Laurean rikosseuraamusalan kokemusasiantuntijat osallistuivat 3.3.2025 kansanedustaja Anna Kontulan järjestämään vaikuttamistyöpajaan eduskunnassa. Työpajaosallistumisen lisäksi päivän aikana syvennyttiin päätöksentekoon ja vaikuttamisen keinoihin. Aihepiiri on kokemusasiantuntijoille tärkeä, koska työssään kokemusasiantuntijat pyrkivät usein vaikuttamaan työssään moniin eri asioihin. Kokemusasiantuntijat edistävät mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyvää tiedonvälitystä, pyrkivät vaikuttamaan asenteisiin ja vähentämään stigmaa. Heidän kertomustensa kautta voidaan jakaa kokemuksiin perustuvaa tietoa sekä ongelmista että kuntoutumisesta, mikä voi osaltaan muokata yleistä suhtautumista ja vähentää ennakkoluuloja näitä henkilöitä kohtaan. (Falk ym. 2013, 15.)

Muutostarpeita yksilötasolta globaalitasolle

Vierailun alussa kaikki esittäytyivät vuorollaan lyhyesti ja kertoivat, minkä asian he haluaisivat yhteiskunnassa muuttaa. Osa toi esille yhteiskunnallisia asioita ja leikkauspolitiikan vaikutukset köyhien toimeentuloon. Osa toi esille muutoksia, jotka olivat heille henkilökohtaisella tasolla tärkeitä. Myös poliittisia ja taloudellisia asioita nostettiin esille. Etenkin sodan ja erilaisten konfliktien ajankohtaisuus olivat monien mielestä toimenpiteitä edellyttäviä asioita. Osa toi esille myös globaaleja kysymyksiä ilmastonmuutoksesta sekä ympäristön kysymyksiä.

Esittelykierroksen jälkeen kansanedustaja Anna Kontula johdatti kokemusasiantuntijat vaikuttamisen aihepiiriin esittelemällä politiikkaa eri tasoilla. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäminen on näkyvin ja yleisin tapa osallistua. Tämän lisäksi kansalaiset voivat vaikuttaa myös muilla keinoin, kuten kirjoittamalla mielipidekirjoituksia eri julkaisuihin, allekirjoittamalla vetoomuksia tai ottamalla suoraan yhteyttä poliittisiin päättäjiin. (Rapeli & Leino 2013, 4.) Myös kokemusasiantuntijat nostivat esiin erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten adressit, kansalaisaloitteet, mielenosoitukset, mediavaikuttamisen sekä mahdollisuuksien mukaan osallistumisen päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi tunnistettiin ammattiliittojen keskeinen rooli työntekijöiden asemaan liittyvässä vaikuttamistyössä.

Tärkeänä nähtiin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteiden esille tuominen sekä heidän ääniensä kuuluminen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Yhteiskunnallisesti etuoikeutettujen, jotka eivät itse joudu kohtaamaan syrjäytymisen tai väkivallan uhkaa, tulisi ottaa vastuuta ja toimia rohkeasti marginalisoitujen ryhmien tukena (Eskelinen 2019, 81). Kokemusasiantuntijoiden ja sosiaalialan ammattilaisten nähtiin olevan myös eettisesti vastuussa siitä, että he voivat työnsä kautta lisätä päättäjien tietoisuutta rakenteellisista ongelmista, purkaa ihmisten ennakkoluuloja ja edistää yhdenvertaisuutta. Lisäksi korostettiin tarvetta pitkäjänteiselle vaikuttamistyölle, joka sisältää konkreettisia toimia, kuten lainsäädäntöön vaikuttamista, palveluiden kehittämistä ja asenteiden muuttamista koulutuksen ja tiedottamisen kautta.

Erilaisia poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksia

Kokemusasiantuntijat ovat osana opintojaan työssäoppimisjaksoillaan päässeet mukaan kansalaisjärjestöjen toimintaan sekä tunnistaneet sitä kautta järjestöjen monet roolit vaikuttamistyössä. Erilaisten kansalaisjärjestöjen ja etujärjestöjen kuuleminen ovat osa demokratiaa, koska ne edustavat erilaisia kansalaisryhmiä ja intressejä (Vesa & Kantola 2016, 11). Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA ry) nostettiin esiin esimerkkinä järjestöstä, joka on aktiivisesti tuonut asunnottomuuskysymyksiä näkyväksi yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteydessä tuotiin esille myös kansalaisrohkeuteen liittyvä näkökulma. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen edellyttää yhä aktiivista toimijuutta ja toisinaan myös avointa kansalaistottelemattomuutta (Eskelinen ym. 2019, 74). Kansalaistottelemattomuutta pohdittiin ja käytiin keskustelua sen oikeutuksesta erilaisissa tilanteissa. Monet kokemusasiantuntijat toivat esille, etteivät he hyväksy omasta desistanssin eli rikollisuudesta irrottautumisen näkökulmasta sellaisia kansalaistottelemattomuuden keinoja, joista aiheutuisi vahinkoa toisille henkilöille tai heidän omaisuudelleen.

Keskustelussa nousivat esiin myös kulutusvalinnat ja luokkapolitiikka. Moni toi esille, kuinka vaikeaa kuluttajan on arvioida tuotteiden todellista eettisyyttä. Esimerkiksi Temun ja Sheinin tuotteet ovat usein peräisin Kiinasta, ja myös monet halpakauppaketjut myyvät kiinalaisia tuotteita, joiden tuotanto-olosuhteista on vaikea saada tarkkaa tietoa. Lisäksi keskusteltiin ravintoon liittyvistä valinnoista, ja todettiin, että pienituloisilla ja köyhillä ei aina ole samoja mahdollisuuksia tehdä eettisiä tai terveellisiä valintoja kuin työssäkäyvillä ihmisillä.

Vaikuttamisen työpajan opit

Vaikuttamisen kannalta on keskeistä määritellä ensin toiminnan tavoite, eli se mitä vaikuttamistoiminnalla halutaan saavuttaa. Tämän jälkeen on tärkeää selvittää, kuka tai mikä taho asiasta päättää ja kenellä on valtaa vaikuttaa päätöksentekoon. Seuraavaksi tulee kartoittaa keskeiset liittolaiset, jotka voivat edistää tavoitetta, sekä mahdolliset vastustajat, joiden näkemykset tai intressit saattavat olla ristiriidassa vaikuttamistoiminnan kanssa. Kun nämä tekijät on tunnistettu, voidaan suunnitella vaikuttamisen keinot ja valita tehokkaimmat lähestymistavat. Lisäksi on hyödyllistä laatia eri skenaarioita, jotka voivat vaikuttaa vaikuttamisprosessiin, ja rakentaa strategia, joka huomioi mahdolliset haasteet ja vaihtoehtoiset toimintamallit.

Kokemusasiantuntijoiden pajoissa mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannettiin sekä laajentamalla palveluja että pidentämällä hoitojaksoja. Lisäksi kehitettiin palveluiden saavutettavuutta, jotta ne olisivat helpommin eri kohderyhmien ulottuvilla. Sikiön ihmisoikeuksia pyrittiin turvaamaan päihdeäitien pakkohoidolla, korostaen sekä äidin että lapsen hyvinvointia. Koulutuksen tasolla vahvistettiin sote-alan ammattilaisten vaikuttamisosaamista, jotta he pystyisivät entistä paremmin edistämään asiakkaidensa oikeuksia ja kehittämään palvelujärjestelmää.

Lopuksi

Vaikuttamistyö ei ole vain yksittäisiä tekoja, vaan pitkäjänteistä ja yhteisöllistä toimintaa. Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät yksilöllinen tuki, rakenteelliset muutokset ja laajempi yhteiskunnallinen muutos. Ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden ääniä tarvitaan, kun pyritään luomaan yhdenvertainen palvelujärjestelmä, jossa jokainen saa tarvitsemansa tuen ajoissa. Tämä edellyttää vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon, resurssien kohdentamista sekä asenteiden muutosta.

Maailman muuttaminen paremmaksi vaatii sekä rohkeutta että yhteistyötä. Jokainen voi omalla panoksellaan vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Olipa kyse päätöksenteosta, ammattilaisten koulutuksesta tai arkipäivän kohtaamisista, jotka voivat muuttaa toisen ihmisen elämän suunnan. Välinpitämättömyyden voittaminen vaatii tietoisia ponnistuksia ja yksilöiden sekä yhteisöjen yhteistä tahtoa luoda parempi tulevaisuus.

Laurea-ammattikorkeakoulu on järjestänyt vuodesta 2021 alkaen rikos- ja päihdetaustaisille suunnattua KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutusta. Keijo-kokemusasiantuntijan koulutusmalli on saanut Kriminaalityön palkinnon vuonna 2021 ja KoKoA ry:n Mielen avain palkinnon 2020. Laurea-ammattikorkeakoulu palkitsi Keijo-koulutusmallin pedagogisella palkinnolla vuonna 2019.

Koulutuksen kohderyhmänä ovat rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt, joiden oma toipuminen on edennyt ja joiden tavoitteena on suunnata kohti koulutusta ja avoimia työmarkkinoita. Palvelu on tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhanalaisille Uudenmaan TE-toimiston ja Uudenmaan kuntien asiakkaille.

Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja sekä sosiaali- ja rikosseuraamusalan työn osaamista siten, että osallistujat voivat työllistyä sosiaali- ja rikosseuraamusalalle. Työssäoppimisen jaksolla omaksutaan menetelmiä tukea asiakkaiden päihteetöntä ja irti rikoksista elämää. Koulutus antaa erinomaiset valmiudet toimia kokemusasiantuntijana, joka omaa valmiuksia dialogiseen vuorovaikutukseen, yksilöiden että ryhmien tavoitteelliseen ohjaamiseen ja toiminnallisten menetelmien soveltamiseen asiakastyössä.

Lähteet

• Eskelinen, T., Seppälä, T., & Ryynänen, S. 2019. Kansalaisrohkeus: Tottelemattomia yksilöitä, yhteisöjä, tutkijoita. Sosiaalipedagogiikka, 20, 73–84.
• Falk, H., Kurki, M., Rissanen, P., Kankaanpää, S. & Sinkkonen, N. 2013. Kuntoutujasta toimijaksi – kokemus asiantuntijuudeksi. Työpaperi 39/2013. THL, Helsinki.
• Rapeli, L., & Leino, M. 2013. Kansalaisten poliittinen osallistuminen ja tietämys Suomessa. Aikuiskasvatus, 33(1), 4–15.
• Vesa, J., & Kantola, A. 2016. Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa.