Vaikuttava korkeakoulu 20.9.2021

Kokemusasiantuntijoiden osaaminen näkyviin

Teksti | Karoliina Nikula , Janika Lindström

Laureassa on kehitetty kokemusasiantuntijakoulutusmalli yhdessä muiden KEIJO-hanketoimijoiden Valo-Valmennusyhdistyksen ja Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa. Palkitussa KEIJO-hankkeessa yhtenä keskeisenä läpileikkaavana teemana on ollut oman kokemuksen kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja osaamisen hyödyntäminen monipuolisesti vertaistyössä, palveluiden kehittämisessä, rikosseuraamusalan koulutuksessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Tämä on ensimmäinen osa juttusarjasta, joka käsittelee kokemusasiantuntijoiden osaamisen tekemistä näkyväksi. Tämän julkaisusarjan innoittajana on ollut Sitran osaaminen näkyviin -kampanja, jossa myös Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut mukana (Sitra 2021, Laurea 2021b). Kampanjassa kutsutaan eri tahoja auttamaan ihmisiä tunnistamaan osaamistaan ja tekemään sitä näkyväksi.

Rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijuudesta

Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa keskitymme perustietoon kokemusasiantuntijuudesta ja jo päättyneestä KEIJO-hankkeesta. Toisessa osassa käsittelemme kokemusasiantuntijoiden verkkoauttamisosaamista ja pandemia-ajan tuomia haasteita osaamiselle. Kolmannessa osassa pohdimme kokemusasiantuntijakoulutuksen merkitystä juuri korkeakoulun kontekstissa.

Kokemusasiantuntijuus on ollut nousussa viime vuosina. Kokemusperäistä tietoa käytetään monin eri tavoin ja laajasti ammatillisen sekä tieteellisen tiedon rinnalla (Hirschovits-Gerz et al. 2019, 10.) Asiakkaiden kokemustiedon jakaminen on muodostunut tärkeäksi sosiaalipalveluiden kehittämistyössä. Myös rikosseuraamusalan palvelujen kehittämisessä on tarve ottaa huomioon rikoksentekijöiden oma näkökulma. Kokemusasiantuntija tietää, mikä häntä on auttanut, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen tai läheisensä toipumiseen tai elämän muutokseen ja siihen sopeutumiseen (Rissanen 2013). Rikos- ja päihdetaustaisilla kokemusasiantuntijoilla voidaan olettaa olevan tietoa toipumisesta, rikollisuudesta irrottautumisesta sekä käyttäjäkokemusta asiakkaana eri palveluista.

Lindström ja Toikko (2021) ovat tutkineet rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijuutta heidän kertomien tarinoiden kautta. Tutkimuksissa mielenkiinnon kohteena oli kokemusasiantuntijoiden itseään koskevat käsitykset sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa rakentuvissa tarinoissa. Tutkimuksen mukaan kokemusasiantuntijoiden oma tarina nähtiin voimavarana, jota julkisesti kertomalla päästiin osaksi erilaisiin muutosta tukeviin sosiaalisiin prosesseihin. Kokemusasiantuntijoiden voimaantuminen kävi ilmi heidän esittämissään tarinoissa niin yksilöllisinä kuin yhteisöllisinä prosesseina. (Lindström ja Toikko 2021). Voimaantumisen voidaan ajatella olevan taustaedellytys oman osaamisen oivaltamiselle ja sen käyttöönottamiselle.

Asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista Laurea-ammattikorkeakoulussa

KEIJO-koulutuksen opetussuunnitelmassa on ollut viisi osioita. Opetussuunnitelman perusteella kokemusasiantuntijuus rakentuu vertaisena, palveluiden kehittäjänä ja vaikuttajana toimimisesta. Lisäksi koulutuksen osa-alueisiin kuuluvat työelämätaidot ja työssäoppiminen, joissa kokemusasiantuntijan osaaminen pääsee jalkautumaan. (Keijo-OPS; kts. myös Nikula ja Rajamäki 2019).

Laurea, yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa, on kehittänyt kokemusasiantuntijakoulutuksen Keijo-hankkeessa (ESR 2018-2020) korkeakouluympäristöön. Keijo-hankkeessa luotu toimintamalli on palkittu Vuoden Kriminaalityö -palkinnoilla 2021 (Laurea 2021a; Valo-Valmennusyhdistys 2021); hanke on palkittu myös Laurean vuoden pedagogisena tekona vuonna 2019 (Laurea n.d.) sekä Mielen Avain-palkinnolla (KoKoA n.d. ja Laurea 2021c). Palkinnot ovat myös osoitus osaamisesta, jota hankkeessa on saatu aikaan ja tehty näkyväksi. Ennen kaikkea palkinnot ovat myös tunnustus siitä, että kokemusasiantuntijoiden osaamisella on merkitystä ja sille on tilausta. KEIJO-toimintamallin palkitseminen on myös tehnyt kokemusasiantuntijoiden osaamista näkyväksi. Palkinnot myös tuovat esiin arvostusta kokemusasiantuntijoiden osaamiselle.

KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneiden osaaminen näkyväksi

Useat KEIJO-kokemusasiantuntijat ovat työskennelleet parityössä. Lindström ja Rantanen (2021) ovat tutkineet kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten parityötä. Heidän tutkimuksessaan kokemusasiantuntijat edustivat ”katujen asiantuntijoita”, joilla oli tärkeää tietoa ammattilaisen teoriatiedon rinnalle ja asiakkaiden rikollisuudesta irrottautumisen tueksi. Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta toipumisesta sekä siitä, miten rikollisesta elämäntavasta luovutaan. Asiakastyössä kokemusasiantuntijalla on vertaiskokemuksia, joita hän voi jakaa asiakkaan kanssa. Työskentelyssä vertaiset voivat jakaa myös tunnekokemuksiaan.

Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista on tuotu näkyväksi myös Laurean opetuksessa. Laurean rikosseuraamusalan sosionomiopintojen luontevana yhteistyökumppanina kokemusasiantuntijat ovat olleet läpi opintojensa ja monet opintojensa jälkeenkin. Myös täydennyskoulutuksessa, esimerkiksi sovittelutoimistojen työntekijöiden palvelumuotoilukoulutuksessa kokemusasiantuntijat olivat mukana kehittämässä sovitteluprosessia simulaatiopedagogisin menetelmin. Simulaatiopajoista kokemusasiantuntijoiden kanssa tuli paljon hyvää palautetta: kokemusasiantuntijoiden avaamat näkökulmat palveluiden kehittämiseksi toivat esiin sellaisia näkökulmia, joita ei muutoin olisi tullut ajateltua.

KEIJO – Kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta -hankkeessa (ESR, 2018-2020) kehitettiin pitkäkestoinen kokemusasiantuntijakoulutus rikos- ja päihdetaustaisille. Hankkeen päätyttyä hanketoteuttajat Valo-valmennusyhdistys ja Laurea-ammattikorkeakoulu rekisteröivät koulutuksen tavaramerkiksi. Nykyisin koulutus toteutuu Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Laureassa. Laurean toteutus on nyttemmin työvoimakoulutusta.

Hankkeen aikana kouluttautuneita kokemusasiantuntijoita on työllistynyt monipuolisiin tehtäviin järjestöjen ja kuntien palvelukseen. Osa kokemusasiantuntijoista on työllistynyt projektityöntekijöiksi eri hankkeisiin, joissa kehitetään naiserityistä työtä, nuorisotyötä tai asunnottomuustyötä. Näin kokemusasiantuntijoilla ollut osaaminen on tullut tunnustetuksi ja käyttöön.

Artikkelisarjan seuraavassa osiossa keskitymme kokemusasiantuntijoiden osaamiseen verkkovälitteisessä auttamisessa. Kolmannessa artikkelissa käsittelemme kokemusasiantuntijakoulutusta ja osaamista juuri korkeakoulukontekstissa.

Lähteet ja kirjallisuus

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092046620
henkilökuva.
Karoliina Nikula
karoliina.nikula(at)laurea.fi
lehtori
henkilökuva.
Janika Lindström
janika.lindstrom(at)laurea.fi
lehtori

desistanssi kokemusasiantuntijat osaaminen toipuminen

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu