Kokemusasiantuntijoiden näkökulmia digitaalisesta kuntoutuksesta

Teksti | Olli Kaarakka , Janika Lindström

Voiko rikollisuudesta irrottautumista tukea digitaalisesti ja mitkä ovat digitaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet vankilassa? Näitä asioita pohdittiin Desistanssia digitaalisesti eli Digidesi-hankkeen (ESR, 2021 – 2023) kokemusasiantuntijoille järjestämässä työpajassa 1.3.2022.

kuvituskuva.
Kuvaaja John Diez palvelusta Pexels

Digidesi-hanke (ESR, 2021-2023) on kahden toimijan, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Silta-Valmennusyhdistys ry:n, yhteistyöhanke. Molemmat toimijat tuntevat sekä rikosseuraamusasiakkaiden tarpeita sekä heille suunnattuja kuntoutuspalveluita.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikoksilla oireilevien ja vankilasta vapautuvien henkilöiden osallisuutta nopeasti digitaalistuvassa yhteiskunnassa sekä auttaa heitä kiinnittymään heidän tarvitsemiinsa palveluihin.

Mitä ihmeen desistanssia ja mikä ihmeen GLM?

Desistanssilla tarkoitetaan rikollisuudesta irrottautumista ja tässä teoreettisessa näkökulmassa korostuu rikollisuudesta irrottautumisen prosessiluonne. Kuntoutuksen teoreettinen viitekehys perustuu Good Lives Modeliin (GLM). Mallissa rikollista käyttäytymistä lähestytään voimavarakeskeisesti ja asiakkaan toimijuus on keskiössä. Pyrkimys on kohti hyvää elämää sellaisin keinoin, jotka itsessään edistävät hyvää elämää.

Molemmat, desistanssi ja GLM, korostavat positiivista lähestymistapaa. Keskitytään niihin asioihin, jotka edistävät rikollisuudesta irrottautumista. Ei keskitytä riskeihin vaan siihen kaikkeen, mikä tulee rikollisen käyttäytymisen tilalle.

Halusimme tietää, mitä kokemusasiantuntijat ajattelevat digitaalisesta kuntoutuksesta ja kuinka sitä tulisi toteuttaa heidän näkökulmastaan. Mitkä ovat uhat ja mitkä mahdollisuudet? Työpaja tuotti tähän todella paljon näkökulmia, joista joitain keskeisiä nostamme blogissa esiin.

Digitaidot ja osallisuus lähtökohtana kuntoutukselle

Rikostaustaisten digitaitojen taso vaihtelee laidasta laitaan. Kokemusasiantuntijat pitivät erityisen tärkeänä jo vankeusaikaista tukea digitaalisiin valmiuksiin. Monimutkainen digitaalinen ympäristö säikäyttää kokemattoman käyttäjän, joten selkeys ja yksinkertaisuus on valttia.

Digiosaamiseen liittyvien tarpeiden lisäksi tuotiin esille myös osallisuutta ja sen merkitystä kuntoutumiselle. Kokemusasiantuntijoiden mielestä olisi tärkeää, että vapautumisvaiheessa vangit saisivat ohjausta siihen, että he itsenäisesti hakisivat asuntoa, toimeentulotukea ja asioisivat verkossa. Näin toimiessaan nähtiin vapautuvien vankien myös sitoutuvan mahdollisiin vapautumisen jälkeisiin kuntouttaviin toimintoihin ja palveluihin paremmin. Itsenäisyys asioiden hoitamisessa nähtiin erityisen arvokkaana ja tulevaisuutta tukevana asiana. Yhteydenpito itsenäisesti esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoihin tai vertaistukiryhmiin ennen vapautumista tekisi tuntemattoman tutuksi. Vapautuminen ei saisi tuntua astronautin ensimmäiseltä laskeutumiselta Marsin pinnalle.

Kasvokkaista tukea ja reflektointia vertaisten kanssa

Digitaalisen kuntoutuksen nähtiin täydentävän Rikosseuraamuslaitoksen olemassa olevia kuntoutuksia. Kokemusasiantuntijat kuitenkin korostivat, että digitaalisen kuntoutuksen lisäksi tarvitaan myös kasvokkaista kohtaamista, kun tuetaan rikollisuudesta irrottautuvia muutostyöskentelyyn.

Erityisesti kohtaamiset kokemusasiantuntijoiden kanssa nähtiin tärkeinä, koska niiden kautta tarjoutuu mahdollisuus kuulla selviytymistarinoita ja ne voivat vahvistaa kuntoutujien motivaatiota rikollisuudesta irrottautumiseen.  Kokemusasiantuntijoiden nähtiinkin edustavan positiivisella tavalla muutoksen mahdollisuutta ja toiveikkuutta monelle rikosseuraamusasiakkaalle. Kokemuksen ääni on samaistuttava ja tätä kautta myös usko omiin mahdollisuuksiin kasvaa.

Rikos- ja päihdetaustaisten koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten parityö nähtiin hyvänä toimintatapana tarjota kasvokkaista kohtaamista. Tällöin työskentelyssä toteutuisi ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteisasiantuntijuus, joka olisi kuntoutujien näkökulmasta myönteistä.

Ammattilaisella on tärkeää tietoa palveluista sekä niihin liittyvistä prosesseista. Kokemusasiantuntijalla on omakohtaista tietoa siitä, mikä häntä on auttanut ja miten rikollisesta elämäntavasta voi irrottautua. Parityön kautta saattaisi olla myös mahdollista välttää se, että kokemusasiantuntijoiden rikos- ja päihdetausta ei muodostuisi esteeksi työskentelylle Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöissä.

Myös kuntoutukseen yhdistettävät vertaistapaamiset tarjoavat yksilöille mahdollisuuksia reflektoida näkemyksiään toisten samanlaisessa asemassa olevien kanssa. Digitaaliseen kuntoutukseen on siten tärkeää integroida myös sellaisia ryhmämuotoisia kuntoutustehtäviä, joita on mahdollista toteuttaa kuntoutukseen osallistuville verkossa tai kasvokkain.

Digitaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ja uhkia

Digitaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet nähtiin tällä hetkellä vielä heikkoina erityisesti vankilaympäristössä. Aivan tuoretta kokemusta vankiloiden digitalisoinnista ei ollut, mutta nykyiset skypeyhteydet nähtiin mahdollisuutena osallistua esimerkiksi vertaistukiryhmiin etänä.

Tulevaisuuden mahdollisuudet kuitenkin nähtiin lähes rajattomina. Erityisesti sellipääte mullistaisi mahdollisuudet sekä itsenäiseen kuntoutukseen että vertaistukiryhmiin osallistumiseen siten, että mahdollinen paine vankiyhteisöstä ei olisi esteenä kuntoutukseen.

Uhkana nähtiin väärinkäytösten vaara sekä tietosuoja. Miten voidaan valvoa yhteydenpitoa siten, että kuitenkin yksityisyys kuntoutusprosessissa säilyy – erityisesti jos on kyse jonkinlaisesta hoitosuhteesta. Nähdäänkö Rikosseuraamuslaitoksella riskit yhteydenpidolla suurempina, kuin digitaalisen kuntoutuksen hyödyt.

Vaarana on toki myös se, että digitaalinen kuntoutus korvaakin kokonaisuudessaan kasvokkaisen kohtaamiseen ja tämän takia digitaalinen kuntoutus tulisi nähdä hyvänä lisänä kuntoutukseen ja mahdollisuutena ylläpitää yhteyttä ulkomaailmaan.

Pohdinta

Viime aikoina on noussut yhä enemmän keskusteluun yhteiskunnan digitalisoituminen ja siihen liittyen saavutettavuuden kysymykset. Vankien ja rikostaustaisten digitaidot edistävät heidän mahdollisuuksiaan käyttää digitaalisia palveluita kuntoutumisen tukena. Vankiloiden digitalisoituminen tukee ja edistää vankien digiosallisuutta yhteiskunnassa.

Kokemusasiantuntijoilla oli varsin positiiviset käsitykset digitaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksista. Digitaalisen kuntoutuksen nähtiin mahdollistavan myös vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan integroimista rikostaustaisille suunnattuihin palveluihin. Kuntoutukseen on mahdollista integroida kasvokkaista kohtaamista ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Kokemusasiantuntijoiden näkökulmat digitaalisesta kuntoutuksesta haastavat pilotoimaan digitaalisia kuntoutuksia eri toimintaympäristöissä sekä hyödyntämään niitä yksilö- ja ryhmämuotoisessa kuntouttavassa toiminnassa.

Avoimemmat seuraamukset ja rikollisuudesta irrottautumista korostava desistanssi-näkökulma haastavat myös pohtimaan uudella tavalla erilaisia kuntoutusmahdollisuuksia. Digitaalinen kuntoutus voi olla eräs mahdollisuus tukea tuomion suorittajia vankilan ulkopuolella. Digitaalista kuntoutusta on tärkeää kehittää yhteistyössä vankien, ammattilaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Myös rikosseuraamusalan työntekijöiltä edellytetään kykyä oppia hyödyntämään digitaalista kuntoutusta työskentelyn tukena.

Työpajan perusteella digitaalinen kuntoutus voi tukea rikollisuudesta irrottautumista ja olla osa kuntoutusta. Toisaalta digitaalisessa kuntoutuksessa on vielä paljon kehitettävää aina digitaidoista kasvokkaista kohtaamista yhdistävään kuntoutukseen yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Digidesi-hankkeen blogisarjassa tarkastelemme kokemusasiantuntijoiden, rikosseuraamusalan ammattilaisten ja järjestöjen ammattilaisten näkökulmasta digitaalista kuntoutusta. Tämä oli sarjan ensimmäinen blogikirjoitus.

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053150738

Jaa sivu