taho, joka tulevaisuudessa tarjoaa tietoa ja työkaluja sekä kokemusasiantuntijoille että ammattilaisille. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että ammattilaiset löytäisivät kokemusasiantuntijoita erilaisiin tehtäviin. Alustalle onkin mahdollista kehittää kokemusasiantuntijoista koostuva asiantuntijapooli, josta ammattilaiset löytävät koulutettuja kokemusasiantuntijoita laajasti erilaisiin tehtäviin.  Tämä on tärkeää senkin vuoksi, että kokemusasiantuntijatoiminnan laajentuessa sosiaalialan erilaisissa toimintaympäristöissä tulee huolehtia siitä, että kokemusasiantuntijoilla on tarvittavat tiedot ja osaaminen työelämässä toimimiseksi sekä organisaatioilla ymmärrystä toiminnan laadukkaaseen järjestämiseen.

Tarvitsemme enemmän tutkimustietoa kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä. Lisäksi tarvitsemme tutkimusta nuorten elämäntilanteista.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Nuorisotutkimusseura, A-klinikkasäätiö sekä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot toteuttavatkin eri toimijoiden kanssa tutkimushankkeen: Ulos epätoivosta – ratkaisuja nuorten väkivaltakuolemiin, itsemurhiin ja huumekuolemiin johtavien elämänkulkujen katkaisemiseksi (Young Despair). (THL hanketiedote: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ulos-epatoivosta-young-despair-).

Kokemusasiantuntijat vaikuttavat ammattilaisten asenteisiin

Myös kokemusasiantuntijoiden äänen esille tuoville seminaareille on tilausta. Tällöin voidaan tehdä näkyväksi heidän tekemään työtä sekä vaikuttaa ennakkoasenteisiin, joita ammattilaisilla voi olla kokemusasiantuntijatoimintaa kohtaan.

Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomiopiskelija Ida Varonen osallistui 7.10.2022 järjestettyyn seminaariin. Hän toi seminaariin liittyvässä oppimistehtävässään esille omia ajatuksiaan kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyöstä:

”Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä itse kokemusasiantuntijoiden kanssa monestakin syystä. Ensinnäkin uskon, että heidän ajattelutapansa ja kykynsä nähdä tilanteita tukee ja täydentää omaa osaamistani. Toisekseen koen, että voisin oppia heiltä paljon niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin. Uskon moniammatilliseen yhteistyöhön, johon mielestäni kuuluu ammattitaitoa niin teoriaan kuin käytäntöönkin perustuen. Minusta on hassua erotella ja arvottaa erilaista osaamista ja sitä, mistä tietotaito on peräisin. Minusta yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää hyvää osaamista hyödyntämättä, sillä perusteella, millaiset taustat henkilöillä on. Rikosseuraamusalan yksi arvoista on usko ihmisen kykyyn muuttua -eikö kokemusasiantuntijuus ole sitä parhaimmillaan? Ajattelen muutenkin, että yhteiskuntamme olisi syytä herätä tämän päivän suuriin ongelmiin ja työskennellä aktiivisesti erilaisten ennakkoluulojen ja stigmojen poistamiseksi. Yhteiskuntamme kaipaisi yhteen hiileen puhaltamista arvottamisen ja syrjimisen sijaan.”

Kokemusasiantuntijat tuovat toivoa asiakkaille ja vahvistavat heidän uskoaan siihen, että ihminen voi muuttua. Tämän lisäksi ammattilaisten usko asiakkaan muutoksen mahdollisuuksiin vahvistuu työskentelyssä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Myös Lindströmin & Toikon (2022, 12) tutkimuksesta tuli ilmi, että kokemusasiantuntijoiden kertomilla muutostarinoilla oli positiivinen vaikutus ammattilaisten asenteisiin sekä sitä kautta myös tapaan, jolla he kohtaavat asiakkaitaan. Kokemusasiantuntijoiden selviytymistarinoita kuultuaan ammattilaiset luottivat enemmän asiakkaidensa kykyyn muuttua.

Kokemusasiantuntijuuden kehittämistä organisaatioissa

Sosiaalialan organisaatioiden tavoitteena on jatkuvasti kehittää toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi ja vaikuttavammaksi. Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen organisaatiossa on yksi keino näiden päämäärien tavoittelemisessa. Ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan työparimallin käyttöönotossa olennaista on koko organisaation motivaatio kehittää palveluitaan siten, että työskentelyssä hyödynnetään myös asiakasnäkökulmaa. Parhaimmillaan kokemusasiantuntijoiden saaminen työyhteisöön vahvistaa eri työntekijäryhmien ymmärrystä asiakasrajapinnasta. Asumisen toimialalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ohjaajien, isännöinnin tai toiminnanjohtajan ymmärrystä asumiseen liittyvistä haasteista asiakkaan näkökulmasta.

Vilma Kinnusella on kokemusta työparimallin kehittämisestä Sininauhaliiton Pyöröovesta ulos -hankkeen (STEA, 2018–2020) ajalta. Nykyisessä työssään Nuorisoasuntoliitolla ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan työparityötä on lähdetty kehittämään myös laajemmin. Syksyn 2022 aikana hankkeen kokemusasiantuntija Jesse Boström on työskennellyt KATU-hankkeen lisäksi myös NAL-palveluissa, jossa toimitaan nuorten aikuisten tuetun asumisen parissa. Jessen kokemusasiantuntijuutta tarvitaan erityisesti rikos- ja päihdetaustaisten asiakkaiden kanssa. Pilotoinnista kerätyn kokemuksen mukaan asumisohjaajat ovat pitäneet kokemusasiantuntijan uudenlaista työtapaa asiakastyön kannalta vaikuttavana. Kokemusasiantuntijan työtapaa on kuvailtu nopeasti asioihin reagoivaksi. Kokemusasiantuntijalla on usein uskallusta sekä taitoa ottaa puheeksi päihteiden käyttöön liittyviä asioita. Erään kokemusasiantuntijan työparina toimivan ammattilaisen näkemyksen mukaan myös kokemusasiantuntijan energiataso työhön on eri luokkaa kuin ammattilaisilla, mikä sopii erityisesti nuorten kanssa tehtävään työhön.

Vuoden 2023 alussa NAL-palvelut tarjoaa yhdelle KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevalle harjoittelupaikan. Harjoittelun toivotaan vahvistavan entisestään kokemusosaamisen jalansijaa nuorten parissa tehtävässä työssä. Kokemusasiantuntijoiden ideoiden avulla on mahdollista myös luoda uusia tarpeellisia avauksia nuorten kanssa tehtävään työhön.

Lindströmin & Rantasen (2021) tutkimuksessa tuli ilmi, että kokemusasiantuntijat toimivat eräänlaisina asiakkaiden asiamiehinä. Kokemusasiantuntijat edistävät asiakkaan ja ammattilaisen keskinäistä ymmärrystä. Tämän lisäksi kokemusasiantuntijat edistävät asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä. Asiantuntijoiden kaksoisroolin vuoksi heidän on kuitenkin vaikea tunnistaa täysin asemaansa ja roolejaan ammatillisissa organisaatioissa. Kaiken kaikkiaan Lindströmin ja Rantasen (2021) tutkimus osoitti, että kokemusosaamisesta on paljon hyötyä sosiaalialan tehtävissä. Organisaatioilta edellytetään ennakkoluulottomuutta tehdä työtä kokemusasiantuntijoiden kanssa ja antaa heille aidosti ammatillisia mahdollisuuksia työssä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa.

Lähteet:

• Lindström, J., & Rantanen, T. (2021). Experts of the streets: The thoughts of experts by experience with a history of crime and substance abuse on working as a team with professionals. European Journal of Probation, 13(3), 226–241. https://doi.org/10.1177/20662203211028250
• Lindström, J., & Toikko, T. (2022). Survival stories as access to society. People with history of a crime as experts by experience. Nordic Journal of Criminology, 23(1), 3-22.
• Pyöröovesta ulos -hankkeen julkaisu: https://storage.googleapis.com/sininauhaliitto-production/2021/09/8f980420-vankilastaomaankotiin_web.pdf
• THL: hanketiedote: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ulos-epatoivosta-young-despair-