Vaikka nuorten rikollisuus onkin vähentynyt, niin nuoruus näyttäytyy edelleen rikosaktiivisena aikana ja huomattava osuus nuorista syyllistyy johonkin lainvastaiseen tekoon (Haikkola ym. 2019). Positiivisesta kehityksestä huolimatta etenkin paljon rikoksia tekevien nuorten ryhmä näyttäisi vaativan erityisesti kohdennettuja toimia, jotta vastaava lasku näkyisi myös heidän tekemiensä rikosten määrässä (Kaakinen & Näsi 2021, 5). Erilaisia toimenpiteitä koskeva tutkimus on tärkeää, sillä niillä voi olla paitsi myönteisiä tai neutraaleja, myös kielteisiä seurauksia. Kriminologian tutkimuksessa on noussut esiin nuorisorikollisuuden torjumiseksi suunniteltuja tapauksia, joissa toimenpiteet ovat johtaneet rikollisen käyttäytymisen lisääntymiseen, vaikka niiden tavoitteena on ollut aikaansaada päinvastainen vaikutus. (Haikkola ym. 2019, 13.) Tässä artikkelissa tarkastellaan kokemusasiantuntijoiden merkitystä nuorisorikollisuuden kontekstissa. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on omakohtaisia kokemuksia erilaisista vaikeuksista selviytymisestä (Lindström 2024).

Kokemusasiantuntijoista tukea nuorille rikoksentekijöille Kokemusten hyödyntäminen edellyttää koulutusta, johon sisältyy teoreettista tietoa sekä erilaisissa tehtävissä vaadittavia valmiuksia ja käytännön taitoja. Lisäksi kokemusasiantuntijana toimiminen edellyttää myös riittävän pitkälle edennyttä kuntoutumisprosessia, kykyä omien kokemusten reflektointiin sekä ammattilaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. (Hietala & Rissanen 2015.)

Rikos- ja päihdetaustaisilla kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta rikollisuudesta irrottautumisesta ja toipumisesta. Asiakkaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä he kykenevät myös tarjoamaan vertaistukea, sillä heillä on ensikäden tietoa siitä, millaista on elää rikollis- ja päihdemaailmassa ja mitä sieltä irrottautuminen edellyttää (Lindström & Nikula 2024). Nuorten rikollisuudesta irrottautumisen tukemisessa rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat voivat monialaisessa yhteistyössä tuoda esiin kokemuksellista tietoa rikollisuudesta ilmiönä, sen torjumisesta ja siitä irrottautumisesta.

Kriminaalipolitiikan tasolla suhtautumista nuorten ja erityisesti alaikäisten tekemiin rikoksiin voidaan pitää vastakohtana järjestäytyneelle rikollisuudelle. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyen korostuu rangaistuksia ankaroittava sääntely, kun taas alaikäisten osalta pyritään rikosprosessin seurausten lieventämiseen (Forss 2023, 8). Puuttuminen lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiseen edellyttää aina monialaista yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kesken. Vakavia rikoksia tekevien alaikäisten auttamisessa on erityisen tärkeää, että yhteistyö sujuu saumattomasti, jotta he saavat oikea-aikaisesti heidän tarpeisiinsa vastaavaa tukea. (Korhonen 2013, 8.) Monialaisessa yhteistyössä kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta käytännön tietoa ja ymmärrystä siitä, millaiset tekijät voivat auttaa nuorta löytämään vaihtoehtoisia polkuja. Heidän roolinsa voi auttaa rakentamaan luottamusta nuoren ja ammattilaisten välille, mikä voi osaltaan lieventää rikosprosesseihin liittyviä seurauksia ja edesauttaa nuorten kokonaisvaltaista kuntoutumista.

Kokemusasiantuntijuuden merkitys ja hyödyntämismahdollisuudet

Kokemusasiantuntijat voivat tuoda nuorisorikollisuuden torjuntaan käytännönläheistä tietoa siitä, millaiset tukimuodot tai interventiot voivat olla hyödyllisiä. He voivat jakaa omakohtaisia kokemuksiaan siitä, mikä heitä itseään auttoi luopumaan rikollisesta toiminnasta ja muuttamaan elämänsä suuntaa. Tämä tieto on arvokasta monialaisessa viranomaisyhteistyössä, jossa kehitetään erilaisia nuorisorikollisuuteen liittyviä tukitoimenpiteitä ja interventioita.

Rikos- ja päihdetaustan omaavat kokemusasiantuntijat voivat tarjota nuorille samaistumispinnan, jota ammattilaiset eivät voi tarjota. Kokemusasiantuntija ymmärtää rikollisuuden syitä yksilötasolla, mutta myös sen kielteisiä seurauksia. Tämä ymmärrys on vahvuus, kun toimitaan rikoksilla oireilevien nuorten kanssa. Rikostaustaiset kokemusasiantuntijat ymmärtävät sekä rikollisuuden syitä yksilötasolla että sen kielteisiä seurauksia. Lisäksi rikostaustaisilla kokemusasiantuntijoilla on erityinen ymmärrys myös muutostyöskentelyyn liittyvistä mekanismeista. Käytännössä kokemusasiantuntijat tunnistavat erityisen hyvin asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja sen, millaisissa vaiheissa on tärkeää antaa asiakkaille vastuuta. Ammattilaiset ovat tunnistaneet kokemusasiantuntijoiden kanssa tapahtuvassa työskentelyssä, että yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa teki asiakkaille tarjotun tuen kokonaisvaltaisemmaksi ja edisti samalla yksilökohtaisempia tukemisen mahdollisuuksia. (Lindström & Nikula 2024, 379.)

Auktoriteetteja vastustavan nuoren ja viranomaisen kohtaaminen voi olla haastava, sillä nuori voi suhtautua viranomaisiin epäluuloisesti. Nuori voi kokea, että viranomaiset edustavat lähinnä kontrollia, kun he asettavat rajoja ja sääntöjä nuorelle. Tällaisessa kohtaamisessa nuori saattaa kokea, ettei hän tule kuulluksi tai hänen näkökulmaansa ei ymmärretä, mikä voi johtaa vastarintaan. Tämä voi vaikeuttaa luottamuksellisen suhteen muodostamista ja yhteistyötä. Kokemusasiantuntijat voivat olla edesauttamassa nuorten ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tukea heidän keskinäistä ymmärrystään.

Vaikka kokemusasiantuntija edustaa nuorelle turvallista aikuista, hänen roolinsa poikkeaa merkittävästi perinteisestä viranomaisasemasta. Kokemusasiantuntija tuo keskusteluun vertaisuuteen perustuvaa kohtaamista, joka perustuu nuoren kanssa samankaltaiseen kokemusmaailmaan. Tämä tasavertaisuus ilmenee tavassa, jolla kokemusasiantuntija lähestyy nuorta. Kokemusasiantuntija ei asetu nuoren yläpuolelle, vaan pyrkii toimimaan rinnalla kulkijana ja tukihenkilönä, joka ei tuomitse tai arvostele, vaan kuuntelee ja jakaa omia kokemuksiaan.

Kokemusasiantuntijalla on usein kokemuspohjaa rikollisuudesta tai päihteistä irrottautumisesta, mikä voi tehdä hänestä nuoren silmissä helpommin samaistuttavan ja uskottavan. Nuori saattaa tuntea, että kokemusasiantuntija ymmärtää hänen tilannettaan aidosti eikä pelkästään ammatillisesta näkökulmasta. Tämä rakentaa luottamuksellisen suhteen nuoren ja kokemusasiantuntijan välille, jossa nuori on valmiimpi kuulemaan neuvoja ja ottamaan vastuuta omasta tilanteestaan. Vuorovaikutussuhteessa nuoren kanssa kokemusasiantuntija toimii esimerkkinä siitä, että muutos on mahdollinen. Kokemusasiantuntija voi myös tarjota sellaista tukea, joka pohjautuu häneen omiin elämänkokemuksiin, mikä voi rohkaista nuorta pohtimaan vaihtoehtoja rikolliselle elämäntavalleen.

Kokemuksia kokemusasiantuntijoista rikoksilla oireilevien nuorten parissa tehtävässä työssä

Viime vuosina eri kansalaisjärjestöt ovat toteuttaneet useita kehittämishankkeita, joissa kokemusasiantuntijat ovat toimineet ammattilaisten rinnalla rikoksilla oireilevien nuorten parissa. Nämä hankkeet ovat tuottaneet merkittäviä tuloksia, ja osa niistä on saanut rahoitusta toiminnan vakiinnuttamiseksi. Esimerkiksi Aseman Lapset ry:n Ripa-toiminnassa ehkäistään nuorten rikos- ja päihdekierteiden syvenemistä yhdistämällä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden näkökulmaa ammatilliseen tukeen nuorten kanssa työskennellessä (Aseman Lapset. Ripa-toiminta). Samoin Nuorisoasuntoliiton KATU – kokemusasiantuntija arjen tukena -hanke yhdistää työparimallissa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan tuen, luoden nuoren tarpeisiin räätälöidyn kokonaisvaltaisen tuen (NAL. Katu 2.0 hanke). Tällaisessa monialaisessa työssä mahdollistuu ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyö, jossa kummatkin osapuolet voivat hyödyntää toistensa vahvuuksia ja työskennellä rinnakkain asiantuntijoina.

Haasteet ja kehitystarpeet kokemusasiantuntijoiden työskentelyssä nuorten parissa

Työntekijän oma tausta ei takaa automaattisesti yhteyden syntymistä nuoreen. Vaikka kokemuksella voi olla etunsa, työskentelyn edistäminen edellyttää myös henkilökohtaisia piirteitä, jotka mahdollistavat aitojen kohtaamisten ja vuorovaikutuksen syntymisen. (Lindström ym. 2024, 10.) Henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi on tärkeää, että nuorten parissa toimiva kokemusasiantuntija on riittävän pitkällä oman toipumisen ja rikollisuudesta irrottautumisen prosessissaan.

Kokemusasiantuntijana toimiminen on nähty eri tutkimuksissa eräänlaisena välivaiheena tai kuntoutuksen jatkumona työmarkkinoille siirtymissä. Kouluttautuminen kokemusasiantuntijaksi tai kokemusasiantuntijatehtävissä toimiminen on tärkeä vaihe yksilön kuntoutumisen ja elämässä eteenpäin menemisen näkökulmasta. Se on osa avun vastaanottajasta sen antajaksi tai palvelujen kehittäjäksi siirtymistä. (Hietala & Rissanen, 2015.) On tärkeää, että kokemusasiantuntijoille tarjotaan mahdollisuuksia myös ammatillisiin siirtymiin. Koulutuksen myötä kokemusasiantuntija voi edelleen hyödyntää sekä omasta kokemuksesta että koulutuksesta rakentuvaa asiantuntijuuttaan. Voi olla myös niin, että kokemusasiantuntija haluaa luopua kokemuksestaan rakentuvasta asiantuntijuudestaan.

Kokemustaustaisen työntekijän ja ammatillisen työntekijän tiivis yhteistyö, jatkuva asiakastyön jälkireflektio, säännöllinen ohjaus ja palaute, ulkopuolinen työnohjaus sekä rinnalla kulkevat ammattiopinnot ovat luoneet kehyksen, jonka kautta kokemusasiantuntijoiden erityinen ymmärrys ja lähestymistapa nuorten kanssa ovat tulleet esiin Aseman Lapset ry:n Ripa-hankkeessa. Samalla kokemustaustaiset työntekijät ovat saaneet mahdollisuuden hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kehittää ammatillisuuttaan omassa tahdissaan ja turvallisesti. (Juntunen & Marttio 2024, 32.) On tärkeää tukea ja vahvistaa kokemusasiantuntijoiden toimintaedellytyksiä sekä ammatillista kehittymistä nuorten parissa tehtävässä työssä.

Vastuullisuus nuorten parissa tehtävässä työssä, jossa jaetaan kokemusasiantuntijoiden selviytymistarinoita, liittyy osaltaan siihen, kuinka kokemusasiantuntijoiden tarinat kerrotaan. Kokemusasiantuntijoiden kertomusten ei tulisi edistää rikosmyönteisiä ajattelutapoja nuorissa. On myös tärkeää, että kokemusasiantuntijoiden viranomaistoimintaa koskeva kritiikki esitetään ammattilaisfoorumeissa, joissa käsitellään esimerkiksi lastensuojelun kehittämistä. Muussa tapauksessa voi syntyä riski vahvistaa nuorten epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Esimerkiksi lastensuojelun yksiköstä hatkaavan nuoren on aina turvallisempaa luottaa ammattilaisten tarjoamaan apuun kuin vieraiden aikuisten apuun.

Työyhteisöissä on tärkeää avoimesti käsitellä, miten voidaan tukea kokemusasiantuntijan autenttisuutta välttäen kokemusasiantuntijoiden liiallista organisaatiolähtöistä ohjaamista, mutta samalla tunnistaa tarve kokemusasiantuntijan eettiselle toimijuudelle. Vaativissa eettistä osaamista edellyttävissä sosiaalialan tehtävissä on tärkeää tukea ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden parityötä, jossa he tukevat toistensa vahvuuksia työskennellen rinnakkain asiantuntijoina (Lindström & Nikula 2024, 390).

Kokemusasiantuntijuuden tulevaisuus nuorisorikollisuuden torjunnassa

Kokemusasiantuntijoiden roolia on mahdollista kehittää nuorisorikollisuuteen liittyvässä monialaisessa työssä. Erilaisissa kansallisissa suosituksissa olisi tärkeää tunnistaa valtakunnallisia onnistuneita käytänteitä, joissa on kehitetty hanketyönä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten parityötä nuorten parissa tehtävässä työssä. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiselle on monia mahdollisuuksia eri palveluissa ja nuorten parissa. Esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksissa voisi järjestää kokemusasiantuntijoiden vastaanottoja, jolloin kynnys tulla keskustelemaan esimerkiksi päihteiden käyttämisestä voisi olla nuorille matalampi.

Lisäksi tarvitaan tutkimusta aihepiiristä, joka syventäisi ymmärrystä kokemusasiantuntijuuden vaikutuksista nuorten hyvinvointiin ja elämänhallintaan. Erityisesti tulisi tutkia, miten kokemusasiantuntijat voivat tukea nuorten sosiaalista integraatiota ja ehkäistä rikollista käyttäytymistä. Myös meneillään olevien onnistuneiden parityömallien vaikuttavuustutkimusta tarvitaan.

Johtopäätökset

Kokemusasiantuntijoiden roolit nuorten parissa tehtävässä työssä ovat moninaisia, ja niillä voi olla ratkaiseva vaikutus nuorten elämänhallintaan, rikollisuudesta irrottautumiseen sekä päihteiden käytön lopettamiseen. Monialaisessa työskentelyssä kokemusasiantuntijat tarjoavat nuorille vertaistukea ja käytännön esimerkkejä, jotka tukevat prosessia irrottautua rikollisuudesta ja päihteistä. Kokemusasiantuntijoiden ainutlaatuinen kokemuksesta rakentuva asiantuntijuus mahdollistaa yhteyden luomisen nuoriin tavalla, joka edistää muutosta ja herättää toivoa.

Työyhteisön ja ammattilaisten tehtävänä on tukea kokemusasiantuntijoita siten, että heidän toimijuutensa on sekä autenttista että eettisesti kestävää. Tämä tasapaino on tärkeää, jotta kokemusasiantuntijat voivat täysipainoisesti toimia nuorten tukena ilman, että heidän roolinsa vääristyy tai johtaa vääränlaisiin ja tavoitteiden vastaisiin vaikutuksiin. Kokemusasiantuntijat voivat olla monialaisessa yhteistyössä avainasemassa rikollisuuden ja päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä sekä nuorten tukemisessa kohti hyvää elämää.

Lähteet

• Aseman Lapset ry. Ripa-toiminta. https://asemanlapset.fi/toimintamuotomme/rikostyo/ripa-hanke/
• Forss, M. 2023. Katujengi rikosoikeudellisesti määriteltynä järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Edilex, 26, 1–32. https://www.edilex.fi/artikkelit/32228.pdf
• Haikkola, L., Hästbacka, N., & Pekkarinen, E. 2019. Kuka vastaa nuorten rikoksiin?: Ammattilaisten, nuorten ja kustannusten näkökulmia palveluihin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:34. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-737-6
• Hietala, O., & Rissanen, P. 2015. Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden keskusliitto. https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/kokemusasiantuntija-opas.pdf
• Juntunen, I., & Marttio, H., 2024. ”Siinä se onkin et mistä ne saa niitä samanlaisia kiksejä kuin huumeista tai rikoksista” – Vaihtoehtoja rikos- ja päihdemaailmaan ajautuneille nuorille ja miten siinä on onnistuttu?. Teoksessa: Lindström, J. & Kumlander, K. (toim.) Kuljetaan rinnalla tapahtui mitä tapahtui”– kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset nuorten rinnallakulkijoina.). Laurea julkaisut 220, 21-33. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-702-7
• Kaakinen, M., & Näsi, M. 2021. Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995-2020. Kriminologia, 1(1), 5–19. https://doi.org/10.54332/krim.109017
• Korhonen, P. 2022. Alaikäisten vankien ja muiden vakavilla rikoksilla oireilevien nuorten asema palvelujärjestelmässä: Tilannekuva sote-ammattilaisten näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Työpaperi 2022:34. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-899-6h
• Lindström, J. 2024. Survival stories as access to society: Narrative research on experts by experience with a history of crime and substance abuse. Doctoral Dissertation. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 316. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5114-4
• Lindström, J., Saari, P. & Raikunen, J. 2024. Ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan parityö rikoksilla oirelevien nuorten parissa. Teoksessa: Lindström, J. & Kumlander, K. (toim.) Kuljetaan rinnalla tapahtui mitä tapahtui”– kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset nuorten rinnallakulkijoina. toim.). Laurea julkaisut 220, 8–13. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-702-7
• Nuorisoasuntoliitto NAL ry. KATU 2.0 hanke. https://nalhameenlinnanseutu.fi/katu-2-0-hanke/