Mitä on kokemusasiantuntijuus? Sana voi olla monelle tuttu, mutta sisältö epäselvä. Selvitimme asiaa ja saimme arvokasta tietoa haastattelemalla useita vuosia mielenterveys- ja päihdekuntoutujien parissa työskennellyttä kokemusasiantuntijaa. Tämä artikkeli on kolmas osa artikkelisarjaa, joka on syntynyt osana Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen ja sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson yhteistyötä. Sarjassa tuodaan kokemusasiantuntijalähtöisesti esiin esimerkkejä, haasteita, hyviä käytäntöjä ja unelmia liittyen kokemusasiantuntijuuteen sosiaali- ja rikosseuraamusalalla.
Kuvaaja SHVETS production palvelusta Pexels
Kokemusasiantuntija on koulutettu henkilö, joka on mukana esim. tulosta tuottavassa toiminnassa, eli auttamassa päihde- tai mielenterveyskuntoutujaa nousemaan jaloilleen ja pärjäämään omillaan esimerkiksi laitoshoitojakson jälkeen.
Varsinkin mielenterveys- ja päihdekentällä kokemusasiantuntijuutta on hyödynnetty 2000-luvun alkupuolelta alkaen. THL:n mukaan kokemusasiantuntijuus perustuu kansalais- ja järjestötoiminnassa syntyneisiin kokemuksiin ongelmista ja niistä selviytymiseen (THL 2020). Julkisella sektorilla kokemusasiantuntijoita onkin viime vuosina palkattu erityisesti kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Kokemusasiantuntija voi toimia esimerkiksi kouluttajana tai luennoitsijana. Hän voi edustaa asiakkaita palvelujen kehittämistyöryhmissä. Hän voi toimia ryhmissä ohjaajana ja ammattilaisen työparina erilaisissa tehtävissä ja tehdä vertaistyötä. Hän voi vaikuttaa yhteiskunnallisesti esimerkiksi antaen haastatteluja medioihin tai edistäen tietoisuutta ja muuttaen asenteita somen välityksellä. Hän voi antaa tärkeän työpanoksen tutkimuksiin kokemusarvioinnin kautta. Hän voi omalla esimerkillään viestiä toivosta. (Mieli 2021; THL 2020.)
Kokemusasiantuntijoilta saatavan tiedon avulla kuntoutujille tarjottavia palveluita voidaan kehittää. Palveluita kehittämällä pyritään parantamaan ymmärrystä asiakkaita kohtaan ja löytämään tavat auttaa asiakkaita parhaiten. Tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä ja aukoa asenteisiin liittyviä solmuja.
Kokemusasiantuntijuus perustuu kokemukselle ja ymmärrykselle
Kokemusasiantuntijan asiantuntijuus perustuu kokemukselle. Hänellä voi olla arvokasta tietoa, taitoa ja rinnalla kulkemisen ymmärrystä. Välttämättä aina ei tarvita paljon sanoja, kun samankaltaisessa tilanteessa oleva ihminen ymmärtää toisen tuntemukset. Hän voi esimerkillään kertoa, että vaikeistakin asioista voi selvitä. Tämä voi toimia motivoivana tekijänä eteenpäin jaksamisessa. Hän voi tsempata, että kyllä sinä selviät.
Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti sairaalasta kotiutuvalle henkilölle tarjottavaan tukeen. Artikkelissa haastattelemme, Kymsoten alueella kokemusasiantuntijana vuodesta 2018 lähtien työskennellyttä Maritaa. Mikä sai Maritan lähtemään mukaan toimintaan?
”Kokemusasiantuntijuustyöhön ja –koulutukseen lähteminen oli osaa omaa tervehtymisprosessiani. Koulutus, jonka kävin vuosina 2017–2018, oli todella rankka, sillä siinä käytiin läpi oma elämä pohjamutia myöten” kertoo Marita.
”Aikanaan kun olin itse avun tarpeessa, olisin toivonut nopeampaa reagointia avun tarpeeseen. Virallisella puolella ajan saantiin meni puoli vuotta. Kolmannen sektorin avun sain heti, kun rohkaistuin sitä hakemaan” hän jatkaa.
Kysymykseemme siitä, millainen on kokemusasiantuntijan “peruspäivä”, Marita vastaa näin:
”Ei ole ”peruspäivää”. Tilauksen saatuaan kokemusasiantuntija tekee omakohtaisen suunnitelman ja sopeuttaa sen tilaukseen siinä mukana olevien kanssa. Suunnitelmana voi olla toimiminen tukihenkilönä tai ryhmän vetäjänä, oman tarinansa kertojana tai vaikkapa luennoitsijana. Asiakkaisiin yhteys otetaan silloin, kun palvelun tilaaja ottaa yhteyttä järjestöömme.”
Kokemusasiantuntija on rinnalla kulkija
Marita kokee, että hän pystyy auttamaan asiakkaita parhaiten olemalla rinnalla kulkija, niin tukihenkilönä, kuin ryhmässäkin. Palaute asiakkailta on pääsääntöisesti positiivista. Marita näkee, että palautteen positiivisuuteen vaikuttaa erityisesti se, että toimimattomiin asioihin puututaan heti ja ne pyritään korjaamaan, jos se vain on mahdollista.
Riski pudota yhteiskunnan ulkopuolelle on erityisen korkea nivelvaiheissa, minkä tähden esim. sairaalasta tai vankilasta kotiutuvan ihmisen ei tulisi jäädä yksin. Myös Maritan mukaan kotiutuva on vaarassa unohtua yksin kotiin. Jos kotiutuva ei itse jaksa olla aktiivinen, niin jonkun olisi hyvä tarjota yksinäisyyttä ehkäisemään seuraa, tukea, kannustavaa esimerkkiä. Kokemusasiantuntijasta voi olla kotiutuvalle apua, sillä hän ymmärtää jo katseesta, ilmeestä, eleestä pahan olon, tunteiden myrskyn, epätoivon ja toivon. Hän voi olla se käsi, johon tarttua.
Jos kokemusasiantuntijalla ei ole ns. ”tartuntapintaa” tarvittavaan kokemusasiantuntijan työhön, on kokemusasiantuntijan työ haasteellista. Maritan mukaan onkin tärkeää, että kuhunkin kokemusasiantuntijan tehtävään pyrittäisiin etsimään henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta niistä asioista, joissa hän tukee asiakasta. Esimerkiksi masentuneelle tulisi löytää ensisijaisesti masennuksen läpikäynyt kokemusasiantuntija ja päihdeongelmien kanssa kamppailevalle asiakkaalle päihderiippuvuudesta selvinnyt kokemusasiantuntija.
Kokemusasiantuntijuustyön merkityksellisyys tutuksi tietoa lisäämällä
Joskus on kuultu huolipuhetta siitä, että kokemusasiantuntijat astuvat terveys- tai sosiaalialan koulutuksen saaneiden ammattilaisten reviirille. Tätä virheellistä mielikuvaa voisi Maritan mukaan hälventää ennen kaikkea tiedon jakamisella ja yhteistyöllä. Yhteistyön kautta voidaan oppia tunnistamaan kokemusasiantuntijan rooli tärkeänä osana kuntoutumisprosessia muiden palveluiden rinnalla.
Marita kertoo, että usein kokemusasiantuntija saa luotua asiakkaaseen aivan erilaisen siteen kuin ammattilainen. Tämä voi helpottaa asiakkaan äänen saamista kuuluville, sillä monet kokevat, että kokemusasiantuntijalle on luontevampaa avautua kuin ammattilaisille. Koettu häpeä ja huonommuudentunne vaikeuttavat tai jopa estävät täysin asiakkaan avautumisen ongelmistaan edes omille läheisilleen. Tämä kaventaa mahdollista tukiverkostoa ympärillä, joka puolestaan on olennainen osa toipumista. Kokemusasiantuntijan kanssa luotu luottamussuhde voisi auttaa rohkaisemaan ihmisiä myös kertomaan tilanteestaan muille, jotka voisivat olla hänen tukenaan.
Kokemusasiantuntijat eivät ole viemässä ammattilaisen työtä, vaan päinvastoin: he haluavat tuoda oman työpanoksensa ja asiantuntijuutensa asiakkaiden ja potilaiden avuksi. He haluavat olla se tukipilari toiselle, jollaista he itse olisivat kaivanneet ollessaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Heidän omat henkilökohtaiset kokemuksensa vierestä seuranneena, tai itse asioita läpikäyneenä, mahdollistavat samankaltaiseen tilanteeseen ajautuneen ihmisen ymmärtämisen toisenlaisella tasolla. Kokemusasiantuntija on myös konkreettinen esimerkki toivonsa menettäneelle, että syvistäkin vesistä pääsee takaisin pinnalle.
Kokemusasiantuntijatyö pysyväksi osaksi terveydenhoitoa?
Marita harmittelee, että korona-aikana asiakkaita on ollut mahdollista tavata vain sähköisten välineiden kuten Teamsin välityksellä. Fyysiset tapaamiset kun ovat kuitenkin usein kaikkein antoisimpia.
Marita kertoo, että hän voisi tehdä kokemusasiantuntijatöitä nykyistä määrää enemmän, vaikkapa kahtena-kolmena päivänä viikossa.
”Työn määrä on vähentynyt koronan myötä kohdallani paljon, sillä ryhmät ovat toimineet melko satunnaisesti viimeisten kahden vuoden aikana”, Marita kertoo.
Työn laatu vaikuttaa myös paljon siihen, kuinka paljon kokemusasiantuntijatöitä pystyy tekemään. Joskus työt voivat olla hyvin raskaita, ja jotkut työt vaativat paljon ennakko- sekä jälkityötä.
Kysyimme Maritalta, mikä olisi hänen unelmiensa tapa tehdä kokemusasiantuntijatyötä.
”Unelmieni tapa on olla kehitystyössä mukana ja nähdä kehitystyön integroituvan arjen työhön. Tästä esimerkkinä oli Lov Me hankkeen Kyps-info-kokemusasiantuntijat osana sairaalainfoa”, kertoo Marita.
Marita kertoo myös vuonna 2021 päättyneestä mielenkiintoisesta LOV ME -hankkeesta. Sen avulla pyrittiin auttamaan päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa taistelevia ihmisiä. Nämä henkilöt, heidän läheisensä, SOTE-ammattilaiset laajasti ratkaisivat yhdessä hyvinvointia edistäviä uusia tapoja toimia ja palvelumuotoja. Tavoitteena oli edistää toipumista ja kehittää toimintaa yhdessä.
Lopuksi Marita tiivistää visionsa kokemusasiantuntijatyön tulevaisuudesta:
”Unelmani ja visioni on, että kokemusasiantuntijuus tulisi integroitumaan yhä paremmin, kokonaisvaltaisemmin ja rakenteellisemmin terveydenhoitoon. Meillä on paljon annettavaa myös ennaltaehkäisevään työhön. Tavoitetila kokemusasiantuntijuuden laajalle hyödyntämiselle on ilmaistu esim. STM:n Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelmassa 2022-2026 (STM 2022).”
Tukea kotoutuville valtakunnallisesti verkon välityksellä
Kokemusasiantuntijan apu olisi hyvä saada pysyväksi osaksi hoitopolkua valtakunnallisesti. Yhteiskunnallekin olisi hyötyä, kun ihmiset voivat auttaa. Tämä luo osallisuutta, voimauttaa, luo merkityksiä niin asiakkaille kuin kokemusasiantuntijoillekin. He voivat auttaa ja tukea myös asiakkaiden perheitä.
Kokemusasiantuntijat tekevät työtä auttaakseen ihmisiä, joiden voimavarat eivät vielä kanna riittävästi heidän elämässään. He voivat olla tulkkeina asiantuntijoiden ja asiakkaiden välillä. Asiakkaalla saattaa olla olo, että hän on hukassa, eikä osaa eikä pärjää yksin. Hän ei välttämättä uskalla lähteä kodistaan ja kokee syvää yksinäisyyttä. Tämä vain pahentaa tilannetta. Toipuminen voi olla haasteellista. Kokemusasiantuntija voi olla se oljenkorsi voimiaan keräävälle toipilaalle. Pieni kysymys: “Mitä sinulle kuuluu? Voinko auttaa?”, voi merkitä toiselle paljon. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi, olla osallinen. Jokaisella on toiveita ja unelmia – toivottavasti! Ne voivat toteutua. Pienillä asioilla voi olla suurta merkitystä ja vaikutusta toipumisen prosessissa. Unelmat voivat saada siivet.
Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen projektipäällikön näkökulmasta on arvokasta, että opiskelijat ja kokemusasiantuntijat ovat yhteistoimijuudessa osana hankkeen ja opintojakson integraatiota. Yhteistoimijuudessa on mahdollista kehittää hyviä käytänteitä myös tulevaisuuden yhteistyötä ajatellen, kun opiskelijat aikanaan siirtyvät ammattilaisiksi sote-alalla. Yhteistoimijuudessa voidaan hyödyntää eri toimijoiden vahvuuksia, tulla tutuiksi ja kehittää kokemusasiantuntijuuden toimintatapoja. Kokemusasiantuntijalähtöinen tai kokemusasiantuntijaläheinen viestintä palvelee hankkeen tavoitteita erinomaisesti ja kokemusasiantuntijuuden hyvää laajemminkin.
Tämä teksti perustuu sosionomiopiskelijoiden kokemusasiantuntijan kanssa käytyihin haastatteluihin. Teksti on syntynyt osana Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen ja sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson välistä yhteistyötä. Kiitos kokemusasiantuntijalle Maritalle keskusteluista.
Lähteet:
