Jokaisella nuorella on oikeus tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi. MoveOn-hankkeen tarkoitus on vastata näihin tarpeisiin ja kehittää toimintamalleja, jotka tukevat nuoren siirtymistä rikos- ja päihdekierteestä kohti toipumista ja desistanssia. Desistanssi tarkoittaa kriminologiassa irrottautumisprosessia (Kivivuori, Aaltonen, Näsi, Suonpää & Danielsson 2018, 204) Muutos on mahdollinen, mutta se edellyttää tiivistä monialaista yhteistyötä ja rinnallakulkemista, ei vain palveluja, vaan aitoa läsnäoloa.

MoveOn-hanke tukee nuorten muutoksessa

MoveOn eli Monitoimijainen verkostotoimintamalli nuorten rikoskäyttäytymisen, katuväkivallan ja jengiytymisen ratkojana on Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, joka alkoi huhtikuussa 2025 ja päättyy elokuussa 2027. Tavoitteena on ehkäistä nuorten rikoskäyttäytymistä, jengiytymistä ja syrjäytymistä. MoveOn-hanke kehittää yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa monialaisen toimintamallin, joka reagoi nopeasti nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin. Mallin avulla pyritään ehkäisemään rikoskierteitä ja löytämään nuorille sopivia palvelukokonaisuuksia heidän tilanteensa tueksi. Osana tätä hankkeessa pilotoidaan rinnallakulkijapari-toimintamalli, jossa on nuorten kanssa työskentelevä ammattilainen, ja koulutettu kokemusasiantuntija toimivat yhdessä tukena nuorille ja heidän perheelleen. Tavoitteena on, että nuoret ja heidän perheensä löytäisivät palvelut ja pääsisivät paremmin hyödyntämään tarjolla olevia palveluita. helpommin. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2024.)

MoveOn-hankkeessa ei keskitytä vain ongelmien ratkaisemiseen, vaan rakennetaan yhdessä nuoren parhaaksi luottamusta, toivoa ja uusia mahdollisuuksia.

Kokemusasiantuntijuus hanketyön ytimessä

Toimimme kokemustaustaisina projektityöntekijöinä MoveOn-hankkeessa. Meillä molemmilla on omakohtainen kokemus rikollisuudesta ja päihdekierreteestä, mutta ennen kaikkea toipumisesta ja vaikean elämäntilanteen voittamisesta. Kokemusosaamisella tarkoitetaan sellaista henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvaa tietoa ja ymmärrystä, jota hyödynnetään toisten tukemisessa ja auttamisessa. Se tarjoaa arvokkaan näkökulman ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle, tuoden esiin arjen todellisuutta ja inhimillisiä kokemuksia. Kokemustieto voi vahvistaa muiden toimijoiden osaamista ja auttaa rakentamaan luottamusta sekä ymmärrystä tilanteissa, joissa pelkkä teoriatieto ei riitä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024).

Elämän suunnan kääntäminen on ollut kummallakin prosessi, joka ei ole onnistunut silmänkäänteessä. Erehdyksien, sinnikkyyden, oikea-aikaisen avun pyytämisen ja sen saamisen merkitys on ollut suuri. Ajattelemme, että mitä varhaisemmassa vaiheessa apua ja tukea on tarjolla, niin sitä parempi. Vuosien aikana ongelmat tahtovat kasaantua, ja sitä vaikeampaa irrottautuminen rikollisesta elämäntavasta on. Olemme molemmat käyneet KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksen, joka oli käännekohta meille oman kokemuksen kääntämisessä vahvuudeksi ja työelämään pääsyssä. Maailma tarvitsee Keijoja (Salmi, Lindström & Schellhammer-Tuominen 2020).

Seuraavaksi kerromme hieman itsestämme ja menneisyydestämme:

Oona: Itselläni alkoi päihde- ja rikoskierre nuorena ja olen ollut monen eri palvelun piirissä. Kokemusta löytyy niin lastensuojelusta, jälkihuollosta, päihde- ja mielenterveyspalveluista, korvaushoidosta, pitkäaikaistyöttömyydestä sekä erilaisista kuntoutuspaikoista. Oma polkuni toipumiseen on alkanut jo nuorena. Se on vaatinut monenlaisia tukitoimia, monia yrityksiä ja ennen kaikkea oikeanlaista tukea ja turvaa oikeana hetkenä. Olen käynyt Keijo- kokemusasiantuntijakoulutuksen ja valmistunut kokemusasiantuntijaksi vuonna 2023. Koulutuksen jälkeen olen tehnyt keikkatöitä kokemusasiantuntijana sekä aloittanut sosionomiopinnot. Olen tehnyt töitä lastensuojelu ja jälkihuolto nuorten kanssa, sekä päihdekuntoutuksessa. Tällä hetkellä olen opintojen loppupuolella ja tavoitteenani on valmistua sosionomiksi joulukuussa 2025.

Tepi: Myös minulla päihteidenkäyttö alkoi varhaisteini-ikäisenä. Herkkänä ja keskittymishäiriöisenä poikana, jolle koulunkäynti oli vaikeaa ja vanhempien avioero painoi mieltä, päihteet toivat hetkellistä helpotusta pahaan oloon. Haitallinen seura ja hyväksytyksi tulemisen kokemus, jonka sain pikkurikoksia tekevän kaveripiirin kautta, vaikuttivat tulevaisuuteeni merkittävästi. Omalla kohdallani kävi niin sanottu palveluverkon läpi putoaminen. Toki lastensuojelu oli tuohon maailmanaikaan hieman eri tolalla kuin nykyisin. Onnistuin jotenkin suoriutumaan peruskoulusta, ja muutin omilleni ollessani kuusitoistavuotias. Olin jo syvällä päihde- ja rikoskierteessä. Vankilakierteeni alkoi ollessani yhdeksäntoistavuotias, ja viimeisen kerran olen vankilasta vapautunut 38-vuotiaana. Olen ollut vapauteni menettäneenä lähes 17 vuotta. Huomattavin tekijä irrottautumisprosessissa on ollut päihteiden käytön lopettaminen. Päihteidenkäyttö oli juurisyy rikoksien tekemiseen. Ja päihteidenkäytön lopettaminen onnistui vasta, kun uskalsin pyytää apua. Omien ajatus- ja käytösmallien muuttaminen ei olisi onnistunut yksin. Pitkin toipumismatkaani olen tarvinnut ympärilleni muita ihmisiä, jotka ovat antaneet minulle palautetta, ja jotka ovat toimineet minulle peilinä omaan käytökseeni. Olen ollut onnekas, että olen löytänyt ympärilleni ihmisiä, jotka ovat jaksaneet minua tukea ja kannustaa prosessissa eteenpäin. Kävin Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen Laurea- ammattikorkeakoulussa vuonna 2021. Siitä lähtien olen työskennellyt sosiaalialalla. Aiempaa työkokemusta minulla ei ole ollut lukuun ottamatta puolen vuoden valvottua koevapautta. Olen myös aloittanut rikosseuraamusalan sosionomiopinnot tammikuussa 2024. Pääsin ammattikorkeakouluopintoihin polkuopintojen kautta, vain peruskoulun käyneenä. Onneksi yhteiskunnassamme on nykyisin erilaisia väyliä opiskeluun, jotka mahdollistavat opinnot.

Monitoimijaisuus rakentuu erilaisten toimijoiden osaamisesta ja yhteistyöstä

Hankkeessamme monitoimijaisuus tarkoittaa eri alojen ammattilaisten ja organisaatioiden yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuoren ympärille rakennetaan verkosto, jossa esimerkiksi sosiaalityöntekijät, poliisi, järjestöt, koulut ja kokemusasiantuntijat toimivat yhdessä. Tavoitteena on, että tieto kulkee eri toimijoiden välillä, vastuut ovat selkeitä ja nuori saa tukea oikea-aikaisesti, eikä vasta sitten kun on jo liian myöhäistä.

Monitoimijaisuus on työskentelytapa, jossa useiden eri alojen ammattilaiset, kokemusasiantuntijat ja muut toimijat tekevät tiiviisti yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Sosiaali- ja nuorisotyössä monitoimijaisuus on erityisen tärkeää sillä nuoren haasteet harvoin rajoittuvat vain yhdelle elämän alueelle. Esimerkiksi rikoksilla oireilevien nuorten kohdalla tarvitaan usein samanaikaisesti sosiaalipalveluita, koulun tai oppilaitoksen tukea, mielenterveys ja päihdepalveluita sekä perhetyötä. Monitoimijuuden etuja on myös tavoitettavuus. Kun työntekijät tuntevat asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti, voidaan esimerkiksi sairaspoissaolojen tai lomien aikana edistää myös niitä asiakkaan asioita, joita asiakas olisi muutoin edistänyt toisessa palvelussa. Monitoimijuuden toteutuessa on asiakkaalla aina ajankohtainen tieto siitä, kuka verkoston työntekijöistä on tavoitettavissa, milloinkin.

Monitoimijaisuuden ydin on siinä, että toimijat eivät työskentele erillään toisistaan vaan muodostavat yhdessä nuoren ympärille tukiverkoston, joka reagoi nuoren tarpeisiin nopeasti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuoren tilanteeseen paneudutaan samaan aikaan sosiaalityöntekijän, rikosseuraamusalan ammattilainen, koulun   ja kokemusasiantuntijan kanssa, jotka yhdessä suunnittelevat yksilöllisen tukipolun. Näin pystytään huomioimaan nuorten tilanne laajasti ja ehkäisemään sitä, että vastuu nuoren auttamisesta jää vain yhden tahon varaan.

Monitoimijaisuus ei kuitenkaan ole itsestään selvää toimintaa. Se edellyttää toimialoilta halua jakaa vastuuta, avointa tiedonkulkua ja yhteistä sitoutumista nuoren etuun. Vaikka tämä voi olla käytännössä haastavaa, onnistunut monitoimijaisuus voi parhaimmillaan katkaista rikoskierteen ja antaa nuorelle mahdollisuuden rakentaa elämänsä uudelleen.

Tällä hetkellä monitoimijaisuus ei meidän kokemuksemme mukaan toimi kunnolla. On paljon erilaisia palveluita, jotka haluavat auttaa nuorta ja missä nuori on niissä mukana, mutta monitoimijaisuus jää vähäiseksi. Hankkeen tarkoitus on yhdistää eri palveluiden välistä kommunikaatiota ja luoda toimiva monitoimijainen verkosto nuoren parhaaksi.

MoveOn-hanke toteutuu monitoimijaisen yhteistyön kautta

MoveOn-hankkeessa monitoimijaisuus näkyy erityisesti siinä, että ongelmia ei ratkota yhden ammattilaisen voimin vaan nuoren vuoksi kootaan laajempi verkosto. Tämä verkosto kykenee vastaamaan nopeasti nuoren muuttuviin tilanteisiin ja tarjoamaan kokonaisvaltaisempaa tukea. Yhteistyöhön perustuva työskentelytapa voi merkittävästi tukea asiakastyön hallintaa ja edistää työntekijän jaksamista. Se vahvistaa myös asiakastyössä tärkeitä yhteistyöverkostoja. Kun vastuuta jaetaan useamman toimijan kesken, työkuorma kevenee ja samalla työntekijän osaaminen monipuolistuu. (Mönkkönen & Kekoni 2020, 235.)

Monitoimijaisuus näkyy hankkeessa myös verkostotyön kehittämisenä. Moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä on keskeistä, että kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin ja ymmärtävät toistensa roolit kokonaisvaltaisesti. Tämä luo selkeyttä yhteistyöhön ja tukee sujuvaa yhteistoimintaa. (Mönkkönen& Kekoni 2020, 230.) MoveOn ei toimi irrallisena projektina vaan tekee aktiivisesti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen verkostoon kuuluu rikosseuraamusalan työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, kuten jälkihuolto, lastensuojelu ja nuorten aikuisten sosiaalityö. Verkostossa on myös mukana kouluja, poliisi, sovittelutoimisto, Vantaan kohdennettu katutyö ja MarjaVerkko ry.

Tavoitteena on rakentaa pysyvämpiä rakenteita ja toimintamalleja, jotka jatkuvat myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa kokemusasiantuntijoiden merkitys osana nuoren ympärille rakentuvaa tukiverkostoa on tärkeää. Kokemusasiantuntijoiden mukanaolo on ainutlaatuinen ja arvokas osa tätä yhteistyötä. Kokemusasiantuntijat tuovat keskusteluun näkökulmia, joita ei voi saavuttaa pelkästään ammatillisen tiedon kautta. Omakohtainen kokemus auttaa ymmärtämään nuoren tilannetta syvemmin ja näin me voimme toimia sillanrakentajina eri toimijoiden välillä.

Kaiken kaikkiaan Laurean MoveOn-hankkeessa monitoimijaisuus on keskeinen periaate, joka ohjaa sekä hankkeen toimintatapaa että sen tavoitteita. Yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että nuorta ei jätetä yksin, vaan heitä tukee moniammatillinen verkosto, joka huomioi heidän tilanteensa kokonaisvaltaisesti ja etsii yksilöllisiä ratkaisuja rikoskierteen katkaisemiseksi.

Rinnallakulkijuus nuorten arjessa

Rinnallakulkijuus tarkoittaa läsnäoloa, kuuntelemista ja tukemista ilman ylhäältä ohjaamista. Se on tasavertainen ja inhimillinen tapa kohdata toinen ihminen – erityisesti nuori, joka tarvitsee tukea. MoveOn-hankkeessa kehitetään rinnallakulkijapari-mallia, joka yhdistää ammatillisen tiedon ja kokemuksen, mikä voi helpottaa avun vastaanottamista ja vahvistaa palveluihin kiinnittymistä. Hankkeessa rinnallakulkijapari muodostuu ammattilaisesta ja kokemusasiantuntijasta, jotka yhdistävät osaamisensa nuoren hyväksi.

Rinnallakulkija kulkee nuoren rinnalla arjessa, vaikeina hetkinä ja silloin kun elämä sujuu. Hän ei tee asioita toisen puolesta, mutta ei myöskään jätä yksin. Tuen ytimessä on luottamus, kunnioitus ja ymmärrys. Rinnallakulkijuuden tarkoituksena ei tarjota valmiita ratkaisuja, vaan vahvistaa nuoren omia voimavaroja.

Toimintamalli on erityisen tärkeä silloin, kun nuorella on kokemuksia epäluottamuksesta viranomaisia kohtaan. Rinnallakulkija voi toimia sillanrakentajana palveluihin ja olla turvallinen, tuomitsematon aikuinen, joka uskoo nuoreen. Luottamuksen rakentamisessa helpottaa samankaltaisten kokemusten jakaminen, ja kiireetön läsnäolo sekä tavoitettavuus.

Kokemusasiantuntijat rinnallakulkemassa

MoveOn-hanke alkoi huhtikuussa 2025 ja tällä hetkellä hanke on toiminut reilu viisi kuukautta. MoveOn hankkeessa asiakasohjaus tulee eri ammattilaisilta ja nuoren suostumuksella. Hankkeen alussa teimme hanketta näkyväksi ja tiedotimme eri ammattilaisverkostoja toiminnastamme. Järjestimme ammattilaisille hankkeen esittelytilaisuuden Laureassa. Tutustuimme myös Vantaan nuorisopalveluiden toimipisteisiin, toimintaan ja henkilöstöön. Teemme läheistä yhteistyötä Vantaan kaupungin kohdennetun katutyön kanssa, ja heidän toimintaansa sekä itse tiimiin tutustuminen on ollut tärkeää. Katutyön kuusihenkinen tiimi tekee työtä 12–25-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Työote yhdistää jalkautumisen, yksilöllisen tuen ja ryhmämuotoiset kohtaamiset. (Vantaa 2025.)

Asiakastyön aloitimme jo heti huhtikuussa. Olemme tähän mennessä työskennelleet noin kymmenen nuoren kanssa, osan kanssa erittäin tiiviisti. Olemme saaneet joidenkin nuorten kanssa aktivoitua monitoimijuutta, ja omat kokemuksemme ovat olleet työskentelystä hyviä. Verkostoihin olemme päässeet helposti mukaan, ja asiantuntijuuttamme on hyödynnetty, ja saamamme palaute on ollut hyvää. Tarvetta on selkeästi ollut, resurssimme asiakastyöhön on ollut tarpeen, ja olemme voineet olla myös asiakkaille konkreettisena apuna niin virasto asioinneilla, kuin viranomais- yhteistyössäkin.

Vantaalla on palveluja suhteellisen laajasti ja hyvin tarjolla. Ongelmat tavoitettavuudessa koskettaa nuoria, joiden kanssa me työskentelemme. Nuorilla on päihteidenkäyttöä, tai kokemukset palveluista eivät ole positiivisia. Voi olla, että nuori tarvitsee apua sellaisessa asiassa, johon palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan. Tämä on yleisesti resurssikysymys. Työtä tehdään yhä pienenevillä mitoituksilla, ja haasteet tuppaavat kerääntymään tietyille yksilöille. Juuri tässä tarvitsemme toimivaa, nopeasti reagoivaa, ja joustavaa monitoimijaista verkostoa.

Seuraavaksi hankkeessa on tarkoitus vahvistaa monitoimijaista verkostoa, vahvistaa jo olemassa olevia asiakassuhteita, sekä luoda uusia. Hankkeen aikana julkaistaan myös tutkimuksia.

Muutos on aina mahdollista

Tämä työ on tärkeää, koska se voi muuttaa monen nuoren elämän suunnan parempaan. Kun nuori kohdataan aidosti ja hänen ympärilleen rakennetaan luottamuksellinen tukiverkosto, voidaan vaikuttaa nuoren koko elämänkulkuun. Parhaassa tapauksessa voidaan pysäyttää nuoren rikollinen käyttäytyminen sekä päihteiden käyttö.

Muutos ei tapahdu käden käänteessä, ja vaatii usein aikaa saada motivaatio heräämään. Ennen kuin motivaatio muuttuu toiminnan muutoksen asteelle, on myös muutoksen oltava kannattava yksilölle itselleen. Kun työskentelemme nuorten kanssa, joilla on epäluottamusta yhteiskuntaa kohtaan; kenties huonoja kokemuksia viranomaisista, eriarvoisuuden- tai epäonnistumisen kokemuksia, on erityisen tärkeää luoda korjaavia kokemuksia. Korjaavat kokemukset alkavat rakentamaan luottamusta, jonka päälle voimme alkaa rakentaa motivaatiota ja mahdollisesti pysyvään muutokseen johtavaa polkua.

Jokaisella nuorella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja tuetuksi. Ei vain silloin, kun ongelmat ovat jo kasautuneet ja arki tuntuu ylivoimaiselta, vaan jo silloin, kun ensimmäiset merkit huolesta alkavat näkyä. Varhainen tuki voi olla ratkaisevaa. Se voi estää syrjäytymistä, vahvistaa itsetuntoa ja avata polkuja, joita nuori ei ehkä itse vielä näe. Me uskomme, että muutos on aina mahdollinen. Se ei ole koskaan liian myöhäistä.

Olemme huomanneet oman työmme kautta, että kokemusasiantuntijat tuovat palvelujärjestelmään ainutlaatuisen näkökulman, joka perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Asiakkaille tämä voi merkitä toivon heräämistä ja tunnetta siitä, että he eivät ole yksin. Kokemusasiantuntijan läsnäolo voi madaltaa avun hakemisen kynnystä ja vahvistaa luottamusta palveluihin.

Palveluiden kehittämisessä kokemusasiantuntijat tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten palvelut koetaan ja miten niitä voisi parantaa. He voivat toimia sillanrakentajina ammattilaisten ja asiakkaiden välillä, edistäen vuoropuhelua ja asiakaslähtöisyyttä.
Yhteiskunnallisella tasolla kokemusasiantuntijuus auttaa purkamaan ennakkoluuloja ja lisäämään ymmärrystä vaikeista elämäntilanteista. Se vahvistaa osallisuutta ja tuo esiin sen, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.

Lähteet

• Kivivuori, J., Aaltonen, M., Näsi, M., Suonpää, K. & Danielsson, P.  2018. Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2025. MoveOn – Monitoimijainen verkostotoimintamalli nuorten rikoskäyttäytymisen, katuväkivallan ja jengiytymisen ratkojana. Viitattu: 01.08.2025.
• Mönkkönen, K., & Kekoni, T. 2020. Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Uudistuva sosiaali-ja terveysala. Viitattu: 26.08.2025. Tampere: University Press.
• Salmi, E.,Lindström, J. & Schellhammer-Tuominen, M. 2020. Maailma tarvitsee Keijoja. Viitattu: 17.09.2025. Vantaa: Laurea-julkaisut. Laurea julkaisut 151.pdf
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Kokemusosaaminen. Viitattu: 17.09.2025.
• Vantaa. 2025. Kohdennettu katutyö. Viitattu: 17.09.2025.