KoKoA –Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry. järjesti Kokemusasiantuntijoiden Kokoontumisajot -goes sote -tapahtuman 9.12.2024 Helsingissä. Tapahtuma keräsi yhteen kokemusasiantuntijoita, ammattilaisia ja muita aiheesta kiinnostuneita. Päivän aikana kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja ja kokemuksia kokemusasiantuntijuuden merkityksestä sekä kokemusasiantuntijatoiminnan hyvistä käytänteistä. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden verkostoitua ja kuulla erilaisia kehittämisen tapoja siitä, miten kokemusasiantuntijuutta voidaan hyödyntää entistä vaikuttavammin.
Kuva: Janika Lindström
Erityisasiantuntija Eva Roos Psykosociala förbundet rf:stä avasi tilaisuuden yhdessä KoKoA ry:n toiminnanjohtaja Riikka Niemisen kanssa. Avauspuheenvuorossa Eva Roos toi esille, että uusia kokemusasiantuntijoita valmistuu kaiken aikaa, mikä haastaakin pohtimaan, miten kokemusasiantuntijoille voidaan saada lisää työtehtäviä. Riikka Nieminen toi esille, miten palkkiokäytänteet vaihtelevat valtakunnan tasolla. Hän korosti kokemusasiantuntijoiden koulutuksen merkitystä kokemusasiantuntijoiden työssäjaksamisen näkökulmasta. Nieminen muistutti, ettei sairaus ole koskaan ihmisen oma valinta, ja että kokemusasiantuntijat tuovat esille myös niitä näkökulmia, joita politiikassatasolla keskusteluissa ei tavallisesti tuoda esille. Lopuksi Nieminen toi esille huolensa siitä, että erilaiset leikkaukset vaikuttavat myös järjestöjen mahdollisuuksiin palkata kokemusasiantuntijoita. Mikä vaikeuttaa työllistämisen mahdollisuuksia.
Asiakasosallisuuden vahvistaminen hyvinvointialueen palveluissa – politiikkaa ja case-esimerkki
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Erja Mustonen käsitteli puheenvuorossaan asiakasosallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden merkitystä sote-uudistuksissa. Hän esitteli Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2023-ohjelman tavoitteita, joihin kuuluu asiakasosallisuuden vahvistaminen hyvinvointialueilla. Ohjelman aikana kehitetyt toimintamallit on koottu ja jaettu käyttöön THL:n Innokylä-alustalla (Innokylä 2024).
Mustonen toi esille, miten erilaisissa sote-uudistukseen liittyvissä hankkeissa arvioitiin, miten asiakkaiden, potilaiden ja asukkaiden osallisuus toteutui hankkeiden suunnittelussa ja toimeenpanossa. Esityksessään Mustonen toi esille myös Suomen kestävän kasvun ohjelman, jossa THL kehittää palvelukokonaisuuksia asiakkaan näkökulmasta, jolloin asiakkaat toimivat kehittämistiimeissä sekä kehittäjinä että asiantuntijoina. Mustonen korosti puheenvuorossaan, että asiakkaiden osallistaminen palveluiden kehittämiseen heidän käyttäjänäkökulmastaan on ensiarvoisen tärkeää.
Sosiaalityöntekijä Pauliina Levamo, erityisasiantuntija Tuula Mohamud ja kokemusasiantuntija Tuula Samulin Helsingin kaupungilta esittelivät kokemusasiantuntijatoimintaa psykiatrian, asumisen, kriisi- ja päihdepalveluiden yhteydessä. Samulin kertoi olleensa mukana ensimmäisten kokemusasiantuntijoiden joukossa Auroran sairaalan psykiatrisissa palveluissa, toimien muun muassa johtoryhmässä, osastotyössä sekä järjestäen vastaanottoja ja ryhmäohjauksia yhdessä ammattilaisten kanssa. Myöhemmin hänet palkattiin määräaikaiseen tehtävään ohjaajanimikkeellä. Helsingin kaupunki perusti sittemmin vakituisen kokemusasiantuntijan vakanssin, jossa määriteltiin työn vaativuus ja palkkaus.
Samulinin mukaan tällä hetkellä Helsingin kaupungilla toimii neljä kokemusasiantuntijaa työsuhteissa, ja tämän lisäksi kaupungin rekisterissä on yli sata kokemusasiantuntijaa, joille voidaan tarjota määräaikaisia tehtäviä työpaikkailmoitusten kautta. Samulin toimii uusien kokemusasiantuntijoiden mentorina heidän siirtymävaiheissaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi Samulin kertoi osallistuneensa koulutuksiin, joissa koulutetaan sekä kokemusasiantuntijoita että ammattilaisia.
Sosiaalityöntekijä Pauliina Levamo kertoi koordinoivansa kokemusasiantuntijatoimintaa lastensuojelussa, jossa toteutetaan vanhempien ja nuorten kokemusasiantuntijaryhmiä. Ryhmät tarjoavat vertaistukea, ja niiden avulla kerätään palautetta palveluiden kehittämisen tueksi. Levamon mukaan lastensuojelussa nuoret nähdään erityisesti palveluiden käyttäjinä, ja heidän kokemuksensa ovat arvokkaita palveluiden parantamisessa. Kokemusasiantuntijaryhmiä hyödynnetään myös tutkimuksessa ja koulutuksessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri verkostojen ja järjestöjen kanssa. Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa (KoLa) -verkoston ja Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n toiminta vahvistaa perheiden ja perheenjäsenten kokemusten kuulemista ammattilaisten rinnalla.
Erityisasiantuntija Tuula Mohamud kuvasi, kuinka kokemusasiantuntijoita hyödynnetään myös kieli- ja kulttuurivähemmistöjen keskuudessa sekä omaishoidossa. Hän esitteli Helsingin kaupungin toteuttamia ikäerityisiä kieli- ja kulttuuritoimintaryhmiä, jotka tukevat mielenterveyttä ja senioreiden tarpeita. Lisäksi omaishoidossa hyödynnetään omaiskokemuksen omaavia kokemusasiantuntijoita. Mohamudin mukaan vuonna 2024 Helsingin kaupunki on edistänyt näitä palveluita monipuolisesti.
Esityksen lopuksi Mohamud muistutti, että tulevaisuudessa kokemusasiantuntijatoiminta tulisi integroida tiiviimmin osaksi sote-palveluita ja ammattilaisten tulisi kehittää osaamistaan kokemusasiantuntijoiden asemoimiseksi osaksi palvelujärjestelmän toimintaa.
Sote-paneelissa korostettiin kokemusasiantuntijoiden esillä pitämistä hyvinvointialueilla
Sote-paneelissa käsiteltiin kokemusasiantuntijuuden roolia hyvinvointialueilla sekä sen kehittämismahdollisuuksia. Paneelin puheenjohtajana toimi ASPA:n kehitysjohtaja Karoliina Ahonen. Panelisteina olivat sosiaaliohjaajat Sari Taskila ja Marika Aalto, Esko-työn koordinaattori Niina Kaartinen sekä kokemusasiantuntijat Riikka Nieminen ja Hannu Ylönen. Panelistit toivat esille erilaisia yhteiskehittämisen toimivia käytänteitä, joissa kokemusasiantuntijat ovat päässeet kehittämään palveluita ammattilaisten kanssa.
Riikka Nieminen KoKoA ry:stä kertoi, että hyvinvointialueiden toiminnasta on tullut myös yhdistyksen jäseniltä kriittistä palautetta siitä, että kokemusasiantuntijoille on tarjottu odotettua vähemmän erilaisia tehtäviä. Keskustelussa tuotiin myös esille, että ammattilaiset tarvitsevat tukea ja ohjeistusta siihen, että he omaksuvat työskentelyn kokemusasiantuntijoiden rinnalla.
Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen toi esille, että kokemusasiantuntijat ansaitsisivat isomman roolin sote-palveluissa ja olisi tärkeää ottaa kokemusasiantuntijoita mukaan myös hyvinvointialueiden johtoryhmiin. Ylipäätään keskustelussa tuotiin esille, että kokemusasiantuntijoita tulisi pitää enemmän esillä hyvinvointialueilla ja myös antaa resursseja kokemusasiantuntijapankin ylläpitämiselle sekä koordinoinnille.
Kokemusasiantuntijatoimintaa toivottiin myös lisää eri palveluihin esimerkiksi matalankynnyksen vastaanottoina. Myös verkossa tarjottuja osallistumisen mahdollisuuksia tuotiin esille esimerkkeinä kynnyksettömistä palveluista. Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen toi esille, että olisi tärkeää tarjota päihdepalveluissa tueksi myös ympärivuorokauden päivystäviä verkko- ja puhelinpalveluita.
Paneelissa nostettiin esille huoli siitä, että kokemusasiantuntijatoimintaan osa-aikaisesti sitoutuvien etuuksia leikataan nykyisin, ja tämä voi olla haasteena työmarkkinasiirtymille sekä osatyökykyisten työllistymiselle. Myös palkkioiden maksaminen yksityisille voi olla joillekin organisaatioille esteenä. Tästä näkökulmasta tuotiin esille, että tarvitaan pankkitoimintaa, joka mahdollistaa kokemusasiantuntijoiden saavutettavuutta sekä palkkausta.
Lisäksi panelistit toivat esille, että tarvittaisiin nykyistä laajempaa verkostoa kokemusasiantuntijatoiminnasta, joka toisi esille entistä enemmän esille kehittämistyötä ja tutkimuksia aihepiiristä.
Hyvinvointialueilla tarvitaan työntekijöiden ja arjen asiantuntijoiden vuoropuhelua
Erityisopettaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Noora Koponen korosti puheenvuorossaan, että ruohonjuuritason äänen kuuleminen on avain parempien politiikkaratkaisujen tekemiseen. Hänen mukaansa käytännön työ, kokemusasiantuntijoiden panos ja päätöksentekoa ohjaava virkakoneisto toimivat liian usein erillään toisistaan. Monet toimijat keskittyvät omiin vastuualueisiinsa, jolloin tieto ei välttämättä tavoita palveluiden käyttäjiä.
Koponen toi esiin tilanteen, jossa vanhemmat ja perheet voivat tehdä paljon oireilevan nuoren tukemiseksi, mutta eivät silti löydä tarvittavaa tukea. Vaikka järjestöt ja kunnat tekevät merkittävää työtä tämän kohderyhmän kanssa, palveluista saatavilla oleva tieto jää usein puutteelliseksi. Erityisesti suuremmissa kunnissa keskitetyt palvelut ja isot yksiköt voivat vaikeuttaa tiedonkulkua, mikä heikentää palveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta.
Koponen toi esille, että kokemusasiantuntijoiden merkitys on korvaamatonta sekä ammattilaisille, politiikoille että virkakunnalle. He tuovat esille tietoa, jota ei välttämättä välity tutkimuksien kautta. Arjen tietoa on vain niillä ihmisillä, jotka tarvitsevat erilaisia hyvinvointipalveluita.
Kunnallispoliitikon näkökulmasta valmistelijoilla on keskeinen rooli päätöksenteossa, sillä he laativat esitykset, jotka ohjaavat valtuuston ja lautakuntien työskentelyä. Valmistelijoiden vaikutusvalta korostuu erityisesti monimutkaisissa asioissa, joissa päätöksentekijät ovat pitkälti riippuvaisia heidän asiantuntemuksestaan ja tarjoamastaan tiedosta.
Tämä asetelma tuo esiin aloitteiden, taustavaikuttamisen, viestinnän ja rakentavan keskustelun merkityksen. Näiden keinojen kautta voidaan edistää kokemusasiantuntijoiden ja kuntalaisten tarpeiden ymmärrystä sekä varmistaa, että heidän äänensä kuuluu lautakuntien työssä.
Noora Koponen rohkaisi seminaarin osallistujia vaikuttamaan aktiivisesti sekä ottamaan yhteyttä kaupunginvaltuutettuihin. Hän painotti, että asiakkaiden/kuntalaisten osallistuminen ja vuoropuhelu päätöksentekijöiden kanssa ovat tärkeitä vaikuttavan kuntapolitiikan rakentamisessa.
Lopuksi Koponen toi esille, että kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuuden hyödyntämistä voidaan muun muassa edistää asiakasraatien ja kaupungintalolla järjestettävien teematapaamisten avulla.
Mielen avain -tunnustus jaettiin
Tilaisuuden lopuksi KoKoA ry jakoi Mielen avain -tunnustuksen taholle, joka toiminnallaan on edistänyt parhaiten osallisuutta ja kokemusasiantuntijuutta vuonna 2024. Palkinnon sai Sekopäät podcast, jossa tuotiin esille kymmenen koulutetun kokemusasiantuntijan tarinat. Podcastissa ”Kymmenen kertomusta mielenterveyden järkkymisestä – ja toipumisesta” kuullaan koskettavia tarinoita mielenterveyden haasteista ja niiden voittamisesta. Sarjassa käsitellään muun muassa masennusta, päihderiippuvuutta, pakko-oireita, seksuaalisen hyväksikäytön vaikutuksia, psykoosia ja itsetuhoisuutta. Ääneen pääsevät henkilöt, jotka ovat itse kokeneet nämä vaikeudet ja selvinneet niistä, kouluttautuen myöhemmin kokemusasiantuntijoiksi. Podcastin tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa rohkaisevien ja toivoa herättävien kertomusten kautta. (Yle Areena.)
KoKoA ry:n toiminnanjohtaja Riikka Nieminen ojentaa Mielen avain -palkinnon Ylen dokumentin tekijöille. (Kuva: Janika Lindström)
Pohdinta
Kokemusasiantuntijatoiminta on arvokas osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, mutta sote-uudistukset voivat tuoda mukanaan haasteita, jotka saattavat heikentää kokemusasiantuntijoiden asemaa tai vaikuttaa kokemusasiantuntijatoiminnan jatkuvuuteen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rahoituksen vähentymistä tai toimintamahdollisuuksien kaventumista, jos niitä ei nähdä strategisesti tärkeinä osina palvelujärjestelmää. Uudistukset tuovat mukanaan uusia toimintamalleja ja organisaatiorakenteita, joissa kokemusasiantuntijatoiminta voi jäädä ilman selkeää paikkaa. Mikäli kokemusasiantuntijoiden roolia ei huomioida riittävästi muutoksen suunnittelussa, he voivat jäädä marginaaliin tai kokea epävarmuutta omasta merkityksestään osana uutta järjestelmää.
Monilla hyvinvointialueilla kokemusasiantuntijatoiminta ei ole vielä vakiintunut osaksi palvelujärjestelmää. Sote-uudistukset voivat lisätä alueellista eriarvoisuutta, jos kokemusasiantuntijatoimintaa ei kehitetä tasapuolisesti eri alueilla. Tämä voi johtaa siihen, että kokemusasiantuntijoiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa vaihtelevat merkittävästi. Läheskään kaikkien kuntien asukkailla ei ole vielä mahdollisuutta valita kokemusasiantuntijan vastaanottoa palveluita valitessaan. Myös ammattilaisille tarvitaan koulutusta ja työnohjausta, jotka tukevat heidän valmiuksiaan kohdata ja asemoida kokemusasiantuntijat yhdenvertaisiksi ja arvostetuiksi toimijoiksi palvelujärjestelmään.
Laurea-ammattikorkeakoulu järjestää keväällä 2025 avoimen ammattikorkeakoulun opintoina Kokemusasiantuntijat sote-palveluissa -koulutuksen. Koulutus vahvistaa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten että kokemusasiantuntijoiden valmiuksia toimia parityössä erilaisissa sote-alan toimintaympäristöissä.
Laurean Kokemustiedon keskus toimii valtakunnallisena toimijana edistäen kokemusasiantuntijuuteen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan levittämistä sekä aihepiiristä kiinnostuneiden toimijoiden verkostoitumista. Keskuksen tavoitteena on vahvistaa kokemusasiantuntijoiden roolia palvelujärjestelmissä ja edistää asiantuntijuuden jakamista. Tulevaisuudessa Kokemustiedon keskus voi erilaisten hankerahoituksien avulla olla vahvistamassa myös kokemusasiantuntijoiden työllistymistä sekä palkkauskäytänteitä.
Lähteet
